Siirry sisältöön

Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Persut pettivät autoilijat – autoilu kallistumassa hallituksen päätöksin

Vielä keväällä eduskuntavaalien alla perussuomalaiset lupasivat autoilijoille kaiken: ns. sekoitevelvoite on poistettava, polttoaineiden verotus on laskettava EU:n minimitasolle, autoverosta on luovuttava, ns. ammattidiesel kuljetusyrittäjille on otettava käyttöön, sähköautoille sama verorasitus kuin muillekin autoille, Suomen hiilineutraaliustavoite pitää siirtää vuoteen 2050 ja ehdoton ei Turun tunnin junalle.

Lisäksi perusuomalaiset linjasivat, että perussuomalaisten kansanedustajien pitäisi voida eduskunnassa äänestää autoilun kustannuksiin liittyvissä asioissa omantunnon mukaan. Pisteeksi ii:n päälle perussuomalaiset nuoret tehtailivat kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan polttoaineverotuksen nollaamista yhdeksi vuodeksi, sekä verotuksen puolittamista pysyvästi. Aloite on juuri saatettu eduskunnan käsittelyyn.

Kuinka perussuomalaisten vaalilupausten lopulta kävi?

Ensimmäistäkään perussuomalaisten autoilijoille antamaa lupausta ei löydy hallitusohjelmasta, jota perussuomalaiset olivat sorvaamassa muiden hallituspuolueiden kanssa. Polttoaineveron alentamisetkin ovat nyt vain sekoitevelvoitteen nostamisen kompensointia.

Sen sijaan se näyttää nyt varmalta, että kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteishallitus on nostamassa autoilun kustannuksia.

Hallitus on päättänyt korottaa kodin ja työpaikan välisen matkavähennyksen omavastuuosuutta 750 eurosta 900 euroon. Samalla matkavähennyksen enimmäismäärä laskee takaisin 7000 euroon. Autolla töissä käyvän matkakulut voivat näiden päätösten myötä kokonaisuudessaan kasvaa jopa sadoilla euroilla vuodessa.

Kun Keskusta tästä huomautti, niin perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jani Mäkelä vastasi viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter). Hän kutsui edellisen hallituksen päättämää korotettua matkavähennyksen enimmäisvähennystä” kepulaiseksi siltarummuksi”. Eli pitkien matkojen Suomessa maksetun korkeamman korvauksen voikin hänen mielestään poistaa turhana temppuna.

Mitä perussuomalaisten autoilijoille antamista vaalilupauksista pitäisi nyt ajatella?

On ymmärrettävää, että yksi puolue ei saa kaikkia tavoitteitaan hallitusohjelmaan. Persujen seitsemästä vaalilupauksesta ei nyt kuitenkaan yksikään ole toteutumassa. Onko mitään edes yritetty?

Perussuomalaisten toimesta autoilu tulee nyt kallistumaan etenkin heille, jotka autoa eniten tarvitsevat. Persut siis pettivät äänestäjänsä autoilulupauksillaan.

Timo Portaankorva

 

 

Budjettikeskustelussa selviää totuus valtion rahoista

Valtion ensi vuoden budjetti ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024-2027 (ml. valtiontalouden ns. kehyspäätös lähivuosille) saadaan ensi viikolla eduskunnan käsiteltäväksi. Tuossa keskustelussa aukeaa, paljonko rahaa hallitus aikoo mihinkin tarkoitukseen varata

Budjetti- ja kehysaineisto julkaistaan maanantaina 9.10. sen jälkeen, kun Petteri Orpon (kok.) hallitus on sen istunnossaan ensiksi käsitellyt. Maanantaina valtiovarainministeriö kertoo myös oman tuoreen talousennusteensa.

Lisäksi hallitus on luvannut budjetin antamisen yhteydessä julkaista vihdoin kokonaisarvionsa menosäästöjen kohdentumisesta eri väestöryhmiin. Lisäksi maanantaina julkaistaan myös kuntatalousohjelma.
Eduskunnassa budjetin lähetekeskustelulle on perinteiseen tapaan varattu kokonainen täysistuntoviikko.
Lähetekeskustelussa ovat samalla kertaa myös ne budjettiin liittyvät lakimuutokset, jotka hallitus ehtii antamaan budjetin yhteydessä, sekä julkisen talouden suunnitelma.

