Siirry sisältöön

Ruotsin vaalien tulos on sen verran tasainen, että erilaisten silmälasien läpi vaaleista voi löytää hyvin perustein monia voittajia ja häviäjiä. Tulevasta hallituksen muodostamisesta ennakoidaan vaikeaa ja siinä prosessissa syntynee lisää voittajia ja häviäjiä.

Nämä arviot kuuluvat toki ensisijaisesti ruotsalaisille itselleen. Vaalituloksen lopullista varmistumista joudutaan vielä odottelemaan keskiviikkoon.

Seurasimme jännityksellä tietenkin sisarpuolueemme, Ruotsin Keskustapuolueen vaalikampanjointia. Lopputulos vaaleissa ei ollut niin hyvä kuin puolueystävillämme tavoitteena oli. Puheenjohtaja Annie Lööf totesi vaali-illan humussa kuitenkin, että Ruotsin keskustapuolue voi olla ylpeä kampanjastaan ja siitä, että se on toiminut rakentavansa voimana ruotsalaisessa politiikassa. Uskollisuus omille arvoille on politiikassa tärkeää.

Ruotsidemokraattien nousu oikeistoblokin suurimmaksi puolueeksi on järisyttävä muutos ruotsalaisessa puoluekentässä. Aika näyttää, miten Ruotsidemokraatit pystyvät hyödyntämään tätä kannatustaan ja miten Maltillinen kokoomus tähän uuteen asetelmaan sopeutuu.

Politiikassa tarvitaan kannatusta kansalaisilta, mutta myös yhteistyökykyä muiden puolueiden kanssa ja yhteistyöhalua muiden puolueiden taholta.

Meille suomalaisille ruotsalainen blokkipolitiikka tuntuu vieraalta. Meillä jokainen puolue asettuu äänestäjien eteen omana itsenään. Vaalien jälkeen meillä voidaankin nähdä monenlaisia kokoonpanoja vaalituloksesta riippuen.

On kiinnostavaa nähdä, pitääkö kahden blokin järjestelmä pintansa Ruotsissa edelleen nyt, kun Ruotsidemokraatit ovatkin nousseet toisen blokin johtavaksi puolueeksi.

Ruotsin vaalikeskusteluja hallitsi etenkin keskustelu jengirikollisuudesta ja energiasta. Energiakeskustelu pyörii kuumana kaikissa EU-maissa. Jengirikollisuus sen sijaan on meille teemana  kaukaisempi, vaikkakaan ei meillekään täysin vieras ilmiö.

Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tiivistä. Olemme monessa toistemme tärkeimmät kumppanit.  Keväällä kävimme käsi kädessä, ja samaan aikaan kuitenkin omin askelin, ulko- ja turvallisuuspoliittista matkaamme kohti Nato-jäsenyyttä.

Ruotsin ja Suomen hallitusten hyvä yhteistyö on tärkeää myös luonnonvarojen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Odotan tiivistä yhteistyötä metsien käyttöön liittyvässä EU-edunvalvonnassa.

Ruotsalaisilla äänestyspaikoilla nähtiin pitkiä jonoja vaalipäivän illassa. Jos jonkin asian takia pitää jonottaa iltamyöhäisellä 1,5 tuntia, niin kyllä juuri kansanvalta on sen arvoinen.

Ja siitäkin Ruotsin vaalit muistuttavat, että jokainen ääni merkitsee. Niin pienellä kannatuserolla tullaan naapurissamme hallitusvaltaa jakamaan ja käyttämään tulevat vuodet.

 

Lue seuraavaksi

Eurovaaliehdokas Kati Häkkinen: EU:ssa päätetään sinullekin tärkeistä asioista
Vuoden 2019 EU-vaalien äänestysprosentti oli valtakunnallisesti 40,8 %, Kaakkois-Suomessa 36.5 % ja Mikkelissä 39,3 %.
13.4.2024 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Miksi hallitus toimillaan vain romuttaa luottamusta?
Keskusta ihmettelee, miksi hallituksen ja hallituspuolueiden riveistä rakentamisen ja parantamisen sijaan revitään ja rapautetaan. Hallitus uhkaa toimillaan romuttaa Suomen toimivan eläkejärjestelmän, joka turvaisi myös tulevien sukupolvien aseman. Samoin hallitus on tekemässä sairaalaverkolle. Oraalle saatu sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen näyttää hallituksen käsissä vaihtuvan järjestelmän hävittämiseen. Sama meno jatkuu myös toisen hallituspuolueen puheissa, joissa pilkataan ja nälvitään ratkaisujen hakemisen sijaan.
12.4.2024 / Eduskuntaryhmän viikkotiedote