Keskustan Lintilä: Työkkärit siirtymässä kuntien vastuulle, organisoinnissa kunnille vapauksia

Mika Lintilä
Mika Lintilä

Julkisten työvoima- ja elinkeinopalvelujen eli TE-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä valtiolta kunnille. Hallitus on antanut eduskunnalle pitkään valmistellun esityksen uudistuksesta. Tuttavallisesti Työkkärin palvelujen järjestämisvastuun siirtymisessä on kyse verrattain mittavasta rakenteellisesta muutoksesta. Sitä voi verrata sote-uudistukseen: TE-palveluille etsitään luontevin kotipesä ja tässä luotamme kuntiin vahvistaen niiden elinvoimatehtävää. Soten osalta päädyttiin luontevimpana hyvinvointialueiden perustamiseen.

Uudistuksen tavoitteena on tuoda TE-palvelut lähelle asiakkaita: työnhakijoita, yrityksiä ja ylipäänsä paikallisia elinkeinojen ja osaamisen verkostoja. Tämän muutoksen työllisyysvaikutuksiksi on valtiovarainministeriön toimesta arvioitu 7000-10000 työpaikkaa.

Nyt kunnilla on suuri mahdollisuus räätälöidä palveluita entistä paremmin sekä työtä että työvoimaa tarvitseville. Ja pitää muistaa, että valtiolta kunnille siirtyvä osaava ja työnsä hyvin tehnyt henkilöstö on se, joka keskeisesti huolehtii palveluista myös muutoksen toteuduttua.

Valmistelun kuluessa huolta on kannettu etenkin siitä, mahdollistaako uudistus palvelujen järjestämisen aidosti kaikissa kunnissa ja miten rahoitus riittää.

Pääsääntönä on, että työvoima- ja yrityspalveluita järjestävällä kunnalla tulee olla 20 000 henkilön työvoimapohja tarkoittaen siis työvoimaa, ei asukasta. Muutoin kuntien tulee yhteistyössä muodostaa työllisyysalue, joka tämän täyttää. Kysymykseen voi tulla kuntayhtymä tai vastuukunta, tuttuja vaihtoehtoja muustakin kuntien lakisääteisestä yhteistoiminnasta.

Nyt pitää erityisesti huomata, että työvoimapohjan rajasta voi kuitenkin saada poikkeuksen useilla perusteilla ilman alarajaa alueiden koolle. Näihin poikkeusperusteisiin kuuluvat pitkät etäisyydet ja saaristoisuus, kielellisten oikeuksien turvaaminen ja tilastollisten työllisyysalueiden noudattaminen. Poikkeusluvan voi saada myös erityisestä alueellisiin ja palvelujen järjestämiseen liittyvistä syistä. Edellytyksenä on, että kunta tai työllisyysalue on osoittanut riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit työllisyyspalvelujen järjestämiseksi eikä palvelutaso poikkeuksen seurauksena merkittävästi heikkene.

Laissa mahdollistetaan myös työvoima- ja yrityspalvelujen viranomaistehtävien hoitaminen kaikissa kunnissa, kun siitä työllisyysalueella sovitaan. Eli lähipalveluja voidaan niin päätettäessä toteuttaa lähellä. Ja kaikki kunnat ovat mukana sopimassa ja päätöksenteossa, vaikka järjestäjänä olisikin kuntayhtymä tai vastuukunta. Myös rahoitus kulkee jokaisen kunnan kautta.

Lain sallimia mahdollisuuksia organisoida työvoima- ja yrityspalvelut kullekin alueella parhaalla tavalla on siis verraten runsaasti. Keskusta piti tätä erittäin tärkeänä, kun lakiesitystä viimeisteltiin lausuntokierroksen pohjalta.

Myös rahoituksen riittävyys on aiheuttanut kysymyksiä. Kunnat saavat näiden palvelujen järjestämiseen rahoituksen osana valtionosuuksia. Kuntien vastuu työttömyysturvasta kuitenkin kasvaa, mikä on looginen seuraus siitä, että myös työkalut lisääntyvät. Rahoitusmalli lisää kannustavuutta. Myös tämä korvataan kunnille täysimääräisesti lähtötilanteessa. Kompensaatiosummaa korotetaan lisäksi jatkossa kansaneläkeindeksin mukaisesti. Tämä on uutta kuntien ja valtion tehtäväsiirtojen kohdalla.

Edessä on suuri muutostyö kunnissa ja alueilla. Muutos on mahdollisuus luoda uutta. Aikaa on tähän varattu varsin hyvin, sillä uudistus tulee voimaan vuoden 2025 alusta. Keskeiset työllisyysalueiden muodostamiseen tehtävät ratkaisut ovat edessä vuoden päästä syksyllä. Siihenkin on vielä aikaa, ja se kannattaa käyttää nyt hyväksi. Kolmasosa kunnista on jo työllisyyskokeilujen piirissä, mikä osaltaan helpottaa muutoksen toteuttamista.

Tärkeimpänä vielä loppuun: me tarvitsemme lisää työtä, työllisiä, yrittäjyyttä ja työperäistä maahanmuuttoa. Kuntien järjestämät Työkkärin palvelut eivät tätä yhtälöä kokonaan ratkaise, mutta niillä on silti vaikutus työllisyyden parantamisessa. Siksi tämän uudistuksen onnistumisen eteen kannattaa tehdä nyt rakantavassa hengessä työtä. Kuntien aktiivisuus ja yhteistyö ovat merkittävässä roolissa siinä, missä muodossa palvelut tulevat lähellä asiakkaita tulevaisuudessa.

Lue seuraavaksi

Keskustan Savola: Oma ruoka on järkäleasia suomalaisille ja Suomelle
Viljelijöiden pärjääminen on yhteinen asia.  Meidän pitää tehdä yhteistyötä reilumpien markkinoiden ja oikeudenmukaisemman tulonjaon puolesta. Kotimaisen ruuan ja isänmaan tähden. 
7.12.2022 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Keskustan Saarikko ja Kalli: Luonto ja talous pystytään yhdistämään
Saarikon ja Kallin mukaan uusi luonnonsuojelulaki vahvistaa entisestään taloudellisen tuen mahdollisuuksia nimenomaan vapaaehtoisille suojeluohjelmille. Vapaaehtoisuus - ei ylhäältä saneleminen - on näissä asioissa kestävä tie edetä. Lisäksi esimerkiksi malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan.
3.12.2022 / Uutiset
Mikä muuttuu yrittäjien eläkelaissa? Yrittäjien eläkelain (YEL) uudistus etenee. Huolet on kuultu. Mikä laissa muuttuu? Keskustelemassa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi, valiokunnan jäsenet, kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Pekka Aittakumpu sekä Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
30.11.2022 / K-Studio
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotKeskustan Lintilä: Työkkärit siirtymässä kuntien vastuulle, organisoinnissa kunnille vapauksia