Kustannukset nousevat ja suomalainen Suomi murenee
Keskusta grillasi hallitusta arjen kustannuksista
Keskustan kansanedustajat kysyivät eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaiselta valtiovarainministeriltä, miten lääkkeiden, kulttuuritapahtumien lippujen ja liikuntaharrastusten hintojen korotus lisää talouskasvua. Keskusta ei usko myöskään kotitalousvähennyksen giljotiinileikkauksen auttavan talouskasvussa.
– Uskotteko todella, että verottamalla lisää arkea Suomen talous saadaan tervehtymään, kysyi Keskustan Jouni Ovaska.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen siteerasi entistä brittipääministeriä Winston Churchillia. Tämä on kysynyt, mitä puolustettavaa on maassa, jossa leikataan omasta kulttuurista. Nyt Suomi toimii samoin ja kuristaa myös ihmisten päivittäiselämää.
– Perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, että ihmisten elinkustannuksia alennetaan ja ostovoimaa parannetaan. Olette tässäkin törkeästi pettäneet omat lupauksenne, Kurvinen huomautti.
Keskustan Petri Honkonen kysyi, pitääkö todellakin myös lääkkeiden verotusta kiristää kovien sosiaaliturvasäästöjen päälle.
– Monet tavalliset suomalaiset ovat arjessaan jo nyt kovalla koetuksella. Joudutaan tinkimään ihan arjen perustarpeista: kodista, ruuasta, lääkkeistä.
Keskustan Mikko Savola muistutti hallitusta, että veropolitiikassa keskeinen asia on, että se on ennustettavaa. Sitä yritykset kaipaavat.
– Nyt on aika paljon poukkoilua tässä teidän veropolitiikassa, Savola huomautti.
Markus Lohi oli elävä kysymysmerkki kokoomus-persuhallituksen kasvulinjauksen edessä:
– Siis se on kasvutoimi, että hallitus ei lakkauta Suomessa lentokenttiä? En voi ymmärtää. Arvoisa valtiovarainministeri, onko tämä teistä aito kasvutoimi?
Valtion omistusten, kuten lentokenttien ja junien, myynnistä jatkettiin keskustelua myös eduskunnan täysistunnon seuraavassa asiakohdassa. Keskustalaisten mielestä strategisesti tärkeiden valtionyhtiöiden omistuksesta edes osaa ei saa myydä kansainvälisille sijoittajille.
Pirkko Määttälä
Yhdysvallat siirtyy Trumpin aikaan
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa republikaanien Donald Trump voitti demokraattien ehdokas Kamala Harrisin selvin luvuin keräten valitsijamiesten enemmistön.
Trump voitti kaikissa seitsemässä vaa’ankieliosavaltioissa, jotka olivat vaalien lopputuloksen kannalta ratkaisevia.
Trumpin voiton taustalla olivat erityisesti nuoret miesäänestäjät. Trump sai uutta kannatusta myös latinoäänestäjiltä ja mustilta miesäänestäjiltä.
Demokraattien tappion taustalla on erityisesti työväenluokan äänestäjien menettäminen.
Vaalien pääteemaksi nousi talous. Vaikka Yhdysvaltain talous on kehittynyt hyvin, vaikutti Bidenin-Harrisin kaudella koettu inflaatio äänestäjien näkemykseen omien taloudellisten mahdollisuuksien heikentymisestä.
Republikaanit saivat enemmistön Yhdysvaltain senaattiin, jossa oli jaossa 34 paikkaa 100:sta. Edustajainhuoneen paikkajako on vielä kesken.
Suomi toimii hyvässä yhteistyössä presidentin ja hallinnon kanssa, jonka yhdysvaltalaiset valitsevat. Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat läheiset ja laaja-alaiset. Suomi ja Yhdysvallat ovat läheisiä kumppaneita kaupan, teknologian, tieteen ja turvallisuuden aloilla.
Keskustan puheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Antti Kaikkonen on ollut kuluvalla viikolla ulkoasiainvaliokunnan matkalla Los Angelesissa ja Dallasissa. Kaikkonen kommentoi valiokuntamatkalta, että vakaa ja turvallinen Eurooppa on myös Yhdysvaltain etu. Euroopan maiden on oltava valmiita panostamaan omaan turvallisuuteemme entistä enemmän.
Trumpin kauteen liittyy avoimia kysymyksiä EU:n ja Yhdysvaltain kauppasuhteiden kehittymisestä mikäli Yhdysvaltain tuleva hallinto päätyy tuontitullien korottamiseen.
Yhdysvaltain vaalien yksi keskeinen johtopäätös on unionin strategisen autonomian vahvistaminen. EU:n strateginen autonomia tarkoittaa kykyä turvata unionin etu ilman liiallista riippuvuutta muista. EU:n on kyettävä huolehtimaan omavaraisemmin taloudestaan, turvallisuudestaan ja puolustuksestaan.
Strateginen autonomia auttaa unionia vahvistamaan toimintakykyään ja suojelemaan arvojaan.
Jari Haapiainen
Hallitus jatkaa yrittäjien kurittamista
Keskusta äänestää ensi viikolla hallituksen palkkalakia vastaan. Olemme suomalaisten pienten ja keskisuurten yrittäjien puolella. Ne painivat jatkuvasti työvoimapulan kanssa.
Nyt kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus on säätämässä ulkomaalaisille työntekijöille minimipalkkalakia. Työperäisen oleskeluluvan ehtona olisi jatkossa kaavamaisen jäykästi vähintään 1600 euron kuukausitulot. Palkanlisiä ja luontaisetuja ei huomioitaisi palkkarajan määrittelyssä.
Esityksen kielteiset vaikutukset kohdistuisivat erityisesti kausi- tai sesonkiluonteisiin töihin. Tällaisia ovat esimerkiksi maatalous- ja puutarha-ala ja matkailuala. Lisäksi laista kärsivät myös sanomalehtien varhaisjakelijat, henkilökohtaiset avustajat, parturit sekä kotitaloustyöntekijät ja lastenhoitajat.
Emme hyväksy sitä, että jatkossa ulkomaalaiset työntekijät voisivat saada suomalaisia työntekijöitä parempaa palkkaa. Muutos lisäisi myös yrittäjien ja Maahanmuuttoviraston byrokratiaa sekä kustannuksia.
Työvoimapulan pahentuessa vaarassa olisivat suomalaisten yritysten tulevaisuus ja lopulta suomalaistenkin työpaikat.
Valtiovalta ei ole koskaan aikaisemmin asettanut mihinkään ammattiin vaatimusta alimmasta ansiotasosta. Esimerkiksi kokoomus on tyrmännyt vuosien varrella suomalaisilta työntekijöiltä minimipalkkalain, jota ovat ajaneet vasemmistopuolueet.
Muutos perustuu hallituspuolueiden väliseen sopimukseen. Elinkeinoelämä, Suomen Yrittäjät, MTK ja ulkomaalaista työvoimaa tarvitsevat yritykset ovat palkkarajan asettamista vastaan. Ay-liike ja vasemmistopuolueet luonnollisesti kannattavat esitystä.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
