Räsänen: Yhdessä pidämme Suomen hyvässä turvassa

Eduskunta 27.2.2025
Lähetekeskustelu valtioneuvoston puolustusselonteosta
Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Räsänen

(muutosvarauksin)

Suomen järjestyksessään kolmas puolustusselonteko on laadittu muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä. Toimintaympäristö on entistä epävakaampi ja vaikeasti ennakoitava.

Venäjä on jatkanut laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa ja ulottanut vihamielistä toimintaa Eurooppaan. Ukrainan rauhanehdot vaikuttavat myös laajemmin turvallisuusympäristön tulevaisuuteen. Ukrainaan on saatava oikeudenmukainen ja kestävä rauha maan omilla ehdoilla.

Yhdysvaltain hallinnon linjaukset ovat haastaneet sääntöpohjaisen yhteistyön periaatteita. Jokaisella maalla on oikeus valita oma turvallisuusjärjestyksensä. Maiden alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia tulee aina kunnioittaa.

Uhkakuvat ovat entistä monimutkaisemmat. Tekoälyn kehitys tulee edelleen mullistamaan turvallisuusympäristöä. Oikean ja luotettavan tiedonvälityksen merkitys korostuu samoin kuin poliittisten päättäjien vastuu antaa oikeaa tietoa.

Turvallisuutta on käsiteltävä kokonaisuutena

Puolustusselonteko on pääpiirteittäin kattava ja se linjaa puolustuksen kehittämisen tuleville vuosille. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta Suomen on varauduttava pitkäkestoiseen konfliktiin, huoltovarmuuden turvaamiseen ja yhteiskunnan kriisinkestokyvyn vahvistamiseen.

Muuttuneessa maailmantilanteessa turvallisuutta tulisi käsitellä yhä enemmän kokonaisuutena niin hallinnollisesti kuin rahoituksen puolesta, koska ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.

Nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää laaja-alaista varautumista erilaisiin skenaarioihin. Sotilastiedustelun lisäksi siviilitiedustelun riittävät resurssit on turvattava.

Julkisuudessakin on käyty keskustelua Suojelupoliisin riittävästä rahoituksesta. Supon rahoitus on rinnastettava tärkeäksi osaksi maanpuolustusta.

Selontekoon olisi ollut perusteltua kirjata tarkemmin siviili- ja sotilaspuolen yhteistyöstä ja EU:n kriisivarautumisen vahvistamisesta presidentti Niinistön hyvän raportin pohjalta.

Suomen linjaa on tarvittaessa tarkennettava

Huomionarvoista on, että selonteko on laadittu ennen Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeaa muutosta ja murrosta, joka on parhaillaan käynnissä. Tältä osin selonteko on vanhentunut.

Selonteon eduskuntakäsittelyssä on muuttuva tilanne huomioitava ja tarkennettava tarvittaessa Suomen linjaa. Puolustusyhteistyön merkitys erityisesti Itämeren maiden ja Iso-Britannian kanssa korostuu edelleen.

Myös yhteisen tilannekuvan jakaminen eri maiden parlamentaarikkojen kesken on tärkeää. Valiokuntien tapaamisille tulisikin luoda lisää mahdollisuuksia.

Yhteisen tilannekuvan jakaminen on tärkeää myös silmällä pitäen tulevia Naton budjettitarpeita. Puolustusbudjettien nostaminen on esillä muissakin jäsenmaissa kuin Suomessa. Maiden on varauduttava puolustusbudjetissa Naton 2%:n vaatimustason nostamiseen liittokunnan kokoontuessa tänä vuonna huippukokoukseen.

Alisuorittajiin ei tässä maailmantilanteessa ole varaa.

Puolustusta on kehitettävä johdonmukaisesti

Kehittyvä yleinen asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat maamme puolustuksen perusta.

Suomi on pitänyt kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisen periaatteesta.

Olemme sotilaallisesti liittoutunut maa, jolla on vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan yhteistä puolustusta. Maalla, merellä ja ilmassa.

Puolustusta on kehitettävä johdonmukaisesti ja ylivaalikautisesti. Ilma- ja merivoimien hankintojen jälkeen on maavoimien kehittämisen vuoro.

Sotilaallinen maanpuolustus ja kokonaismaanpuolustus perustuvat koko yhteiskunnan kykyyn ja tahtoon toimia yhdessä. Valtiontalouden tiukkojen raamien tuomat leikkauspäätökset eivät saa olla sellaisia, että ne vaarantavat kansallista eheyttä ja oikeudenmukaisuuden tunnetta.

Yhdessä pidämme Suomen hyvässä turvassa.