Keskustan Vehviläinen: Hakuvaiheen käynnistyttyä meidän on suunnattava katseemme siihen, millainen Nato-maa haluamme olla

Palautekeskustelu valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta ja Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon

Arvoisa puhemies,

Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa valtioneuvoston esitykselle, että tasavallan presidentti päättää perustuslain mukaisesti Suomen hakemisesta Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi.

Suomen Nato-prosessi on edennyt kevään aikana ripeästi. Tästä kuuluu kiitos kansalaisten vahvalle Nato-jäsenyyden kannatukselle, valtiojohdon taidokkaalle toiminnalle ja poliittisten päättäjien laajalle yksituumaisuudelle.

On toivottavaa, että myös jatkoaskeleet sujuvat määrätietoisesti ja viivyttelemättä. Tänään eduskunnassa tehtävän päätöksen jälkeen Nato-tahdonilmaisumme on osoitettavissa Naton neuvostolle pikaisesti. Käsityksemme mukaan jäsenyyskeskustelut ovat käytävissä hyvin nopeasti ja Suomi saa tarkkailija-aseman ja ratifiointikierros voi alkaa varsin pian nykyisissä 30 Naton jäsenmaassa.

On tärkeää, että kuljemme naapurimaamme Ruotsin kanssa yhtä jalkaa. Ja näin näyttää tapahtuvan.

Hakuvaiheen käynnistyttyä meidän on suunnattava katseemme siihen, millainen Nato-maa haluamme olla. On tärkeää huomioida, että Suomi on liittymässä Natoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Emme tavoittele vapaamatkustajan asemaa.

Suomella on realistinen käsitys siitä, että maallamme on velvollisuus osallistua tilanteen niin vaatiessa myös muiden jäsenmaiden puolustamiseen. Samalla on myös syytä huomata, että Naton muut jäsenmaat eivät päätä ohitsemme, vaan täysivaltaisena jäsenenä teemme itse päätökset, missä olemme mukana.

Oma on aina oma. Naton jäsenenäkin Suomen puolustuksen tärkeimmän perustan luo meidät omat kansalliset puolustusjärjestelyt.

Yleinen asevelvollisuus, vahva maanpuolustustahto, koko maan puolustaminen ja riittävät resurssit henkilöstön sekä puolustusmateriaalien osalta ovat keskeisintä myös jatkossa. Naton viidennen artiklan turvatakuut merkitsevät ennaltaehkäisevää turvaa, koska Suomi on jäsenenä yhteisen puolustuksen piirissä.

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kuuluvat olennaisesti yhteen. Ulkopolitiikassa meidän tärkein viiteryhmämme on ollut vuodesta 1995 lähtien Euroopan unioni.

Unioni on meille tärkeä arvo- ja turvallisuusyhteisö. Näin on jatkossakin. Unioni on vahvistamassa omaa puolustusulottuvuuttaan ja tämä on myös Suomen pitkäaikainen tavoite. Tulevaisuudessa on tärkeää, että Nato ja Euroopan unioni pystyvät syventämään yhteistyötään välttäen päällekkäisiä toimintoja ja rakenteita.

Suomen ja Ruotsin liittymisen jälkeen kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä. Tämä mahdollistaa yhä paremman yhteistyön Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Ehkä jatkossa voidaan puhua Naton pohjoisesta pilarista. Mailla on paljon toisiaan täydentävää suorituskykyä esimerkiksi ilmapuolustuksessa.

Pohjoismaiden ulkopoliittinen profiili on monilta osin yhteneväinen. Tämä on luonnollista, kun katsomme sitä arvomaailmaa, joihin yhteiskuntamme nojaavat.

Demokratia, sananvapaus, hyvinvointi ja korkea koulutustaso ovat Pohjolan tunnuspiirteitä maailmalla. On helppo nähdä, että nämä maat voivat tehdä niin keskenään kuin laajemmissa puitteissa rakentavaa yhteistyötä puolustusliitto Natossa.

Nato-jäsenyys ei muuta Suomen maantiedettä. Jatkossakin meillä on 1340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

Venäjän Ukrainassa käynnistämän sodan seurauksena Suomen ja Venäjän välinen suhde on vaurioitunut pahoin ja Suomen Nato-jäsenyys muuttaa suhdettamme Venäjään.

On toivottavaa, että löydämme tulevaisuudessa tavat hoitaa välttämättömiä asioita asiallisesti ja ammatillisesti. Esimerkiksi Itämeren merenkulun turvallisuus ja toiminta yhteisellä pitkällä rajalla vaativat jatkossakin molemmilta mailta järkevää ja käytännönläheistä toimintaa.

Arvoisat kansanedustajat,

Teemme tänään kauaskantoisen päätöksen Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Eduskunnan roolin on oltava myös jatkossa keskeinen. Hakuvaiheen aikana eduskuntaa on pidettävä hyvin informoituna jäsenyyshakemuksen käsittelystä. Suomen Nato-jäsenyyden tultua voimaan eduskunnalla tulee olla merkittävä rooli Suomen Nato-profiilin määrittelyssä.

”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”, näin sanoo perustuslaki. Juuri tänään uskon meidän kaikkien edustajien ymmärtävän miten tärkeän valtakirjan olemme kansalta saaneet.

Lue seuraavaksi

Suomen Keskusta hakee viestintäpäällikköä
Onko itsenäinen ja vastuullinen viestinnän johtotehtävä sinun unelmasi? Motivoidutko vaihtuvista työpäivistä etkä säikähdä paineita? Haluatko tulla mukaan kehittämään politiikkaa aiempaa myönteisempään ja tulevaisuususkoisempaan suuntaan? Hae Suomen Keskustan viestintäpäällikön tehtävään!
28.6.2022 / Uutiset
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous 23. – 24.8. Porissa ja Satakunnassa
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous pidetään tiistaista keskiviikkoon 23. – 24.8.2022 Porissa. Kesäkokouksen yhteydessä on kansanedustajien tutustumiskäyntejä ja yleisötapahtumia Satakunnassa.
20.6.2022 / Tapahtumat
Keskustan varapuheenjohtaja Pakarinen: Kokoomuksen uudelleenharkinta erityistalousalueista paikallaan
Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen on tyytyväinen Helsingin kokoomuslaisen varapormestari Daniel Sazonovin ulostuloon erityistalousalueiden puolesta. Sazonov totesi viikonloppuna Helsingin Sanomissa, että myös Helsinki voisi hyötyä Keskustan esittämästä mahdollisuudesta perustaa erityistalousalueita.
19.6.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotKeskustan Vehviläinen: Hakuvaiheen käynnistyttyä meidän on suunnattava katseemme siihen, millainen Nato-maa haluamme olla