Keskustan Markus Lohi sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että he eduskunnan salissa olevat päättäjät eivät ole tehneet riittävästi omaishoitajien toimeentulon, jaksamisen ja arvostuksen puolesta.
– Kaikilla tässä salissa on varmasti peiliin katsomisen paikka. Keskusta tukee kaikkia esityksiä, joilla omaishoitoa parannetaan. Valta on kuitenkin nyt hallituksella, Lohi muistutti.
Antti Kaikkonen jatkoi kertomalla, että ikäihmisiltä tulee nyt yhteydenottoja päivittäin.
– Siellä on huolta vanhustenhoidon tilanteesta ja näkymistä, Kaikkonen kertoi ja piti myös asiantuntijoilta tulevia viestejä aiheesta vakavina.
Kaikkonen huomautti, että ministeriltä ei ole tullut selvää vastausta asioihin.
– Vastuuministeri Kaisa Juuso, mitä te sanotte näille omaisille ja ikäihmisille, jotka ovat huolissaan tästä tilanteesta ja siitä suunnasta, mihin ollaan tällä hetkellä menossa?
Markku Siponen huomautti kysymyksessään, että hallituksen mielestä omaishoito kyllä kohentaa valtiontaloutta, mutta rahaa sinne ei silti löydy.
Samaan viittasi vielä Anne Kalmari kertoessaan, että hallituksen päättämien rahoitusleikkausten vuoksi eri alueilla joudutaan lopettamaan omaishoitajien jaksamista tukevia ja ikäihmisten hyvinvointia ylläpitäviä palveluita.
Ministeri vastasi keskustalaisten huoliin toteamalla, että hallitus aikoo tuottaa opaskirjan, jolla eri alueita ohjeistetaan omaishoidon järjestämisestä. Rahalupauksia ei kuulunut eikä myöskään vastausta siihen, millaisia lisäsäästöjä hallitus suunnittelee.
Vaikka valtion menoja pitää hillitä, Keskusta antaisi hyvinvointialueille nyt lisäaikaa saada taloutensa kuntoon, jotta hoitajia ei tarvitse irtisanoa tai hoivakoteja ajaa alas. Keskusta vahvistaisi hyvinvointialueiden rahoitusta eikä hallituksen tavoin lisäisi rahaa niissä jo rypeville terveysfirmoille. Keskusta toteuttaisi myös omalääkäri- ja -hoitajamallin.
Muun muassa nämä keinot kertoi Keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila ryhmäpuheessa, kun eduskunnassa keskusteltiin Keskustan jättämästä välikysymyksestä arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta.
Keskustan ryhmäpuheessa ja myös muissa puheenvuoroissa todettiin, että ympärivuorokautista hoivaa pitää olla tarjolla jokaisessa kunnassa, lähellä omaisia. Keskusta haluaisi Suomeen myös ikäihmisten neuvolat lastenneuvoloiden tapaan.
Keskusta kantaa suurta huolta myös omaishoitajista.
– Pelkään, että tässä ankarassa säästämisvauhdissa on seurauksena hoidollinen katastrofi. Saamani huoliposti enteilee vielä huonompia aikoja olevan edessämme. Ikäihmiset ja heidän läheisensä ansaitsevat parempaa, Hanna-Leena Mattila totesi.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen huomautti, että kun hoidon odotusajat pitenevät hallituksen säästöillä, kasvaa myös kalliiden erikoishoitojen tarve. Tällöin säästöt eivät paranna taloutta, vaan huonontavat.
– Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on samaa mieltä. Sen mukaan hallituksen sote-linja ei ole kestävä taloudellisesti, ja siitä on nyt syytä joustaa. Asia on nyt niin, että pulassa ovat tavallisten suomalaisten julkiset palvelut, eivät kovaa tulosta takovat terveysfirmat, Kaikkonen totesi.
Hän muistutti, että meno voi muuttua, jos on poliittista tahtoa.
– Vaalikausi on puolivälissä. Vielä ehtii korjata kurssia, Kaikkonen sanoi.
Lue Hanna-Leena Mattilan puhe tästä
Antti Kaikkosen puhe:
Välikys Ikääntyminen Kaikkonen 2025 02 25
Eduskunta kävi lähetekeskustelun puolustusselonteosta. Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa käytti puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Räsänen.
