Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Hallitukselle ei kelvannut tilaisuus puhua Keskustan esityksestä
Keskustan eduskuntaryhmän jättämässä yhteisessä lakialoitteessa esitetään, että hyvinvointialueet saisivat lisäaikaa talouksiensa oikaisuun. Keskustaryhmä ehdottaa, että alijäämän kattamisaikaa pidennettäisiin hallituksen esittämästä kahdesta vuodesta neljään vuoteen. Lainmuutos olisi voimassa määräaikaisesti vuoden 2027 loppuun saakka.
Lakialoitteesta käydyssä eduskuntakeskustelussa silmiinpistävintä oli, että eduskunnan täysistuntosalista puuttuivat hallituksen kaikki ministerit. Yksikään hallituspuolueiden kansanedustaja ei myöskään nähnyt aiheelliseksi osallistua keskusteluun.
Välinpitämättömyyttä sopii ihmetellä. Hallitus on toistuvasti vaatinut oppositiolta vaihtoehtoja hallituksen harjoittamalle politiikalle. Nyt olisi ollut tilaisuus käydä syvällistä keskustelua, jossa vastuu on yhteinen.
Keskusta on tarjonnut yhteistyön kättä
Keskusta on tarjonnut hallitukselle toistuvasti yhteistyön kättä pitää sote-uudistus raiteillaan. Keskusta kuusi toimenpide-ehdotusta ovat:
1. Hyvinvointialueiden 1,4 miljardin euron rahoitusleikkaukset perutaan. Keskusta tulee vaihtoehtobudjetissaan perustelemaan, että se on täysin mahdollista valtiontaloutta vaarantamatta.
2. Hyvinvointialueille annetaan lisäaikaa tasapainottaa talous. Keskusta on jättänyt lakialoitteen alijäämän kattamisajan pidentämisestä määräaikaisesti kahdesta vuodesta neljään vuoteen.
3. Matkakustannusten korvausten 300 miljoonan euron potti siirretään Kelalta hyvinvointialueille. Silloin aluepäättäjät voivat vertailla, kuinka kannattavaa on sote-palvelupisteen sulkeminen verrattuna siihen, että palveluja tarvitsevat istutetaan takseihin kymmenien tai jopa satojen kilometrien päähän. Siirron myötä voisi myös suunnitella välttämättömiä kuljetuksia taloudellisemmin.
4. Hallitus toteuttaa viipymättä valtakunnallisen ratkaisun vuokratyövoiman liiallisen käytön kitkemiseen. Tämä moninkertaisten palkkojen maksatus keikkatyöläisille on moraalikato, jota emme voi hyväksyä.
5. Hallitus toteuttaa viipymättä hallitusohjelmaan kirjaamansa ammatinharjoittajamallin käyttöönoton. Tietojemme mukaan asialle ei ole tehty vielä mitään.
6. Hallitus ottaa myös oppositiopuolueet mukaan hallitusohjelman mukaiseen sote-palveluiden rahoitusmallin uudistuksen valmisteluun. Asia on kauaskantoinen ja alueilla tärkeä yli hallitus-oppositio -rajojen.
Tähän mennessä hallitus ei ole ottanut Keskustan ehdotuksia kuuleviin korviinsa. Hyvinvointialueilla haasteet ovat silti yhteisiä, vaikka eduskunnassa asioista kinattaisiin.
Syntyy vaikutelma, että hallitus ei luota itsehallinnollisiin hyvinvointialueisiin ja niiden päättäjiin. Keskusta kyllä luottaa. Siksi ainoa tapa herätellä hallitusta lieneekin, että hallituspuolueita edustavat hyvinvointialueiden päättäjät laittavat painetta omille ministereilleen.
Timo Portaankorva
Kokoomus ja Perussuomalaiset pakottavat kunnat kiristämään kiinteistöveroa
Peräti 245 kunnassa joudutaan korottamaan kiinteistöveroa. Hallitus on päättänyt nostaa kiinteistöveron alarajaa maapohjan osalta nykyisestä 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Keskusta ei tätä eduskunnassa hyväksynyt, vaan jätti asiasta vastalauseen.
Käytännössä korotus vaikuttaa erityisesti niissä suuremmissa kaupungeissa, joissa asumisen hinta on muutoinkin kalleinta.
Maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajan korottamisella kavennetaan kunnallista itsehallintoa. Hallituksesta poiketen Keskusta luottaa siihen, että kunnat osaavat itse harkita sopivat kiinteistöveroprosentit.
Eduskuntakäsittelyssä Keskusta jakoi hallituksen näkemyksen siitä, että maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan eriyttää yleisestä kiinteistöveroprosentista. Näin kunnat voivat jatkossa asettaa erilliset veroprosentit maapohjalle ja yleisen kiinteistöveroprosentin rakennuksille, joita ovat mm. teollisuushallit sekä tuotanto- ja teollisuusrakennukset.
Kunnille tarjoutuu myös mahdollisuus hyödyntää paremmin kiinteistöveroa muun muassa maankäytön ohjauksen välineenä sekä säädellä verorasituksen jakautumista paikalliset olosuhteet ja verotusarvojen taso huomioiden.
Keskustalaisilta aloite kiinteistöveron poistamiseksi maatalouden tuotantorakennuksilta
Kiinteistöveron korottamisen sijaan Keskustan kansanedustajat ovat tehneet lakialoitteen kiinteistöveron poistamiseksi maatalouden tuotantorakennuksilta. Tämän vaikutus kohdistuisi erityisesti viime vuosina investointeja tehneisiin tiloihin ja parantaisi maatalouden kannattavuutta.
