Keskustan Kulmuni: Omalla energialla vapautta ja vaurautta

Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Fortum listattiin pörssiin 1998. Ruotsi Vattenfallin ja Norja Statkraftin osalta toimi toisin. Nuo yhtiöt ovat puhtaasti valtion omistamia, eikä niitä ole tänäkään päivänä listattu.

Valtio omistaa enemmistön Fortumin osakkeista, mutta valtion omistajuus ei ole ollut tosiasiallisesti määräävää. Pörssilistattua yhtiötä on johdettu ilman suurimman omistajan merkittävää puuttumista.

Näin oli Fortumin optioista päätettäessä 2000-luvun alussa, 2008 Fortumin ostaessa ensimmäiset osuudet venäläisestä sähköntuotannosta, 2013 Fortumin ilmoittaessa luopuvansa sähkönsiirrosta ensin Suomessa ja vuosi tuon jälkeen myös Ruotsissa.

Näin oli myös 2017, kun Fortumin johto kertoi aikeistaan ostaa saksalaisen Uniperin.

Jälkikäteen on helppo todeta, että omistajan olisi tullut jo vuosikymmeniä sitten selkeästi ohjeistaa Fortumia kaikissa oloissa pitäytymään valtion näkökulman mukaisessa ytimessä: turvata sähköntuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

On hyvä tunnistaa, että valtion voi olla vaikea turvata intressejään pörssiyhtiöissä. Se, että yhdellä – vaikkakin suurella – omistajalla on yhtiölle erityistehtäviä ja vaatimuksia, ei lähtökohtaisesti sovi pörssiyhtiölle.

Sinänsä pidän perusteltuna, että meillä on merkittävä määrä kunnallista ja valtion Fortumin kautta enemmistöomisteista energiantuotantoa. Oikeastaan ylivoimainen valtaosa Suomen sähköntuotannosta on joko julkisomisteista tai kotimaisten vientiteollisuusyritysten omistamaa. Molempiin liittyy vahva intressi pitää sähkönhinta kohtuullisena ja edistää omaa tuotantoa.

Jotta voimme todella keskittyä meille strategisesti tärkeisiin yrityksiin, vahvistetaan niiden omistajuutta, pohditaan, onko niiden paikka todella pörssissä ja vastaavasti luovutaan jostain, mikä ei ole meille niin strategista.

Arvoisa puhemies,

Euroopassa ei uskottu Venäjän riskien realisoitumiseen, vaikka tiedettiin energian olevan vaikuttava ase. Nyt sekä EU:n komissio että Saksa neuvottelee USA:n ja Lähi-idän lukuisten ei-demokratioiden kanssa merkittävistä nesteytetyn maakaasun toimituksista.

Samaan aikaan Euroopassa on vaikeutettu omien raaka-aineiden hyödyntämistä energian tuotannossa. Ulkoa ostettava maakaasu on monin paikoin tuotettu säröistyksellä, tekniikalla, jonka käytön hyvin monet Euroopan maat ovat itse kieltäneet.

Toinen esimerkki on ydinvoima. Vaikka Euroopan uraanin tuotanto on vähäistä, on ydinvoima sähkön omavaraisuuden kannalta keskeinen ja luotettava tuotantomuoto. Tämäkään ei monelle Euroopan maalle käy. Saksan energiakriisi ei ole niin kova, etteikö maa ottaisi ydinvoimassa uutta linjaa.

Edes uusiutuva energia ei tunnu täysin kelpaavan, kun EU-komissio katsoo asiakseen esittää edelleen useita metsien energia- tai muuta käyttöä vaikeuttavaa säädöstä.

Eurooppa ei ole vielä tosiasiallisesti herännyt siihen tosiseikkaan, että sekä sähkön että muun energian osalta pysyvä ratkaisu löytyy oikeastaan vain lisäkapasiteetista ja omasta energiasta.

Arvoisa puhemies,

Myös tässä salissa on vuosien saatossa kritisoitu milloin omaa ydinvoimaa, omaa metsäenergiaa, omaa turvetuotantoa tai omaa tuulivoimaa.

Keskusta on aina kannattanut omavaraisuutta, mutta risupaketeista meitäkin on haukuttu.

Suomen energiaomavaraisuus on parantunut ja riippuvuus tuodusta fossiilienergiasta vähentynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Tämä ei ole tapahtunut vahingossa tai itsestään, vaan määrätietoisen politiikan ja tietoisten valintojen seurauksena.

Etenkin sähkön tuotannon osalta pystymme omavaraisuutta vielä nostamaan , kiitos ydin- ja tuulivoiman, mutta kulutushuippujen aikaan olemme vielä pitkään kiinni Ruotsin tuonnissa. Onneksi Norjassa hurjimmat suunnitelmat uusien siirtoyhteyksien rakentamisesta muuhun Eurooppaan on laitettu jäihin. Samaan aikaan näissä oloissa meille taas keskeistä on turvata markkinat ja yhteydet Ruotsiin ja Norjaan, pohjoismaisessa hengessä.

Arvoisa puhemies,

Huolestuneena seuraan käytävää keskustelua sähkömarkkinoista. Toimimme kuitenkin sähkönkin osalta markkinataloudessa, emme enää suljetussa suunnitelmataloudessa. Jos väittää markkinamekanismin olevan rikki, on velvollisuus kertoa mitä tilalle. Toivon, että esitettyjen erilaisten hintasääntelyjen vaikutuksia arvioidaan myös tuleville investoinneille aiheutuvan haitan näkökulmasta.

Etenkin, kun kestävä ratkaisu Euroopan energiakriisiin, vapauteen ja riippumattomuuteen löytyy lopulta vain omasta energiasta mittavien uusien investointien kautta.