Budjettikeskustelu käynnistyy tiistaina 10.10. klo 12 valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esittelypuheenvuorolla, jota seuraavat ryhmäpuheenvuorot ja debatti. Viikon mittaan kukin ministeri esittelee vuorollaan oman hallinnonalansa keskeisistä budjettiasioita ja keskustelee niistä eduskunnan kanssa.

Nyt eduskunnassa päästään pureutumaan myös budjetin sellaisiin yksityiskohtiin, jotka ovat tähän saakka voineet jäädä vähemmälle huomiolle. Vasta nyt saadaan varmuus siitä, mitä hallitus todella on esittämässä ensi vuoden talousarvioon.

Budjettiviikon päätteeksi budjetti lähetään valtiovarainvaliokuntaan mietinnön laatimista varten. Muut valiokunnat voivat eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti antaa valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan.
Kansanedustajilla on puolestaan 10 päivää aikaa tehdä talousarvioon liittyviä aloitteita siitä, kun budjetin ilmoitetaan saapuneeksi eduskuntaan. Tänä vuonna kansanedustajien on jätettävä talousarvioaloitteet perjantaina 20.10.2023 kello 12.00 mennessä.

Oppositioryhmien valmistelemista vaihtoehtobudjeteista keskustellaan eduskunnassa 29.11. eli vajaan parin kuukauden kuluttua.
Valiovarainvaliokunta laatii hallituksen budjettiesityksestä mietinnön, jonka pohjalta eduskunta joulukuussa päättää budjetista.

Tuomas Vanhanen

 

 

Keskusta kyselytunnilla: Antakaa hyvinvointialueille työrauha

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että hallituksen kaavailemat 1,5 miljardin euron leikkaukset aiheuttavat paniikkia hyvinvointialueilla.

Lohi esitti hallitukselle Keskustan kolme vaihtoehtoa: Leikkaukset perutaan, matkakulujen rahoitus siirretään Kelalta hyvinvointialueille ja hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvollisuusaikaa pidennetään. Lohi kysyi, aikooko hallitus tarttua Keskustan keinoihin ja antaa työrauhan hyvinvointialueiden päättäjille.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) korosti vastauksessaan malttia. Juuson mukaan hallitus satsaa perustason palveluihin. Valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti pitävänsä Keskustan kysymystä koomisena. Purra syytti edellistä hallitusta ja väitti, että hallitus ei tee säästöjä hyvinvointialueille.

Keskustan ryhmänjohtajan, kansanedustaja Antti Kurvisen mukaan hyvinvointialueet leikkaavat säästösyistä nyt perustason palveluita, vaikka peruspalveluiden vahvistaminen on ollut kaikkien puolueiden ja myös uuden sote-mallin tavoite. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kysyi uudelleen, antaako hallitus hyvinvointialueille työrauhan ja pidentää alijäämän kattamisvelvollisuusaikaa.

Valtionvarainministeri Purra (ps.) vastasi, että ”tarvitaan tavoitteita”, eikä alijäämän kattamisvelvollisuusaikaa pidennetä. Purran mukaan hyvinvointialueilla pitää tehdä asioita paremmin ja uudella tavalla, jotta palvelut pysyvät lähellä.

Sauli Tervaniemi

 

 

Keskusta vastustaa EU:n taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä

Keskusta ja myös Suomen aiempi hallitus vastustivat viime kaudella EU:lle suunniteltua suvereniteettirahastoa, joka olisi kasvattanut jäsenmaiden taloudellista yhteisvastuuta. Euroopan komission kesällä antama ehdotus EU:n rahoituskehyksen välitarkistukseksi ottaa nyt kuitenkin askeleen juuri tähän suuntaan.

Keskusta ei hyväksy EU:n taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä. Samalla ihmetyttää, että samaa asiaa vastustaneet Perussuomalaiset ovat valmiita asian hyväksymään. Tämä on jälleen kerran yksi lisäys Perussuomalaisten toteutumattomien vaalilupausten pitkään luetteloon.

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) välitarkistusehdotuksessa esitettiin yhteensä noin 100 miljardin euron lisärahoitusta rahoituskehyskauden loppuvuosille 2024-2027. Tämä ei Keskustan mielestä ole kaikilta osin Suomen tavoitteiden mukaista. Komission ehdotus avaa rahoituskehyksen ja sisältää huomattavaa lisärahoitusta uudelleenkohdentamisen sijaan.

