Siirry sisältöön

Ruotsin vaalien tulos on sen verran tasainen, että erilaisten silmälasien läpi vaaleista voi löytää hyvin perustein monia voittajia ja häviäjiä. Tulevasta hallituksen muodostamisesta ennakoidaan vaikeaa ja siinä prosessissa syntynee lisää voittajia ja häviäjiä.

Nämä arviot kuuluvat toki ensisijaisesti ruotsalaisille itselleen. Vaalituloksen lopullista varmistumista joudutaan vielä odottelemaan keskiviikkoon.

Seurasimme jännityksellä tietenkin sisarpuolueemme, Ruotsin Keskustapuolueen vaalikampanjointia. Lopputulos vaaleissa ei ollut niin hyvä kuin puolueystävillämme tavoitteena oli. Puheenjohtaja Annie Lööf totesi vaali-illan humussa kuitenkin, että Ruotsin keskustapuolue voi olla ylpeä kampanjastaan ja siitä, että se on toiminut rakentavansa voimana ruotsalaisessa politiikassa. Uskollisuus omille arvoille on politiikassa tärkeää.

Ruotsidemokraattien nousu oikeistoblokin suurimmaksi puolueeksi on järisyttävä muutos ruotsalaisessa puoluekentässä. Aika näyttää, miten Ruotsidemokraatit pystyvät hyödyntämään tätä kannatustaan ja miten Maltillinen kokoomus tähän uuteen asetelmaan sopeutuu.

Politiikassa tarvitaan kannatusta kansalaisilta, mutta myös yhteistyökykyä muiden puolueiden kanssa ja yhteistyöhalua muiden puolueiden taholta.

Meille suomalaisille ruotsalainen blokkipolitiikka tuntuu vieraalta. Meillä jokainen puolue asettuu äänestäjien eteen omana itsenään. Vaalien jälkeen meillä voidaankin nähdä monenlaisia kokoonpanoja vaalituloksesta riippuen.

On kiinnostavaa nähdä, pitääkö kahden blokin järjestelmä pintansa Ruotsissa edelleen nyt, kun Ruotsidemokraatit ovatkin nousseet toisen blokin johtavaksi puolueeksi.

Ruotsin vaalikeskusteluja hallitsi etenkin keskustelu jengirikollisuudesta ja energiasta. Energiakeskustelu pyörii kuumana kaikissa EU-maissa. Jengirikollisuus sen sijaan on meille teemana  kaukaisempi, vaikkakaan ei meillekään täysin vieras ilmiö.

Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tiivistä. Olemme monessa toistemme tärkeimmät kumppanit.  Keväällä kävimme käsi kädessä, ja samaan aikaan kuitenkin omin askelin, ulko- ja turvallisuuspoliittista matkaamme kohti Nato-jäsenyyttä.

Ruotsin ja Suomen hallitusten hyvä yhteistyö on tärkeää myös luonnonvarojen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Odotan tiivistä yhteistyötä metsien käyttöön liittyvässä EU-edunvalvonnassa.

Ruotsalaisilla äänestyspaikoilla nähtiin pitkiä jonoja vaalipäivän illassa. Jos jonkin asian takia pitää jonottaa iltamyöhäisellä 1,5 tuntia, niin kyllä juuri kansanvalta on sen arvoinen.

Ja siitäkin Ruotsin vaalit muistuttavat, että jokainen ääni merkitsee. Niin pienellä kannatuserolla tullaan naapurissamme hallitusvaltaa jakamaan ja käyttämään tulevat vuodet.

 

Lue seuraavaksi

Juha Määttä Keskustan viestintäpäälliköksi
Keskustan uudeksi viestintäpäälliköksi on valittu filosofian maisteri Juha Määttä. Nimityksen teki 10.10.2024 kokoontunut Keskustan puoluehallitus.
10.10.2024 / Uutiset

Maamme taloudellinen tilanne on vakava, mutta ideologinen toisen värisiltä ihmisiltä avun poistaminen ei auta. Suomen nykyhallitus laittaa Afrikan kehitysyhteistyöhanoja kiinni eikä näe Afrikan valtioita potentiaalisena kauppakumppanina, huomautti Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari ryhmäpuheessa, kun eduskunta kävi lähetekeskustelua Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta. Kalmari muistutti puheessa myös, että Kauppa- ja kehityspolitiikka on osa turvallisuutta. Lisäksi hän totesi, että Suomella olisi annettavaa erityisesti yrittäjyyteen kannustamisessa. Ruokaturvan osaaminen ja siitä viestin vieminen puolestaan on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
9.10.2024 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot