Hallitus hankaloittaa tulevaisuustavoitteiden saavuttamista

Eduskunta 18.2.2025

Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n toimeenpanosta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma

(muutosvarauksin)

”Kävelin joulukuun puolivälissä lempipaikassani Hirvisuolla Pudasjärven ja Oulun rajalla. Suo on todella märkä, eikä sinne normaalisti ole asiaa jalan. Nyt suo rimpineen oli jäässä, lunta ei missään. Samalla se oli maagista, mutta ennen muuta surullista. Lumi ei ollut tullut. Eikä ole tullut vieläkään normaalisti. Taivaalla jyrähteli Natossa olevan Suomen hävittäjä. Selkäni takana, keskellä aiemmin koskematonta luontoa, oli alkanut vilkkua tuulimyllyjen valot. Arkisena hetkenä mietin, että vaikka olin keskellä luontoa, en saanut enää olla täysin rauhassa. Kansainvälinen maailma ja teknologia oli saavuttanut piilopaikkani.”

Agenda 2030 -tavoitteet sopivat hyvin Keskustan arvoihin. Keskusta tarkastelee kestävää kehitystä kokonaiskestävyyden näkökulmasta. Kyse on ihmisten, alueiden ja elinkeinojen tasavertaisesta kohtelusta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta. Ihminen, luonto ja talous.

Hallitus näivettää osia Suomesta

Olemme geopoliittisesti epävarmassa tilanteessa. Nyt jos koskaan tarvitaan hajautettua ja sitä kautta iskunkestävää yhteiskuntaa, kokonaisuudessaan asuttua maata. Sekä pitkäjänteisyyttä ja konkretiaa sinällään hyvien agendatavoitteiden ympärille. Hajauttaminen ja kansallinen eheys ovat tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä asioita. Sekä pohjoiset liikenneyhteydet maata pitkin Atlantille.

On hienoa, että Agenda 2030 -tyyppistä pitkäjänteistä politiikkaa tehdään. Suomi on maailman onnellisin maa, ja syystä. Siitä kaikesta hyvästä, mitä meillä on pidettävä kiinni.

YK:n viimeisimmässä raportissa arvellaan, että Suomi on saavuttanut Agenda 2030 -tavoitteet parhaiten. Olennainen kysymys on, jatkuuko edellisten hallituksien aikainen hyvä kehitys edelleen?

Hallituksen politiikka vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista

Kokoomus ja perussuomalaiset on hyvin kaukana tavallisen ihmisen arjesta. Se näkyy paitsi ylimielisinä kommentteina, myös tehdyissä päätöksissä. Lauseet hallitusohjelmassa ovat kauniita, mutta liitetiedoston taloustaulukot kertovat toista tarinaa.

Nyt leikkuriin ovat joutuneet niin opiskelijat, perheet kuin tavalliset töissä käyvät ihmiset. Arkiset sotepalvelut, koulutus, kunnat.

Työllisyyskehitys on heikkoa, konkursseja on ennätysmäärä, nuorten hyvinvointi on polarisoitunut.

Te lisäätte päätöksillänne lapsiperheköyhyyttä ja tuloeroja. Kun jo lapsena elää niukkuudessa, ponnistaminen korkeammalle on vaikeampaa. Oppimistulokset ovat laskusuunnassa ja ratkaisunne on leikata ammattikoulusta ja poistaa uudelleenkouluttautumismahdollisuus.

Suomalaiset ovat huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvinvointialueilla me päättäjät olemme joutuneet hallituksen paksunahkaisuuden vuoksi tekemään järjettömän työn päästäksemme taloustavoitteisiin. Taloudellisesti ”parhaiten” pärjääville alueille riemuiten hihkutaan täällä salissa, mutta talouden tasapainotus ei todellakaan takaa, että ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon lähellä ja oikeaan aikaan. Päinvastoin. Hoitovelka kasvaa, palvelut karkaavat kauemmas.

Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Terapiatakuu on hyvä askel, mutta ei paikkaa juurisyitä, joille kukaan ei uskalla tehdä riittävästi.

Pienituloisten osuus väheni vuoteen 2022, mutta nyt suunta on toinen.

Politiikkanne jakaa maamme. Näivetätte idän ja haja-asutusalueet.

Onko tämä Agenda2030:n mukaisesti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää? Ei.

Kotimaista tuotantoa ja kiertotaloutta tuettava

Suomessa on aina eletty viljellen ja varjellen. Ilman tervettä ympäristöä meillä ei ole menestystä ja kasvua. Jos pilaamme vedet ja haudutamme maapallon, pilaamme myös mahdollisuuden kestävästi käyttää luonnonvaroja.

Pidämme itseämme kierrätysedelläkävijänä, mutta todellisuus on, että olemme kiertotaloudessa tippuneet eurooppalaisten keskivertoa alemmas. Tuontimme muualta maailmasta aiheuttaa ilmasto- ja ympäristöpäästöjä ja metsäkatoa.

Ympäristön tuhoaminen ei sovi keskustalaiseen maailmankuvaan. On aika tukea kotimaista tuottamista, kiertotaloutta ja laittaa kiinakrääsä ja kerskakulutus verolle.

Hallitus jättää tuleville raha-, koulutus- ja ilmastovelkaa

Kylmästä ja keskittävästä politiikasta huolimatta ette pääse arvioitten mukaan säästötavoitteisiinne.

Tuleville sukupolville jää monenlaista velkaa lyhytjänteisen politiikan seurauksena. Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös koulutusvelasta, ilmastovelasta, inhimillisen pääoman velasta.

Politiikan isoin ongelma on lyhytjänteisyys. Aina pitäisi pystyä katsomaan pitemmälle tulevaisuuteen. Ei viiden vaan 50 vuoden päähän.

Lyhytjänteisessä politiikassa ei puututa juurisyihin, vaan korjataan ongelmaa. Ja siksi olemme tässä tilanteessa. Orpon hallitus leikkauksineen ja pikavoittoineen ei ole ainoa. Jokaisen muunkin puolueen pää on ollut samalla lyhytjänteisten politiikan pölkyllä.

Tarvitsemme yli vaalikauden meneviä suunnitelmia ja yli puoluerajojen jaettuja tavoitteita. Tutkimus, kehitys, innovaatio -panostusten tavoin voisimme suunnitella, miten joka vuosi 11 miljardia maksava mielenterveyskriisi ratkaistaan ja miten korjataan väestörakenne.

Kestävä kehitys syntyy yhteisöllisyydestä, vastuunkannosta ja tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Näistä Suomen perinteisistä vahvuuksista on pidettävä kiinni. Näin rakennamme kestävämpää Suomea ja maailmaa tuleville sukupolville.