Kansanedustaja Anu Vehviläisen puheenvuoro tulevaisuusselonteon lähetekeskustelussa

Anu Vehviläinen
Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies,

Hallitukset ovat antaneet eduskunnalle tulevaisuusselontekoja jo 30 vuoden ajan.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että Marinin hallitus antoi nyt selontekokokonaisuuden huolimatta siitä, että elämme vaalikauden viimeisiä viikkoja. Selonteolla voi olla juuri nyt annettuna ”kansansivistyksellistä” merkitystä vaaleihin valmistautuville edustajille.

Selonteon tekijöille vaalikausi on ollut haastava. Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä Suomen Nato-hakemus toivat selonteon valmistelupöytään uudelleen arvioinnin tarvetta. Vaalikautemme on esimerkki siitä, miten nopeasti linjauspaperit voivat vanheta toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tällaiseen on syytä varautua jatkossakin.

Selonteko rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa esittää Suomelle neljä skenaariota vuoteen 2040. Esitetyt vaihtoehdot rakentuvat toisistaan poikkeaviin yhteiskunnallisiin, teknologisiin, taloudellisiin, ekologisiin ja poliittisiin muutoksiin Suomessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Skenaariot on kuvattu nimin Yhteistyön maailma, Kiihtyneen kilpailun maailma, Itäinen maailma ja Murtuva maailma. Kaikissa kehityskuluissa painottuu Suomen ulkoiset ja globaalit tekijät, erityisesti Kiinan kasvava asema.

Tulevaisuus on keskinäisriippuvainen ja vaikeasti ennakoitava. Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjiltä ja hallinnolta vaaditaan monipuolista tietopohjaa sekä viisautta sovittaa yhteen alueellisia, kansallisia, eurooppalaisia ja globaaleja ilmiöitä ja kehityskulkuja. Tarvitsemme jatkuvaa ja kehittyvää ennakointityötä.

Skenaariot on laadittu aiemmasta selontekotyöstä poiketen ministeriöiden poikkihallinnollisena yhteistyönä. Keskusta painottaa, että ministeriöiden rajat ylittävää yhteistyötä on syvennettävä kaikessa valtioneuvostotyössä. Siiloista ja reviireistä on päästävä eroon.

Meillä on ylisukupolvinen velvollisuus olla vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta elää kestävää elämää. Selonteon toinen osa keskittyykin siihen, miten tulevia sukupolvia ja heidän oikeuksiaan voidaan huomioida lainvalmistelussa paremmin ja miten ennakointia pystyttäisiin hyödyntämään syvemmin.

Säädöksistä, lainvalmistelusta, päätöksenteosta ja ennakoinnista puhuminen voi kuulostaa kuivalta ja teknokraattiselta, mutta ilman niitä poliittisia päätöksiä ei synny. Poliittiset tavoitteet ja linjaukset eivät tule todeksi ilman lainsäädäntöä.

Selonteon taustatyönä on kartoitettu ehdotuksia tulevaisuuden huomioivasta valmistelusta ja päätöksenteosta. Hallitus ei kuitenkaan selonteossa linjaa eri kehittämisesitysten puolesta. Ne jäävät tulevan hallituksen arvioitaviksi. Eduskuntaa koskevista ehdotuksista Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa jo nyt esitystä tulevaisuusvaliokunnan roolin vahvistamisesta.

Kannustamme myös kaikkia instituutioita ja päätöksentekotasoja huomioimaan syvemmin nuoria pidemmän aikahorisontin linjauksissaan. Nuorten äänelle on annettava enemmän sijaa ja on arvioitava edustuksellista demokratiaa täydentämään myös muita vaikuttamistapoja, kuten puntaroivia kansalaispaneeleita.

Poliittista päätöksentekoa haastavat erilaiset aikajänteet. Keskitymme helposti seuraavaan budjettivuoteen, tulevaan vaalikauteen ja pidempi sihti jää omaan harkintaan tai oman puolueen tavoite- ja periaateohjelmiin. On tärkeää, että valtionhallinnon piirissä tuotettu tulevaisuustyö on laajasti ja helposti kaikkien eduskuntapuolueiden, eri instuutioiden, kansalaisten ja median käytettävissä.

Toimivaan demokratiaan kuuluvat eri aate- ja arvopohjista nousevat poliittiset puolueet ja sitä myöten myös erilaiset hallitusvaihtoehdot. Eri hallituskausien poliittiset painotukset talous- ja monien muiden politiikkasektoreiden osalta poikkeavat toisistaan. Arvokasta on ollut, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuresta linjasta on kyetty sopimaan yli puoluerajojen.

Olisi hyvä, jos tulevaisuuden isoista kysymyksistä, -kuten ilmastonmuutos, turvallisuus, kestävyysvaje, ikääntyminen-, pystytään jakamaan yli puoluerajojen ainakin iso, yhteinen tilannekuva, vaikka ratkaisuvaihtoehdoista ja yksityiskohdista puolueet ovatkin eri mieltä. Edelleen olisi arvokasta, että isoissa tulevaisuuskysymyksissä pystyttäisiin välttämään ”jojottelupolitikkaa” eli aiempien linjausten peruuttamista. Esimerkiksi Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali 2035 on pidettävä kiinni.

Tulevaisuuskeskustelu jää usein päivänpolitiikan jalkoihin. Asenteemme korjaamisessa on varaa. Kukaan ei ole lähtenyt mukaan politiikkaan edistääkseen maailmanloppua tai hankaloittaakseen tulevien sukupolvien elämää. Silti kyynisyys, skeptisyys ja kielteisyys välittyvät usein poliittisessa puheessa. Politiikan tehtävä on kuitenkin ratkaista asioita ja edistää mahdollisimman hyvää tulevaisuutta nykyisille ja tuleville sukupolville.

 

Lue seuraavaksi

Keskustan varapuheenjohtaja Honkonen: Nykyiset väylät kuntoon vai rahat uusiin miljardihankkeisiin?
Tammikuun uutispommista vastasivat liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö, joiden asiantuntijaselvitys tyrmää miljardien uudet ratahankkeet. Tuoreet tiedot kertovat, että superkalliit uudet yhteydet eivät maksaisi itseään takaisin, eivät juuri säästäisi ihmisten aikaa, ja olisivat ilmastopäästöiltään tuhoisia sadan vuoden ajan.
5.2.2023 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Puheenjohtaja Annika Saarikko Keskustan eduskuntavaalistartissa 27.1.2023
Keskusta on puolue, joka tarjoaa välittämistä ilman holhoavaa vasemmistolaisuutta ja hyvää taloudenpitoa ilman kovaa oikeistolaisuutta. Meille isänmaallisuus on ylpeyttä, joka ei kumpua toisen polkemisesta. Isänmaallisuutemme polttoainetta ei ole pelko, vaan usko siihen, että rakennamme turvallista muutosta. Eteenpäin on elävän mieli.
27.1.2023 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotKansanedustaja Anu Vehviläisen puheenvuoro tulevaisuusselonteon lähetekeskustelussa