Skip to content

Kansanedustaja Mikko Kärnä Keskustan ryhmäpuheessa: Tiedustelu vahvistaa turvallisuutta

Arvoisa puhemies,

Kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvia uhkia torjutaan tehokkaalla tiedustelulla. Suomen turvallisuuden kannalta tiedustelulla on aina ollut keskeinen merkitys, mutta lainsäädäntömme oli pitkään ajastaan jäljessä.

Viime eduskuntakaudella toteutettiin suuri tiedustelulainsäädännön uudistus. Lainsäädäntö on vahvistanut vakavien rikosten ja uhkien torjuntaa sekä siviili- että sotilaspuolella.

Tietoliikennetiedustelun merkitys on korostunut sekä sisäisten että ulkoisten uhkien torjunnassa.

Tietoliikennetiedustelun merkitystä on vahvistanut koronapandemia, joka on johtanut lisääntyneeseen tietoliikenteeseen ja sen myötä myös torjuttavien uhkien kasvuun.

Tiedustelu kybertoimintaympäristössä edellyttää korkeaa teknologista tasoa, henkilöstön osaamista ja riittävää rahoitusta.

Tiedustelulainsäädäntö on palvellut Suomea tähän mennessä hyvin. Muuttuvat ja yhä moninaisemmat turvallisuusuhat edellyttävät valppautta, valmistautumista ja lainsäädännön toimivuuden jatkuvaa seurantaa.

Tiedustelulainsäädännön tilaa, toimivuutta ja muutostarpeita onkin arvioitava säännöllisesti. Selonteon valiokuntakäsittely ja tiedusteluvalvontavaltuutetun vuosittainen kertomus tarjoavat eduskunnalle hyvät edellytykset jatkuvaan arviointityöhön.

Lainsäädännön on annettava viranomaisille riittävät työkalut kriittisen infrastruktuurin ja strategisten kohteiden suojaamiseen.

Arvoisa puhemies,

Sotilastiedustelulla hankitaan tietoa Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja tuetaan valtion ylimmän johdon päätöksentekoa. Kiristyneet turvallisuuspoliittiset jännitteet heijastuvat Itämerelle ja arktiselle alueelle. Lähialueidemme kehityksellä on erityinen merkitys turvallisuudellemme.

Tiedusteluyhteistyötä hyödyntäen pieni kansakunta voi seurata valppaammin myös maastamme kauempana tapahtuvia geopolitiikan ja geotalouden toimijoiden siirtoja, joilla on merkitystä Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Euroopan unionin tiedustelukapasiteetin vahvistaminen on tässä avainroolissa.

Suomi seuraa turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä reaaliajassa. Hankittu tiedustelutieto ja tiedonvaihto tiedustelukumppanien kanssa syventävät valtiojohdon tilannekuvaa ja vahvistavat edellytyksiä tehdä tilanteen mukaisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä.

Suurten maiden sotilastiedustelulla on keskeinen merkitys arvioitaessa Venäjän toimia Ukrainan rajalla ja Ukrainassa.

Arvoisa puhemies,

Suojelupoliisin tehtävät rikoksen estämisessä ja paljastamisessa ovat merkityksellisiä terrorismin, vakoilun ja muiden vakavien valtioon kohdistuvien rikosten torjunnan kannalta.

Suojelupoliisi voi saada tehdessään siviilitiedustelua tiedon vakavasta rikoksesta tai sen uhasta. On tärkeää, että suojelupoliisin on nykyisin mahdollista jatkaa tiedustelumenetelmän käyttöä rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi, vaikka tiedustelumenetelmän käytöllä ei enää voida olettaa saatavan tietoja kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.

Tärkeää on myös huolehtia siitä, että tiedustelun kautta saatu tieto rikoksesta tai sen uhasta siirtyy sujuvasti esitutkintaviranomaiselle, jotta ne voivat täyttää oman tehtävänsä rikostentorjunnassa.

Arvoisa puhemies,

Tiedusteluviranomaisilla on nykyisin laajat toimivaltuudet, jotka mahdollistavat tarkoin rajatuissa puitteissa puuttumisen suojattuihin perus- ja ihmisoikeuksiin. Laajoihin toimivaltuuksiin sisältyy aina väärinkäytösten riski. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että myös tiedustelutoiminnan valvonta on kunnossa. Toimiva valvonta on välttämätöntä ja se tukee osaltaan tiedustelutoiminnan hyväksyttävyyttä.

Selonteon mukaan lainsäädännön mukaiset valvontaa ja oikeusturvajärjestelyjä koskevat säännökset ovat osoittautuneet lähtökohtaisesti toimiviksi. Valvonnassa ei ole myöskään toistaiseksi havaittu tiedusteluviranomaisten lain- tai virkavelvollisuuksien vastaista toimintaa.

Näin asioiden pitääkin olla.

Lue seuraavaksi

”Kepun siltarummut” Keskustalle kunnia-asia
Viikonloppuna uutisoitiin, että töihin ajavien suomalaisten kustannukset voivat lähitulevaisuudessa nousta jopa sadoilla euroilla. Työmatkavähennyksen yläraja lasketaan 7000 euroon ja alarajaa – siis omavastuuta – nostetaan 900 euroon. Jälkimmäinen tuntuu etenkin pienituloisimpien, autoa töissä käyntiin tarvitsevien ihmisten arjessa.
19.9.2023 / Uutiset
Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Lähipalveluiden kurjistaminen tulee kalliiksi
Hallitus kokoontuu ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona budjettiriiheen. Siellä hallitus neuvottelee valtion ensi vuoden budjetista, julkisen talouden suunnitelmasta eli koko vaalikauden menokehyksistä sekä myös kuluvan vuoden lisätalousarviosta.
15.9.2023 / Eduskuntaryhmän viikkotiedote

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli kysyi syksyn ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla, miksi hallitus leikkaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja keskittää lähipalvelut.
12.9.2023
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotKansanedustaja Mikko Kärnä Keskustan ryhmäpuheessa: Tiedustelu vahvistaa turvallisuutta