Siirry sisältöön

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen: Keskustan johdolla Suomessa on luotettu kotimaiseen puhtaaseen energiaan

Valtioneuvoston selonteko ”Hiilineutraali Suomi 2035”

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Suomessa, Euroopassa ja maailmalla on parhaillaan käynnissä valtava energiamurros. Murros vaikuttaa läpi yhteiskunnan ja on olennaisen tärkeää, että tietoisuus murroksesta olisi ymmärretty laajasti.

Onneksemme olemme jo useamman vaalikauden ajan pyrkineet kohti päästötöntä energiaa. Venäjältä emme halua enää minkäänlaista energiaa. Tämä yhdessä tässä salissa tehty päätös vauhdittaa siirtymistä edelleen ja vie meitä kohti omavaraisuutta.

Vauhti on kova ja murroksen osapuolet mm. kuluttajista energia-alan toimijoihin, ja päätöksen tekijöihin on pidettävä mukana.

Koko yhteiskunta on pidettävä mukana.

Järjestelmätason muutos on energia- ja ilmastokysymys, mutta sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Uutta osaamista ja näkökulman muutosta tarvitaan todella myös siellä, missä osaamista kylvetään – kouluissa ja oppilaitoksissa. Tietoa energia-alan nopeasti muutoksesta tarvitaan kaikkialla.

Arvoisa puhemies,

Suomen energia- ja ilmastopolitiikka on ollut pitkänäköistä. Olemme oikealla tiellä.

On siirryttävä kokonaan päästöttömään energiaan, on säästettävä energiaa, käytettävä sitä tehokkaasti. Energiaa pitää olla tarjolla kuluttajalle kohtuulliseen hintaan ja yleensä energian saatavuudesta sekä huoltovarmuudesta on pidettävä huolta.

Hajautettu energiantuotantomalli on huoltovarma malli ja eri asia kuin keskitetty malli. Energiamuutos ei onnistu ilman eri puolilla Suomea, eri alueilla tapahtuvaa energiantuotantoa. Tämä on jäänyt liian vähälle huomiolle.

Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Myös tavoite uusiutuvan energian lisäämisestä vähintään 51 prosenttiin on toteutumassa.

Keskustan johdolla Suomessa on luotettu kotimaiseen puhtaaseen energiaan, myös bioenergiaan. Energiapaletti on monipuolinen. Tarvitsemme lisää muun muassa aurinko- ja tuulivoimaa sekä ydinvoimaa.

Arvoisa puhemies,

Me suomalaiset ihan itse päätämme haluammeko tavoitella energiamurroksessa perässähiihtelijän vai olympiavoittajan roolia.

Muun muassa vetytaloudessa on suuret kasvunäkymät, koska Suomessa on puhdasta vettä ja mahdollisuuksia lisätä tuulivoimaa. Asia ei ole suinkaan näin yksinkertainen kilpailijamaissamme. Mikäli lähdemme kansallisesti tavoittelemaan vetyenergiatuotannossa aivan mahdollista 6-7 gigawatin laajuutta, tarkoittaisi se Suomen investointien määrässä 50 miljardia euroa.

Energian hinnan nousu tuntuu lähes jokaisen kukkarossa ja ensi talvesta on tulossa vähintään haastava. Meidän kaikkien on tärkeätä säästää sähköä, jotta hintaa saadaan alemmaksi.

Energia-alan kehitystä ei saa lukita liian tarkalla sääntelyllä, jotta annetaan aivan uudelle päästöttömälle energiantuotannolle mahdollisuus.

Jotta tavoitteisiin päästään, on Euroopan unionin päätöksissä annettava tilaa kansallisille toteutusmalleille. Sama sapluuna ei sovi Välimeren valtioihin ja pohjoiseen Suomeen.

Arvoisa puhemies,

Esimerkiksi Oulussa on kehitetty energian säästöön laitteistoja, joita käytettäessä sähkölaitteet ja -lämmitys pärähtävät käyntiin, kun sähkö on halpaa. Tämä ohjaa kulutusta niille tunneille, jolloin sähköä on paljon saatavilla ja toisaalta kuluttaja myös säästää halpaa sähköä käyttäessään.

Vaasassa suunnitellaan liikennepolttoaineeksi nesteytettävän synteettisen metaanin tuotannon aloittamista.

Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa kehitettiin vähäpäästöinen tapa muuttaa jätepuu biopolttoaineeksi vedyn avulla.

Tulevaisuus tuo vielä lisää aivan uusia ratkaisuja. Ratkaisut vaativat panostusta tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä tunnistetaan myös ilmasto- ja energiastrategiassa. Kotimaisia tulevaisuuden hankkeita pitää tukea.

Arvoisa puhemies,

Kotimainen, päästötön energia tuo vaurautta ja vapautta. Panostamalla kotimaiseen vastaamme energian kolmoishaasteeseen.

– Ensiksi torjumme ilmastonmuutosta – siitä olemme vastuussa lapsillemme

– Toiseksi turvaamme sähkön ja lämmön saatavuuden kaikissa tilanteissa – turva tuo vapautta

– Kolmanneksi hillitsemme hintojen nousua ja edistämme maamme elinvoimaa – elinvoima on vaurautta

Suomella on täydelliset mahdollisuudet muuttua energiamurroksessa energiatuojasta energiaviejäksi. Energia- ja ilmastostrategia on hyvä latukartta tälle reitille.

Lue seuraavaksi

Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
Kaikkonen: Jättipäiväkotivillitys menossa liian pitkälle
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan ylisuurten päiväkotien ihannoinnissa ollaan menossa liian pitkälle. Viime viikkoina sekä asiantuntijat että vanhemmat ovat julkisuudessa esittäneet runsaasti kritiikkiä suurten päiväkotiyksiköiden yleistymiselle.
1.2.2025 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotYmpäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen: Keskustan johdolla Suomessa on luotettu kotimaiseen puhtaaseen energiaan