Kun kunnanvaltuustot eri puolilla maata käsittelevät ensi vuoden talousarvioita, niin suomalaisille on syytä tehdä selväksi, että kiinteistöverotuksen korotus johtuu siitä, että pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra puolueineen ovat näin päättäneet.
Tuomas Vanhanen
Eurooppa-neuvosto linjasi Lähi-idän tilanteesta
EU-maiden johtajien 26.-27. lokakuuta pitämän Eurooppa-neuvoston kokouksen pääaiheina olivat Ukraina, Lähi-idän tilanne, monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus, talouskysymykset ja ajankohtaiset ulkosuhdeaiheet.
Ukrainan sota ja sota Lähi-idässä laittavat testiin unionin ulkopolitiikan toimintakyvyn, yhtenäisyyden ja pitkäjänteisyyden.
Eurooppa-neuvosto tuomitsi Hamasin iskut Israeliin ja korosti siviilien suojelun ja humanitaarisen avun perille pääsyn tärkeyttä Gazassa.
Ruuan, veden, lääkkeiden ja polttoaineen perille pääsyn helpottamiseksi EU-maiden johtajat kannattivat humanitaarisia käytäviä ja taukoja.
On tärkeää, että EU harjoittaa aktiivista diplomatiaa ja toimii päättäväisesti konfliktin alueellisen eskalaation estämiseksi.
EU kannattaa kahden valtion mallin ratkaisua ja kansainvälisen rauhankonferenssin järjestämistä pian.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli puolitoista vuotta. EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainassa.
Eurooppa-neuvosto uudisti unionin sitoutumisen Ukrainalle annettavalle taloudelliselle, humanitaariselle ja sotilaalliselle tuelle sekä Ukrainan rauhanaloitteelle.
Unionin monivuotisen rahoituskehyksen (2021-2027) välitarkistuksessa luodaan Ukrainalle 50 miljardin euron tukiväline, jolla tuetaan maan lyhyen aikavälin rahoitustarpeita, keskipitkän aikavälin jälleenrakennusta ja maan modernisaatiota EU-jäsenyysneuvottelujen näkökulmasta.
Ei perusteita uudelle yhteisvastuulliselle rahoitusvälineelle
Keskusta ei näe perusteltuna monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksessa ehdotettua uutta taloudellista yhteisvastuuta kasvattavaa 10 miljardin rahoitusvälinettä.
Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP) kasvattaisi Suomen EU-jäsenmaksuosuutta ja suomalaisyritykset eivät täysimääräisesti pääsisi hyödyntämään rahoitusvälinettä.
Jäsenmaiden harjoittama valtiontukipolitiikka vääristää markkinoiden toimintaa. EU:n valtiontukisäännöissä pitää palata mahdollisimman nopeasti kriisejä edeltäneeseen aikaan.
Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa sopimaan monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta vuoden loppuun mennessä.
Jari Haapiainen
Eduskunnan kyselytunti: Hallituksella perheiden kannalta täydellisen väärää politiikkaa
– Keskustan mielestä perheitä pitäisi tukea, pelastaa neuvolat, terveysasemat ja muut lähipalvelut, luoda suomalaisille näkymä, että tämä on maa, jossa perheellistyminen kannattaa, jossa lapsi on tervetullut. Kysyn varapääministeriltä: miksi hallitus tekee sekä perheiden että Suomen kannalta näin täydellisen väärää politiikkaa?
Keskustan Pekka Aittakumpu johdatti kysymyksellään eduskunnan kyselytunnilla keskustelun perheisiin ja lapsiin. Keskustan Olga Oinas-Panuma jatkoi aiheesta eduskunnan nuorimpana kansanedustajana.
– Miksi te säästätte nuorista? Ja onko hallitus arvioinut, miten nuorten asettaminen taloudelliseen ahdinkoon voi entisestään vaikeuttaa perheellistymistä?
Varapääministeri, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) arvioi vastauksissaan, että perheellistymisongelmat eivät ole sidoksissa perheiden taloudelliseen tilanteeseen tai perheiden saamiin tukiin.
Saarikko: Voisiko yhteiskunnan tuki lapsettomuuteen olla suurempaa?
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kysyi lapsettomuushoidoista todeten, että veronmaksajien piikki menee kiinni kolmen koeputkihedelmöityksen yrityksen jälkeen. Siitä eteenpäin hoidot ovat kiinni oman lompakon paksuudesta.
– Olisiko, Riikka Purra, teidän mielestänne oikein, että yhteiskunnan tuki lapsettomille perheille olisi suurempaa? Minusta se olisi, Saarikko sanoi.
Keskustalaisista Markku Siponen sivusi aihepiiriä kysymällä, miksi hallitus aikoo leikata yli 40 prosenttia liikunta- ja urheiluseuratyöhön käytettävistä rahoista. Tämä leikkaus koskee erityisesti nuoria ja lapsia.
Myöhemmin vielä Keskustan Hanna-Leena Mattila kysyi neuvola- ja terveyspalveluiden alasajosta. Hän muistutti, että hallituksen suunnittelemat sote-leikkaukset kiihdyttävät Itä- ja Pohjois-Suomen autioitumista. Tämä puolestaan heikentää näiden alueiden maanpuolustuksellista toimintaa, kun väki kaikkoaa palveluiden perässä.
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
