Siirry sisältöön

Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Keskusta esitti turvan, työn ja toivon politiikkaa budjetin lähetekeskustelussa

Keskustan ryhmäpuheessa valtiontaloudesta kansanedustaja Markus Lohi rakensi yhteistyötä yli puoluerajojen esitellen samalla Keskustan ratkaisuvaihtoehtoja. Eduskunta on keskustellut koko lokakuisen viikon hallituksen talousarvioesityksestä.

Keskustan ja Markus Lohen mukaan Suomi tarvitsee nykyisessä romahtaneen syntyvyyden ajassa erityisen myönteistä perhe- ja lapsipolitiikkaa.

– Jokainen leikkaus lapsiltamme ja lapsiperheiltä on väärä signaali. Sitä Keskusta ei tule hyväksymään, Lohi totesi.

Hän muistutti myös, että tarvitaan ratkaisuja, joilla työntekijöitä houkutellaan Suomeen. Lisäksi hän totesi, että veropolitiikassa Keskusta tekisi erilaisia arvovalintoja kuin hallitus.

Muut Keskustan linjaukset ovat seuraavat

– Perusterveydenhuolto pitää pelastaa ja sitä pitää vahvistaa.
– Hyvinvointialueille pitää antaa lisää aikaa tasapainottaa taloutensa ja hallituksen tulee perääntyä sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaamisesta.
– Tarvitsemme työttömyysturvan uudistuksen.
– Aikuiskoulutustuki tulisi tavalla tai toisella säilyttää.
– Kalliin ja kannattamattoman Turun tunninjunan rahat voitaisiin laittaa pienempiin tie-, homekoulu- ja muihin korjaushankkeisiin koko Suomessa.
– Toteuttamalla ammattidieselin helpottaisimme kuljetusyrittäjien kustannuksia.

Hallituksen talousarvion numerot ovat sekä ensi että myös lähivuosien osalta poikkeuksellisen synkkiä. Julkisen talouden alijäämä on ensi vuonna ylittämässä jopa EU:n kolmen prosentin raja-arvon.

Lohi sanoi, että ongelmat ovat yhteisiä ja ne pitää yhdessä myös ratkaista. Ylpeilyn tai naljailun sijaan tarvitaan nöyryyttä. Keskustan viesti on, että meidän pitää tehdä määrätietoisia päätöksiä Suomen suunnan muuttamiseksi. Eduskunnassa on yhdessä pystyttävä parempaan.

Tuomas Vanhanen

 

 

Turvallisuustilanne on kiristynyt lähellä ja kaukana

Turvallisuustilanne on jännittynyt. Venäjän hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa, kriisi Lähi-idässä uhkaa laajentua terroristijärjestö Hamasin hyökättyä Israeliin ja Itämerellä turvallisuustilanne on kiristynyt Suomen ja Viron väliseen Balticconnector-kaasuputkeen ja tietoliikennekaapeliin kohdistuneen tuhotyön seurauksena.

Balticconnector kytki Suomen Euroopan kaasuverkostoon. Euroopan unioni rahoitti putkihankkeen 75 prosenttisesti. Kyse ei ole pelkästään Suomen ja Viron asiasta vaan laajemmasta kysymyksestä, Euroopan energiaunionista. Balticconnectoriin kohdistunut tuhotyö on isku eurooppalaista energiainfrastruktuuria kohtaan.

Kiristyneessä turvallisuustilanteessa Suomen reaktioita testataan. Mikäli tekijä viranomaistutkimuksessa selviää, se edellyttää Suomelta toimenpiteitä. Tärkeiden energia-, sähkö- ja tietoverkkojen, suojaaminen edellyttää viranomaisilta ja yrityksiltä tehostettua valmiutta ja tiivistä yhteistyötä EU:n ja Naton kanssa.

Suomen kaasunsaanti on onneksi turvattu Inkoon nesteytetyn maakaasun eli LNG-terminaalin kautta. LNG-terminaalilaivan hankkimista valmisteli ja sen sijoittamisesta Suomeen päätti edellisen hallituksen elinkeinoministeri, Keskustan Mika Lintilä yhdessä virolaiskollegansa kanssa.

Lähi-idän kriisi uhkaa laajentua

Lähi-idässä tilanne on kärjistynyt terroristijärjestö Hamasin hyökättyä Israeliin viime viikonloppuna.

Kyse on terrorismista, joka on tuomittu ja tuomittava voimakkaasti. Israelilla on oikeus puolustautua terrorismia vastaan kansainvälisen ja humanitäärisen oikeuden puitteissa.

Israelissa on muodostettu kansallisen yhtenäisyyden sotatilahallitus ja Israel valmistelee maaoperaatiota Gazaan.

Lähi-idän kriisin taustasyyt ovat monikerroksiset. Kriisin historia on osoittanut, että väkivalta johtaa uuteen väkivaltaan ja koston kierteeseen. Humanitäärinen kriisi Gazassa vaikeutuu.

Yhdysvallat on ilmaissut voimakkaan tukensa Israelille ja samalla vedonnut Israeliin, että se pyrkisi välttämään siviiliuhreja.

Jari Haapiainen

 

 

Keskusta eduskunnan kyselytunnilla: Parannetaanko Suomen turvallisuutta?

Keskustan kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi eduskunnan kyselytunnilla, että isänmaan turvallisuus nousee päivänpolitiikan yläpuolelle. Kaikkonen kysyi kaasuputkitutkinnan tilanteesta sekä siitä, miten hallitus varautuu parantamaan energia‑, sähkö- ja tietoverkkojen, suojelua ja turvallisuutta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kaasuputkisabotaasi ei tullut täytenä yllätyksenä. Orpo kertoi, että varautumista nostetaan edelleen, ja kriittisen infran alan yritykset ja viranomaiset tekevät tässä ”erinomaista yhteistyötä”. Orpo myös kiitti edellistä hallitusta hyvästä työstä turvallisuuden osalta.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kysyi, aikooko hallitus pyytää EU:sta ”vastaantuloa” Itä-Suomeen, joka on kohdannut Venäjän hyökkäyssodan ja rajan sulkeutumisen vaikutukset kaikkein kovimmin.
Pääministeri Orpo (kok.) kertoi, että niin sanottuja rajayhteistyörahoja on mahdollisesti tulossa. ”Asiaa selvitetään” ja ”paljon tehdään”, vakuutti pääministeri.

Mikko Savola (kesk.) nosti keskusteluun terroristihyökkäyksen Israelissa. Savola muistutti, että Ukrainan sotaa ei saa kaiken keskellä unohtaa. Savola kiitti 19. tukipaketista Ukrainaan ja kysyi, mitkä ovat Suomen seuraavat toimenpiteet Ukrainan tukemiseksi.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Ukraina on hallitusohjelmassa suurin kehitysyhteistyökohde. Valtonen kertoi hallituksen valmistelevan myös Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa ”tiiviissä yhteistyössä suomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten kanssa”.

Sauli Tervaniemi

 

 

Liikennebudjetissa vastuuministerin puheet ja rahafaktat eivät kohtaa

Hallituksen talousarvioesityksessä varsinkin liikennelinjaukset herättävät suurta hämmästystä verrattuna siihen, mitä perussuomalaiset ennen vaaleja lupasivat. Myös perussuomalainen liikenneministeri puhuu vastoin sitä, mitä hänen ministeriönsä osuudesta on talousarvioesitykseen painettu.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on sanonut jatkuvasti, että liikennepolitiikassa tapahtuu reipas suunnanmuutos parempaan. Painettujen lukujen perusteella esimerkiksi teiden kunto kuitenkin huononee entisestään lähivuosina. Yhä useammalla tienpätkällä tarvittaisiin korjauksia, mutta yhä vähemmille kilometreille rahaa riittää.
Hallitus vähentää roimasti myös yksityisteihin sekä kevyen liikenteen väyliin tarkoitettuja rahoja roimasti. Nyt hallitus vyöryttää vastuun kunnille, koska rahaa jaetaan näihin yli 170 miljoonaa euroa aiempaa vähemmän.

Maaseudun laajakaistat alas, autoilijoille kuritusta ja vahvoille alueille lisää vahvuutta

Hallitus on lakkauttamassa laajakaistayhteyksien rakentamistuen kokonaan. Samalla 3G-verkkoa ajetaan alas uuden 5G-verkon rakentamisen tieltä. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin mukaan laajakaistaverkkoja ei kuitenkaan kyetä rakentamaan maaseudulle ilman valtion tukea.

Myös perussuomalaisten vain reilu puoli vuotta sitten antamat lukuisat vaalilupaukset autoilijoille osoittautuivat höttöpuheeksi. Polttoaineiden hinnat eivät alene. Perussuomalaisilla on hallussaan valtiovarainministerin sekä liikenne- ja viestintäministerin salkut. Liikenneasioissa valta siis on heillä.

Budjettikirja kertoo myös lahjomattomasti, että käynnissä on historiallisen raju keskittämispolitiikka. Palvelut karkaavat kauemmas ja pahimmillaan se tarkoittaa myös ihmisten siirtymistä isompiin kaupunkeihin. Tällainen on lyhytnäköistä ja vastuutonta varsinkin maailmanpolitiikan muutosmyräkässä.

Epävarmoina aikoina Suomen pitäisi pysyä kauttaaltaan asuttuna ja laajakaistoja ja kunnon teitä pitäisi olla kaikkialla. Kyse on myös maamme turvallisuudesta.

Keskusta tulee esittämään oman vaihtoehtonsa marraskuun loppuun mennessä.

Timo Portaankorva

 

 

Keskusta puolustaa ensi viikon välikysymyksellään lähipalveluita

Keskustan tavoitteena on pelastaa lähipalvelut ja turvata koko maassa riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallitus on säästämässä sosiaali- ja terveyspalveluista rankalla kädellä ajaen hyvinvointialueet ahdinkoon.

Hyvinvointialueet ovat nyt paniikissa tekemässä nopealla aikataululla säästöjä, jotka uhkaavat romuttaa lähipalvelut. Perustason matalan kynnyksen palveluista säästäminen nostaa terveydenhuollon asiantuntijoiden mielestä pidemmällä aikavälillä merkittävästi kustannuksia.

Vaarana on, että ennaltaehkäisy heikkenee, ongelmiin ei puututa riittävän ajoissa, kun kynnys palveluihin hakeutumiseen nousee, ja sairaudet pahenevat pitkittyessään. Erikoissairaanhoidon tarve kasvaa ja se lisää kustannuksia.

Neuvoloita, lääkärien ja hoitajien vastaanottoja, hoivapalveluita ja laboratorioita uhkaa lakkautus. Palveluja tarvitsevat ihmiset joutuisivat kulkemaan pitkien matkojen päähän saadakseen apua.

Sote-uudistus on puolueiden yhteinen päätös

Useiden vaalikausien ajan eri puolueista koostuneet hallitukset ovat pyrkineet uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kerta toisensa jälkeen uudistusyritykset ovat kuivuneet kokoon. Viime vaalikaudella saatiin vihdoin aikaan perustuslain mukainen uudistus.

Sote-palveluiden rahoituslainsäädäntöön sisältyy leikkuri, jonka tavoitteena on hillitä voimakkaasti kasvavia kustannuksia palveluiden järjestämisessä. Orpon oikeistohallitus ei tyydy tähän, vaan on sopinut hallitusohjelmassaan tämän päälle massiiviset lisäsäästöt, joiden toteuttaminen hyvinvointialueilla vaaditussa aikataulussa on täysin mahdotonta.

Keskusta linjasi ennen aluevaaleja, että jokaisessa kunnassa on tarjolla tarpeellisia sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluita. Keskusta vaatii siksi nyt hallitusta perumaan jättimäiset lisäleikkaukset ja varmistamaan hyvinvointialueiden edellytykset turvata lähipalvelut.

Terhi Peltokorpi

 

Lue seuraavaksi

Keskustan Jyväskylän puoluekokouksen kannanotto 16.6.2024: Jokainen nuori tarvitsee turvallisen aikuisen
Keskustan mielestä jokainen nuori tarvitsee arkeensa vähintään yhden turvallisen aikuisen. Yksikin kiusattu, syrjäytynyt tai koulusta pudonnut nuori on sivistysliike keskustalle liikaa. Keskusta edellyttää toimivaa oppilashuoltoa ja haluaa vahvistaa sitä.
16.6.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteEduskuntaryhmän viikkotiedote: Keskusta esitti turvan, työn ja toivon politiikkaa budjetin lähetekeskustelussa