Annika Saarikko: Suomi luo vakautta ja keskinäistä luottamusta

Annika Saarikko 1.1.2022

Suomi luo vakautta ja keskinäistä luottamusta

Etenkin näinä epävakaina aikoina on Suomen etu, että meillä on Tasavallan presidentti, joka voi keskittyä ulkopolitiikan hoitamiseen.

Presidentti Niinistö nosti perinteisessä uudenvuodenpuheessaan esiin maltin, vastuullisuuden ja dialogiin ainoina teinä eteenpäin kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lähialueillamme. Näihin tienviittoihin on hyvä yhtyä.

Jokaisen valtion, pienen tai suuren, oikeus turvallisuuteen ja omista asioistaan päättämiseen nousi puheessa myös vahvasti esille. Tämän periaatteen suojeleminen on tärkeää jokaiselle maalle.

Suomalaisia yhdistää Suomen turvallisuudesta huolehtiminen. Kun turvallisuustilanteessa on epävakautta, alkavat äänenpainot helposti nousta. Presidentin vetoomus toista ymmärtävän keskusteluilmapiirin säilyttämisestä on paikallaan. Suomen turvallisuudesta pitää huolehtia, siitä ei pidä riidellä.

”Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa.” Näin alkaa Suomen toimintaympäristön kuvaus tänä syksynä eduskunnan käsittelemässä puolustusselonteossa. Noihin sanoihin on helppo yhtyä.

Tähän tilannekuvaan vastaa myös Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja.

”Suomi luo vakautta ja keskinäistä luottamusta.” Joulukuussa 2021 julkistettiin näin otsikoitu Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaus.

Vakauden ja luottamuksen viesti on Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen lupaus suomalaisille ja tehtävä Suomelle.

Pienen maan turvallisuus rakentuu taidosta ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä oma johdonmukainen politiikkansa.

Keskusta haluaa toiminnallaan taata Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kaikissa olosuhteissa sekä edistää vakautta ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa.
Tärkein työkalu siihen on viisas ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Viisailla diplomaattisilla sanoilla ja askeleilla on jälleen suurta kysyntää.

Keskusta seisoo Suomen puolustusratkaisun strategisten perusvalintojen takana. Puolustuksemme perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.

Suomi ylläpitää uskottavaa puolustuskykyään konkreettisin teoin. Hävittäjähanke on tästä vahva esimerkki. Asevelvollisuuttamme kehitetään määrätietoisesti niin, että puolustuksemme kivijalka pysyy kunnossa tulevinakin vuosikymmeninä.

Aktiivinen yhteistyö muiden kanssa on osa uskottavaa ja kehittyvää puolustuskykyämme.

Eurooppa vahvistaa kuluvana vuonna puolustustaan. Euroopan unioni hyväksyy strategisen kompassin, joka määrittää turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suuntaa ja kirkastaa tavoitteita.

Euroopan unioni ja Nato hyväksyvät uudistetun yhteisen julistuksen, joka tiivistää keskinäistä yhteistyötä. Molempia tarvitaan Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen. Suomi on ollut tässä yhteistyössä aktiivinen ja näin tulee olla myös jatkossa.

Keskusta kannattaa EU:n sisäisen yhteistyön vahvistamista ulko-ja turvallisuuspolitiikassa.

Kannatamme Suomen turvallisuuden kehittämistä verkostoituneen puolustusmallin kautta. Tähän kytkeytyvät EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Ruotsi-yhteistyö, pohjoismainen yhteistyö, kahdenväliset ja monenväliset yhteistyösopimukset sekä Nato- kumppanuus.

Uskallan arvioida, että nämä moninaiset yhteistyömuodot ovat Suomessa aika heikosti tunnettuja. Kansainvälinen puolustusyhteistyö on Nato-jäsenyyttä laajempi asia.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on paljon keskustelua keskustelusta. Tämän keskustelulajin olemme vuosien varrella oppineet jo varsin hyvin tunnistamaan.

Samaa sukua tälle on Nato-kannanottojen vaatiminen muilta. Näitä vaatimuksia esittävät muuten aina vain jäsenyyttä kannattavat. Heille kielteinen kanta ei tunnu olevan kanta lainkaan – erikoinen ajattelutapa sekin.

Keskusta ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluaa että Suomi pitää avoinna mahdollisuuden siihenkin.

Mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjamme on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten saatossa – päivän kohinan tai otsikoiden perusteella sitä ei kannata rikkoa ilman vakaata harkintaa.

Lue seuraavaksi

Suomen Keskusta hakee viestintäpäällikköä
Onko itsenäinen ja vastuullinen viestinnän johtotehtävä sinun unelmasi? Motivoidutko vaihtuvista työpäivistä etkä säikähdä paineita? Haluatko tulla mukaan kehittämään politiikkaa aiempaa myönteisempään ja tulevaisuususkoisempaan suuntaan? Hae Suomen Keskustan viestintäpäällikön tehtävään!
28.6.2022 / Uutiset
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous 23. – 24.8. Porissa ja Satakunnassa
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous pidetään tiistaista keskiviikkoon 23. – 24.8.2022 Porissa. Kesäkokouksen yhteydessä on kansanedustajien tutustumiskäyntejä ja yleisötapahtumia Satakunnassa.
20.6.2022 / Tapahtumat
Keskustan varapuheenjohtaja Pakarinen: Kokoomuksen uudelleenharkinta erityistalousalueista paikallaan
Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen on tyytyväinen Helsingin kokoomuslaisen varapormestari Daniel Sazonovin ulostuloon erityistalousalueiden puolesta. Sazonov totesi viikonloppuna Helsingin Sanomissa, että myös Helsinki voisi hyötyä Keskustan esittämästä mahdollisuudesta perustaa erityistalousalueita.
19.6.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotAnnika Saarikko: Suomi luo vakautta ja keskinäistä luottamusta