Siirry sisältöön

Keskustan Pylväs: Suomen Nato-jäsenyys on askel Suomen turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi

Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puhemies,

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tapahtumat käynnistivät Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uudelleenarvioinnin.

On tärkeää, että Suomen ratkaisuista on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Se on demokratiaa.

Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa valtiojohdon toiminnalle muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä työtä on tehty päättäväisesti, mutta viivyttelemättä.

Suomen ja suomalaisten turvallinen tulevaisuus pitää varmistaa kaikissa olosuhteissa. Suuntamme on selvä. Suomi tarvitsee kansallisen vahvan puolustuskyvyn ja kansainvälisen puolustusyhteistyön lisäksi pitävät turvatakuut.

Siksi Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa yksimielisesti Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Suomen Nato-jäsenyys on askel Suomen, Pohjolan ja laajemmin Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi.

Suomi on toiminut lähes 30 vuoden ajan Naton kumppanimaana, jona aikana Suomesta on tullut Naton läheisin kumppani yhdessä Ruotsin kanssa. Suomi ja Ruotsi jakavat liittokunnan kanssa yhteisen arvopohjan demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustajina.

Jäsenyys on luonteva jatko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkälle linjalle, jolla olemme hakeneet maallemme kansallista liikkumatilaa ja turvanneet kansainvälisen asemamme.

Kaikkien Pohjoismaiden kuuluminen puolustusliitto Natoon poistaa esteitä pohjoismaiselta puolustusyhteistyöltä ja parantaa Pohjolan puolustusta.

Suomen Nato-jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan. Teemme ratkaisumme Suomen puolesta. Jäsenyys vahvistaa rauhan, vakauden ja turvallisuuden jatkumista Suomessa ja lähialueillamme.

Tavoitteena on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen konfliktiin muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Puolustuksellisella liittoutumisella saadaan aikaan suurin mahdollinen pidäkevaikutus.

Arvoisa puhemies,

Suomi liittyy liittokunnan jäseneksi täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Jäsenyyden tarkoituksena on Suomen turvallisuuden maksimointi eikä siksi jäsenyyden hakemisessa aseteta rajoittavia reunaehtoja.

Suomen tärkein panos Nato-maana on kyky puolustaa omaa aluettaan.

Suomen puolustuksen perustana pysyy vahva kansallinen puolustuskyky, jonka jokaisen puolustushaaran kehittämistä jatketaan määrätietoisesti.

Vahva maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus, koulutettu ja harjoitettu reservi, koko maan puolustamisen periaate, vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja kokonaisturvallisuuden toimintamalli muodostavat puolustuksemme kivijalan myös tulevaisuudessa.

Suomalaisten maanpuolustustahto ja koko maan puolustamisen periaate rakentuvat sille, että pidämme Suomen kauttaaltaan elinvoimaisena.

Kansainvälisen puolustusyhteistyön merkitys säilyy myös Nato-jäsenyyden oloissa. Suomen puolustuspoliittisina kumppaneina Ruotsin ja Yhdysvaltain merkitys on keskeinen. Iso-Britannian vetämä JEF-yhteistyö on operatiivisin yhteistyön muoto.

Turvallisuus ja talous kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Vakaa turvallisuusympäristö on edellytys talouden vakaudelle, kasvulle ja investoinneille.

Arvoisa puhemies,

Olemme nopeassa tahdissa, mutta perusteellisen käsittelyn myötä päätyneet historialliseen ratkaisuun, joka varmistaa turvallisuutemme pitkälle tulevaisuuteen.

Suomen, suomalaisten ja ennen muuta tämän päivän lasten ja nuorten turvallinen tulevaisuus on yhteinen vastuumme.

Lue seuraavaksi

Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
Kaikkonen: Jättipäiväkotivillitys menossa liian pitkälle
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan ylisuurten päiväkotien ihannoinnissa ollaan menossa liian pitkälle. Viime viikkoina sekä asiantuntijat että vanhemmat ovat julkisuudessa esittäneet runsaasti kritiikkiä suurten päiväkotiyksiköiden yleistymiselle.
1.2.2025 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotKeskustan Pylväs: Suomen Nato-jäsenyys on askel Suomen turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi