Siirry sisältöön

Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Pääministeri myönsi – hallituksen tavoitteena on keskittää sote-palvelut

 

”Ja kyllä se niin on — luultavasti kaikki puolueet tässä salissa ovat sen tienneet — että kun mennään isompaan alueeseen, se keskittää palveluita.”

Näin sanoi kokoomuslainen pääministeri Petteri Orpo (kok.) eduskunnan istuntosalissa keskiviikkona, kun hallitus vastasi Keskustan jättämään välikysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulevaisuudesta.

Varhainen apu olisi paras apu

Toisin kuin päähallituspuolueille kokoomukselle ja perussuomalaisille, Keskustalle on ollut koko ajan päivänselvää sote-uudistuksen punainen lanka: vahvistaa ihmisille tärkeitä sote-lähipalveluja. Esimerkiksi neuvoloita, perhekeskuksia, hammashoitoloita, terveysasemia, vuodeosastoja ja hoivakoteja, joita ihmiset ja heidän läheisensä eri elämänsä vaiheissa tarvitsevat.

Jolleivat ihmiset saa tarvitsemiaan palveluja oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, se tulee inhimillisesti ja valtiontalouden kannalta paljon kalliimmaksi.

Hallituksessa pitäisi viimein ymmärtää, että jos painopisteen siirtoa perustason sote-lähipalveluiden suuntaan ei tapahdu, vaan ne jatkavat rapautumistaan, niin vaativimpien erikoissairaanhoidon ja sosiaalisten palveluiden tarve kasvaa. Samalla kustannukset nousevat pilviin. Siksi hallituksen pitäisi kuunnella hyvinvointialueita ja tukea niitä uudistustyössä.

Hallitus torjui Keskustan ratkaisuehdotukset

Välikysymyskeskustelussa keskustalaiset tekivät hallitukselle kuusi ehdotusta, joilla turvataan hyvinvointialueille työrauha uudistaa, hillitä ennakoimattomien kustannusten nousun kielteisiä vaikutuksia sekä vastata sote-työntekijäpulaan:

  1. Orpon ja Purran hallitusohjelmaan kirjatut hyvinvointialueiden ylimääräiset 1,4 miljardin euron rahoitusleikkaukset vuosille 2025–2027 perutaan.
  2. Hyvinvointialueille annetaan kaksi vuotta lisäaikaa tasapainottaa taloutensa.
  3. Matkakustannusten korvausten 300 miljoonan euron potti pitää siirtää Kelalta hyvinvointialueille.
  4. Hallitus toteuttaa viipymättä valtakunnallisen ratkaisun hyvinvointialueille erittäin kalliin vuokratyövoiman liiallisen käytön kitkemiseksi.
  5. Hallitus toteuttaa viipymättä hallitusohjelmaan kirjaamansa ammatinharjoittajamallin käyttöönoton.
  6. Hallitus ottaa myös oppositiopuolueet mukaan hallitusohjelman mukaiseen sote-palveluiden rahoitusmallin uudistuksen valmisteluun.

Usean tivaamisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) suostui viimein vastaamaan, että mikään Keskustan ehdotuksista ei käy hallitukselle.

Tästä huolimatta keskustalaiset niin eduskunnassa kuin hyvinvointialueilla jatkavat ponnistelujaan sote-lähipalveluja tarvitsevien ihmisten puolesta. Periksi ei anneta.

Timo Portaankorva

 

 

Virheellisiä väittämiä sote-uudistuksesta oikaistava

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus eli sote vähensi merkittävästi alan hallintoa. Ennen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäjiä oli maassamme yhteensä 259. Niistä 27 koski pelastusalaa. Kuluvan vuoden alusta järjestäjiä on ollut yhteensä 21 sekä erillisratkaisuna toteutettu Helsinki / HUS-sairaanhoitopiiri.

Luvut osoittavat vääräksi kokoomuksesta ja myös mediasta usein kuullun väitteen, että uudet hyvinvointialueet olisivat vain himmeleitä, jotka paisuttavat hallintoa ja lisäävät kustannuksia. Sylttytehdas näille valeuutiselle on ollut kokoomuksen poliittinen hokema, jonka yllättävän monet asioista vähemmän perillä olevat ovat uskoneet.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella oli ennen uudistusta kuntayhtymissä yli 200 luottamushenkilöä sote-tehtävissä. Lisäksi yksittäisissä kunnissa alan lautakuntapaikkoja oli arviolta noin 100. Yhteensä luottamushenkilöpaikkoja oli noin 300.

Nyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 79 aluevaltuutettua, 13 aluehallituksen jäsentä ja 9 tarkastuslautakunnan jäsentä eli yhteensä 101. Pohjois-Pohjanmaalla johtajia ja esimiehiä on vähennetty yli 150 henkilöllä, joista säästö on arviolta ainakin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Suunta lienee sama muillakin alueilla.

Tämä on syytä keskustalaisten kertoa myös julkisuuteen.

Tällä hetkellä on maan hallituksesta kiinni, millaiset edellytykset se antaa hyvinvointialueille myös järjestää palvelut järkevällä tavalla. Siten, että ensimmäisen hoitokontaktin saisi tarvitessaan joko lääkäriin tai hoitajaan nopeasti ja sujuvasti mahdollisimman läheltä. Siten säästettäisiin kaikkien vaivoja ja yhteisiä kustannuksia.

Timo Portaankorva

 

 

Ovatko sote-leikkaukset totta vai hallituksen säästölista puppua?

Kokoomus-perussuomalaisen hallituksen itselleen rakentamassa säästölistassa on suo siellä, vetelä täällä. Hallitus on ripustanut keskeisen osan omasta säästöohjelmastaan ylivoimaisen tehtävän edessä oleville hyvinvointialueille.

Jotta Suomen hallitus pääsisi itselleen asettamaansa säästötavoitteeseen, hyvinvointialueiden maakunnissa pitäisi tehdä likainen työ. Hyvinvointialueiden alijäämä on tänä vuonna yli miljardi euroa. Alueiden pitäisi siis kiriä itsensä nollatulokseen, kattaa kertynyt alijäämän ja lopulta saavuttaa vielä lähes miljardin menosäästöt muutamassa vuodessa. Tämä kaikki yhtä aikaa.

Hallituksella ei ole edes esittää mitään kunnon laskelmia siitä, mihin sen arvio hyvinvointialueiden omien toimien nopeasta säästömahdollisuudesta perustuu.

Mikäli hyvinvointialueet eivät omilla toimillaan pääse hallituksen säästötasoon, niin mistä hallitus keksii korvaavat keinot? Pitääkö se kiinni 1,4 miljardin eurosta ja toteuttaa uhkaamiaan uusia säästöä soteen? Vai luopuuko hallitus julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteesta?

Hallitus haluaa säästää kymmenien tuhansien hoitajien palkan verran

Hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut siihen, että sote-menot kasvat vuoteen 2027 mennessä 1,4 miljardia vähemmän.

Menoista pitää säästää noin 26 000 sairaanhoitajan palkkakustannusten verran verrattuna siihen, miten menot muutoin nousisivat muun muassa ikääntyneiden määrän kasvaessa ja yleisen kustannustason noustessa.

Hallituksen mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tehdään tätä säästötavoitetta vastaavat muutokset. Sanojensa talouspoliittisen uskottavuuden vahvistamiseksi hallitus on kirjannut, että se seuraa kustannusten kehitystä vuosittain ja tekee tarvittaessa lisätoimia tavoitteeseen pääsemiseksi.

Hallitusohjelman säästöliitteessä on konkreettinen toimenpidelistaus, jolla sote-säästöt on tarkoitus toteuttaa. Noin 500 miljoonaa euroa siitä koostuu hallituksen itsenä käsissä olevista säästölaeista. Loppuosa, lähes 900 miljoonaa euroa, on laskettu hyvinvointialueiden omien toimien varaan.

Hallituksen valmistelemien lakimuutosten eurovaikutukset ovat laskettavissa. Ne koskevat muun muassa henkilöstömitoitusta, hoitotakuuta, asiakasmaksuja, vammaispalvelulakia, palveluvalikoimaa sekä sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuutta.

Lisäksi hyvinvointialueiden omiin toimiin perustuva lähes 900 miljoonan euron säästötavoitteen todellisuuspohja on varsin kyseenalainen. Ajatus hyvinvointialueiden tuottavuutta parantavista omista toimista esimerkiksi digitaalisuutta ja liikkuvia palveluita hyödyntämällä on kaunis, mutta aikataulu on mahdoton.

Tuomas Vanhanen

 

 

 

Keskusta kyselytunnilla: Miksi hallitus kääntää selkänsä itäiselle ja pohjoiselle Suomelle?

Keskustan Hanna Räsänen (ent. Huttunen) kritisoi eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, että se panostaa pääosin vain eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Räsänen kysyi, aikooko hallitus toteuttaa alueellisen opintolainahyvityksen. Sen myötä itäiseen ja pohjoiseen Suomeen muuttava nuori saisi osan opintolainastaan anteeksi.

Ministeri Sandra Bergqvist (rkp) ei vastannut kysymykseen, mutta kertoi hallituksen suunnittelevan opintotukijärjestelmän kokonaisuudistusta. Myöhemmin ministeri sanoi, että asiaa ei ole ”pois lukittu”. Ministeri Anders Adlercreutz (rkp) sanoi, että on ongelma, jos itäraja tyhjenee asukkaista. Ministerin mukaan ”koheesiopolitiikan tarkastelusta” on keskusteltu EU:n kanssa.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vaati, että hallituksella tulee olla täsmällisiä vaatimuksia EU:lle. Saarikko muistutti, että aluepolitiikka on yhä enemmän turvallisuuspolitiikkaa. Hän kysyi, mitä pääministerille tarkoittaa, että koko Suomi on tärkeä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan koko Suomeen pitää luoda ”pärjäämisen edellytyksiä”, jotta työpaikkoja ja investointeja syntyy. Lisäksi Orpo kertoi, että hallitusohjelman Itä-Suomi-ohjelmassa käydään läpi ”kaikki keinot”, joilla alueen hankalaa tilannetta autetaan.

Katri Kulmuni (kesk.) totesi, että hallituksen ”kauniille kirjauksille” Itä- ja Pohjois-Suomeen on varattu nolla euroa, kun Länsi-Suomen kasvupanostuksiin tulee 130 miljoonaa euroa. Kulmuni kysyi alueiden tasa-arvon perään. Tuomas Kettunen (kesk.) taas kysyi, pitäisikö Kainuun asukkaiden muuttaa Turun junaradan varteen.

Sauli Tervaniemi

 

 

EU-komissio hyväksyi työohjelman vuodelle 2024

Euroopan komissio on hyväksynyt vuoden 2024 työohjelman. Työohjelma kattaa komission toimenpide-esitykset siihen saakka, kun nykyinen EU-lainsäädäntökausi päättyy ensi vuoden kesäkuussa Euroopan parlamentin vaaleihin.

Komissio on saavuttanut 90 prosenttia antamistaan sitoumuksista kuluvalle kaudelle.

Keskeisiä jäljellä olevia lainsäädäntöaloitteita ovat muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen loppuunsaattaminen, tekoälyasetuksen hyväksyminen, EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 muutosehdotukset sekä talouden ohjausjärjestelmän uudistaminen.

Komission työohjelmassa myönteisenä esityksenä nousee esille yritysten raportointitaakan keventäminen. Tavoitteena on vähentää yritysten raportointivelvoitteita 25%:lla. Tämä parantaa kilpailukykyä ja tuo yrityksille kustannussäästöjä.

Jäljellä olevalla toimikaudella komission painopiste on esitettyjen lainsäädäntöaloitteiden valmiiksi saattamisessa ja siksi työohjelmassa on rajallinen määrä uusia aloitteita.

Uusista komission aloitteista keskeisimpiä ovat EU:n tuulivoima-aloite, vuoden 2040 ilmastotavoitteet ja EU:n puolustusteollinen strategia. Komissio laatii myös tiedonannon EU:n laajentumisesta, jossa arvioidaan laajentumisen vaikutuksia politiikka-alueisiin ja tarvittavia uudistuksia.

Hallituksen painotettava EU:n kriisinkestävyyttä ja Suomen kansallista etua

Arvioidessaan komission työohjelmaa hallituksen on painotettava vaikuttamisessaan EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä, kestävää kasvua ja kriisinkestävyyttä.

Keskusta edellyttää hallitukselta Suomen kansallisten erityisintressien huomioimista EU-vaikuttamisessa. Tämä koskee erityisesti luonnonvarojen käytön sääntelyä sekä Itäisen ja Pohjoisen Suomen asemaa.

EU:n ilmastopolitiikan tavoitteisiin vaikutettaessa on korostettava uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen mahdollisuuksia. EU:n laatiessa uusia ilmastotavoitteita on tärkeää turvata yksityisen metsätalouden ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset, joilla on keskeinen merkitys maamme talouden, työllisyyden ja tasapainoisen aluekehityksen kannalta.

EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan vaikutettaessa on tärkeää painottaa Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta, sillä unionin reuna-alueet ovat kärsineet eniten Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista.

Jari Haapiainen

 

Lue seuraavaksi

Miksi hallitus toimillaan vain romuttaa luottamusta?
Keskusta ihmettelee, miksi hallituksen ja hallituspuolueiden riveistä rakentamisen ja parantamisen sijaan revitään ja rapautetaan. Hallitus uhkaa toimillaan romuttaa Suomen toimivan eläkejärjestelmän, joka turvaisi myös tulevien sukupolvien aseman. Samoin hallitus on tekemässä sairaalaverkolle. Oraalle saatu sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen näyttää hallituksen käsissä vaihtuvan järjestelmän hävittämiseen. Sama meno jatkuu myös toisen hallituspuolueen puheissa, joissa pilkataan ja nälvitään ratkaisujen hakemisen sijaan.
12.4.2024 / Eduskuntaryhmän viikkotiedote
Keskustan valmiit mallit auttaisivat, mutta hallitus ei ole kiinnostunut
Keskustalaiset tarjosivat eduskunnassa jälleen kerran työkalupakkinsa valmiita malleja hallituksen käyttöön, jotta hyvinvointialueet voisivat selvitä sote-työstään. Eduskunnan valiokunnassa perussuomalaiset huomasivat aiemmin tekemänsä aloitteet toteuttamiskelvottomiksi. Keskusta haluaisi antaa EU:lle Suomesta malleja mm. kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.
5.4.2024 / Eduskuntaryhmän viikkotiedote
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteEduskuntaryhmän viikkotiedote: Pääministeri myönsi – hallituksen tavoitteena on keskittää sote-palvelut