Räsänen sanoi, että Suomen järjestyksessään kolmas puolustusselonteko on laadittu muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä. Toimintaympäristö on entistä epävakaampi ja vaikeasti ennakoitava.
– Venäjä on jatkanut laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa ja ulottanut vihamielistä toimintaa Eurooppaan. Ukrainan rauhanehdot vaikuttavat myös laajemmin turvallisuusympäristön tulevaisuuteen. Ukrainaan on saatava oikeudenmukainen ja kestävä rauha maan omilla ehdoilla, Räsänen sanoi.
Räsänen kiinnitti puheessaan huomiota myös siihen, että Yhdysvaltain hallinnon linjaukset ovat haastaneet sääntöpohjaisen yhteistyön periaatteita.
– Jokaisella maalla on oikeus valita oma turvallisuusjärjestyksensä. Maiden alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia tulee aina kunnioittaa, Räsänen korosti.
Räsäsen mukaan muuttuneessa maailmantilanteessa turvallisuutta tulisi käsitellä yhä enemmän kokonaisuutena niin hallinnollisesti kuin rahoituksen puolesta, koska ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.
Räsänen painotti, että sotilastiedustelun lisäksi siviilitiedustelun riittävät resurssit on turvattava. Supon rahoitus on rinnastettava tärkeäksi osaksi maanpuolustusta.
– Huomionarvoista on, että selonteko on laadittu ennen Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeaa muutosta ja murrosta, joka on parhaillaan käynnissä. Tältä osin selonteko on vanhentunut, Räsänen huomautti.
Räsäsen mukaan selonteon eduskuntakäsittelyssä on muuttuva tilanne huomioitava ja tarkennettava tarvittaessa Suomen linjaa.
Selonteon peruslinjaukset ovat kunnossa, mutta tilannekuva on päivitettävä eduskuntakäsittelyssä tähän päivään. Koko oppositio näkee puolustusselonteolle päivittämisen tarpeen toimintaympäristön analyysin osalta.
Räsänen sanoi sotilaallisen maanpuolustuksen ja kokonaismaanpuolustuksen perustuvan koko yhteiskunnan kykyyn ja tahtoon toimia yhdessä.
– Kehittyvä yleinen asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat maamme puolustuksen perusta, Räsänen painotti.
– Valtiontalouden tiukkojen raamien tuomat leikkauspäätökset eivät saa olla sellaisia, että ne vaarantavat kansallista eheyttä ja oikeudenmukaisuuden tunnetta. Yhdessä pidämme Suomen hyvässä turvassa, Räsänen kiteytti.
Jari Haapiainen
Lue koko Hanna Räsäsen pitämä puhe tästä
Hallituksen esitys lähes 50 vuotta vanhan lunastuslain uudistamisesta tuli eduskuntaan. Lunastuslain nojalla voidaan lunastaa maa-aluetta ja vesialuetta sekä rajoittaa oikeutta jonkin kiinteistön käyttöön.
Uusi laki lähtee siitä, että lunastettava alue lunastetaan markkinahinnan mukaan. Lisäksi päälle maksetaan 25 % korotus. Tämä vastaa paremmin täyttä korvausta kuin nyt voimassa oleva tulkinnanvarainen käypä hinta -periaate.
Maanomistajien kannalta on myös oikeudenmukaista luopua vanhan lunastuslain periaatteesta, jolloin maanomistaja ei saisi vaurastua lunastustoimituksesta, mutta lunastaja saisi. Maaomaisuuden arvo määräytyy jatkossa arvioitaessa omaisuuden parhaan ja tuottavimman käytön mukaan. Tästä on myös tuore korkeimman oikeuden päätös.
Yllättävää kyllä, hallitus ei tarjoa lääkkeitä sähkön siirtolinjojen korvausongelmaan, joissa korvaus on ollut minimaalinen. Juuri tämä on koettu epäoikeudenmukaisimpana ja tämä asia käynnisti lunastuslain uudistamisen edellisen keskustajohtoisen hallituksen aikana.
Oikeusministeri Leena Meren (ps.) pitäisikin välittömästi käynnistää selvityshanke sähkönsiirtolinjoja koskevan ongelman korjaamista varten. Keskustan mielestä oikeutta tarvitsevat myös sellaiset maanomistajat, joiden maita pakkolunastetaan tuulivoima-alueelta kantaverkkoon kulkevia voimajohtolinjoja varten.
Timo Portaankorva