MFF-välitarkistuksen lisärahoitus kohdentuu 1) uuteen Ukrainan tukivälineeseen 50 miljardia euroa, josta on lainaa 33 miljardia euroa ja avustuksia 17 miljardia euroa, 2) uuteen EURI-varaukseen 18,9 miljardia euroa, jolla varaudutaan elpymisvälineen lainanotosta EU:n talousarviolle aiheutuvien rahoituskustannusten nousuun, 3) Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineeseen (STEP) 10 miljardia euroa ja 4) muuttoliikkeen sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin 15 miljardia euroa.

MFF-välitarkistuksen lisärahoituksen kohdentaminen Ukrainan tukivälineeseen ja muuttoliikkeen sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin vastaaminen on perusteltua.

STEP on askel kohti suvereniteettirahastoa

Euroopan komission mukaan Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline on tärkeä elementti uusien toimenpiteiden toteutettavuuden ja valmistelun testaamiseksi kohti Euroopan suvereniteettirahastoa. Tätä ensimmäistä askelta kohti suvereniteettirahastoa ei pidä ottaa.

Uusi 10 miljardin euron rahoitusväline nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta vuosittain 41 miljoonalla eurolla vuosina 2024-2027. Suomalaiset toimijat eivät pääsisi hakemaan rahoitusta uuteen välineeseen kuuluvasta innovaatiorahastosta, sillä rahanjakoa kohdennettaisiin komission esityksen mukaan BKT-pohjaisesti.

EU:n suvereniteetin ja kilpailukyvyn tavoitteita voidaan edistää nykyisen rahoituskehyksen puitteissa jo olemassa olevien EU-ohjelmien kautta.

Jari Haapiainen

 

Lue seuraavaksi

Keskusta tiukkana ruuantuotannosta, taloudesta ja EU-asioista
Keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen vaati eduskunnan kyselytunnilla hallitusta täyttämään EU-politiikassa lupauksensa viljelijöille. Myös kokoomuksen MEP-ehdokkaiden valmiutta leikata ruuantuotannosta ihmeteltiin .Eduskunnan välikysymyskeskustelussa Keskusta puolestaan tarjosi talouteen oman, hallitusta oikeudenmukaisemman vaihtoehtonsa. Hallituksen EU-tavoitteet näyttäytyvät toistaiseksi höttöisinä eivätkä yhteisvelan ja ennallistamisasetuksen osalta kelpaa Keskustalle. Eduskunnan viikko on näyttänyt myös vastatuulta hallituksen olutlaille. Enemmistö sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistä vastustaa hallituksen ajamaa vahvempien alkoholijuomien ruokakauppamyyntiä.
17.5.2024 / Eduskuntaryhmän viikkotiedote
Keskustalaiset muistuttivat eduskunnan välikysymyskeskustelussa, että Suomi on saatava oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla kasvun tielle. Keskustalla on tähän vaihtoehdot omassa linjassaan. Ryhmäpuhuja Eeva Kalli muistutti, että kodeissa ja työpaikoilla ansaitaan parempaa kuin mitä viimeinen vuosi on hallituksen toimin ollut. Suomalaisille voidaan järjestää töitä ja talous kasvuun, terveysasemat ja muut lähipalvelut voidaan pelastaa. Keskustan ja Liike Nytin jättämän välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Keskustan Markus Lohi muistutti yhdessä ryhmäpuhujan kanssa, että aina on vaihtoehtoja. Etenkin silloin, kun vallanpitäjät väittävät, että vaihtoehtoja ei ole.
15.5.2024 / Uutiset
Eeva Kalli: Vallalla kova politiikka ja otteet
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli sanoi välikysymyskeskustelun ryhmäpuheessa, että politiikassa toista ei enää tulla puolitiehen vastaan. Sillat palavat ja luottamus niiden mukana. Hallituksen toimet eriarvoistavat ihmisiä, syövät orastavan kasvun eväitä ja heikentävät luottamusta. Kalli muistutti, että kodeissa ja työpaikoilla ansaitaan parempaa kuin mitä viimeinen vuosi on ollut. Keskustalla olisi siihen keinoja.
15.5.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteEduskuntaryhmän viikkotiedote: Persut pettivät autoilijat – autoilu kallistumassa hallituksen päätöksin