Siirry sisältöön

Annika Saarikko: Suomi luo vakautta ja keskinäistä luottamusta

Annika Saarikko 1.1.2022

Suomi luo vakautta ja keskinäistä luottamusta

Etenkin näinä epävakaina aikoina on Suomen etu, että meillä on Tasavallan presidentti, joka voi keskittyä ulkopolitiikan hoitamiseen.

Presidentti Niinistö nosti perinteisessä uudenvuodenpuheessaan esiin maltin, vastuullisuuden ja dialogiin ainoina teinä eteenpäin kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lähialueillamme. Näihin tienviittoihin on hyvä yhtyä.

Jokaisen valtion, pienen tai suuren, oikeus turvallisuuteen ja omista asioistaan päättämiseen nousi puheessa myös vahvasti esille. Tämän periaatteen suojeleminen on tärkeää jokaiselle maalle.

Suomalaisia yhdistää Suomen turvallisuudesta huolehtiminen. Kun turvallisuustilanteessa on epävakautta, alkavat äänenpainot helposti nousta. Presidentin vetoomus toista ymmärtävän keskusteluilmapiirin säilyttämisestä on paikallaan. Suomen turvallisuudesta pitää huolehtia, siitä ei pidä riidellä.

”Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa.” Näin alkaa Suomen toimintaympäristön kuvaus tänä syksynä eduskunnan käsittelemässä puolustusselonteossa. Noihin sanoihin on helppo yhtyä.

Tähän tilannekuvaan vastaa myös Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja.

”Suomi luo vakautta ja keskinäistä luottamusta.” Joulukuussa 2021 julkistettiin näin otsikoitu Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaus.

Vakauden ja luottamuksen viesti on Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen lupaus suomalaisille ja tehtävä Suomelle.

Pienen maan turvallisuus rakentuu taidosta ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä oma johdonmukainen politiikkansa.

Keskusta haluaa toiminnallaan taata Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kaikissa olosuhteissa sekä edistää vakautta ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa.
Tärkein työkalu siihen on viisas ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Viisailla diplomaattisilla sanoilla ja askeleilla on jälleen suurta kysyntää.

Keskusta seisoo Suomen puolustusratkaisun strategisten perusvalintojen takana. Puolustuksemme perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.

Suomi ylläpitää uskottavaa puolustuskykyään konkreettisin teoin. Hävittäjähanke on tästä vahva esimerkki. Asevelvollisuuttamme kehitetään määrätietoisesti niin, että puolustuksemme kivijalka pysyy kunnossa tulevinakin vuosikymmeninä.

Aktiivinen yhteistyö muiden kanssa on osa uskottavaa ja kehittyvää puolustuskykyämme.

Eurooppa vahvistaa kuluvana vuonna puolustustaan. Euroopan unioni hyväksyy strategisen kompassin, joka määrittää turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suuntaa ja kirkastaa tavoitteita.

Euroopan unioni ja Nato hyväksyvät uudistetun yhteisen julistuksen, joka tiivistää keskinäistä yhteistyötä. Molempia tarvitaan Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen. Suomi on ollut tässä yhteistyössä aktiivinen ja näin tulee olla myös jatkossa.

Keskusta kannattaa EU:n sisäisen yhteistyön vahvistamista ulko-ja turvallisuuspolitiikassa.

Kannatamme Suomen turvallisuuden kehittämistä verkostoituneen puolustusmallin kautta. Tähän kytkeytyvät EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Ruotsi-yhteistyö, pohjoismainen yhteistyö, kahdenväliset ja monenväliset yhteistyösopimukset sekä Nato- kumppanuus.

Uskallan arvioida, että nämä moninaiset yhteistyömuodot ovat Suomessa aika heikosti tunnettuja. Kansainvälinen puolustusyhteistyö on Nato-jäsenyyttä laajempi asia.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on paljon keskustelua keskustelusta. Tämän keskustelulajin olemme vuosien varrella oppineet jo varsin hyvin tunnistamaan.

Samaa sukua tälle on Nato-kannanottojen vaatiminen muilta. Näitä vaatimuksia esittävät muuten aina vain jäsenyyttä kannattavat. Heille kielteinen kanta ei tunnu olevan kanta lainkaan – erikoinen ajattelutapa sekin.

Keskusta ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluaa että Suomi pitää avoinna mahdollisuuden siihenkin.

Mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjamme on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten saatossa – päivän kohinan tai otsikoiden perusteella sitä ei kannata rikkoa ilman vakaata harkintaa.

Lue seuraavaksi

Tiejyrä, soppatykki vai keskustalainen sopu
Keskustalaiset kansanedustajat tivasivat eduskunnan kyselytunnilla, mitä sosiaali- ja terveyspalveluita hallitus aikoo leikata. Ministerin mukaan vaikeiden päätösten tekeminen on vaikeaa. Konkelossa oleviin työmarkkinakysymyksiin keskusta vaatii neuvottelu- ja sopimisratkaisuja jyräämisen ja soppatykkien sijaan. Omaa malliaan keskusta ehdottaa myös aikuiskoulutustuen pelastamiseksi. Hallitus aikoo lakkauttaa käytetyn ja järkevän tuen. Eduskunnassa muistettiin myös Ukrainan sodan alkamispäivää ja vietettiin hiljainen hetki.
23.2.2024 / Eduskuntaryhmän viikkotiedote
Hyvin toimiva yhteistyö luo turvaa
Keskustan mielestä Suomen osallistuminen Naton toimintaan Itämerellä ja Kaakkois-Euroopassa on perusteltua. Keskustan ryhmäpuheen aiheesta eduskunnassa piti Itä-Suomen Outokummusta tuleva kansanedustaja Hanna Räsänen. Hän totesi puheessaan kokeneensa kotiseudullaan konkreettisesti, kuinka tärkeää on viranomaisten hyvä yhteistyö. Räsänen muistutti, että se luo alueille turvaa.
22.2.2024 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot

Työmarkkinoiden konkeloa seuratessa Suomen ulkopuoliset ilkimykset iloissaan taputtavat ja maan talous sakkaa entisestään. Siksi Keskusta tarjoaa oikeiston tiejyräporukalle ja vasemmiston paikalleen juntatulle soppatykkijoukolle keskellä olevaa kolmatta tietä: sopimista. Keskustan Tuomas Kettunen pohti näitä asioita ryhmäpuheenvuorossaan eduskunnassa. Lisäksi hän muotoili myös vanhaa persuhokemaa uuteen uskoon: missä ps, siellä petetty vaalilupaus.
20.2.2024 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotAnnika Saarikko: Suomi luo vakautta ja keskinäistä luottamusta