Siirry sisältöön

Sähköä eduskunnan kyselytunnilla

Keskusta sähköisti eduskunnan kyselytunnin

Keskustan varapuheenjohtaja ja EU-vaaliehdokas, kansanedustaja Petri Honkonen kysyi eduskunnan kyselytunnilla hallituksen löperöstä EU-politiikasta.

– Hallitus näyttää ajavan Euroopan unionin yhteistä velkaa vihreän siirtymän rahoittamiseen, päätösvalta metsistä on luisumassa Brysseliin, ja itäinen Suomi on laiminlyöty. Tulokset ovat nolla.

Lisäksi Honkonen muistutti, että kaksi päähallituspuolue kokoomuksen europarlamentaarikkoa on äänestänyt Suomelle epäedullisten päätösten puolesta.

Ensimmäisestä ministerivastauksesta lähtien hallitusriveistä tarjottiin kaikkeen selitykseksi ainoastaan edellisen hallituksen tekemisiä. Keskustan Annika Saarikko muistutti, että koronapandemian keskellä päätös kertaluontoisesta elpymispaketista oli kaikkien puolueiden yhteinen.

– Me kaikki puolueet laajasti sitouduimme siihen, että se oli ainutkertainen ratkaisu. Nyt on epäselvää, aiotteko te pitää tästä linjasta kiinni, Saarikko sanoi.

Lisäksi hän kysyi, miksei hallitus ole taistellut sen puolesta, että itäinen Suomi koko Euroopan ja Venäjän välisenä rajana saisi erityisen rahoituksen poikkeuksellisessa tilanteessa.

Kritiikki tuntui osuvan maaliinsa, sillä ministerit hyökkäsivät puheenvuoroissaan vahvasti keskustalaisten ja varsinkin puheenjohtaja Saarikon suuntaan. Menneistä sättimisen alle peittyivät mahdolliset asianäkökulmat.

 

Keskusta esitti epäluottamusta hallitukselle

Keskusta esitti eduskunnan täysistunnossa epäluottamusta hallitukselle. Keskustaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan syynä on hallituksen löperö linja EU:n yhteisvelkaan.

– Keskustalle yhteisvelka ei käy. Jokaisen EU-maan pitää kantaa vastuu omasta taloudestaan. Eduskuntakäsittelyssä olleissa EU:n linjapapereissa hallitus on ilmaissut Suomen olevan yhteisvelalle ”kriittinen”, ei ”kielteinen”, Kurvinen huomauttaa.

Samaa sanavääntöä on käyty eduskunnassa aiemminkin. Kun koronapandemian poikkeusolosuhteissa päättiin kertaluontoisesta ja poikkeuksellisesta EU:n yhteisvastuusta, silloinen oppositiopuolue perussuomalaiset korosti, että kriittinen ja kielteinen tarkoittavat eri asioita. Nyt hallituksessa ollessaan he ovat olleet hiljaa.

Keskustan varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Petri Honkonen näkee laajaa huojuntaa etenkin pääministeripuolue kokoomuksen näkemyksissä.

– Hallitus suhtautuu avoimesti uusiin, ylikansallisiin rahoitusvälineisiin sulkematta yhteisvelkaa pois. Pääministeripuolue kokoomuksen mepit esittävät jopa EU:n yhteistä arvonlisäverotusta ja tukevat liittovaltiota, Honkonen listaa.

Hän muistuttaa, että Ukrainaa pitää tukea, koska se taistelee parhaillaan koko läntisen Euroopan ja sen arvojen puolesta. Honkosen ja Kurvisen mukaan Suomella ei ole hävettävää siinä, miten Ukrainaa on tuettu. Tukeen on yhteisvelan sijaan muitakin keinoja, kuten suora, rahallinen tuki.

Matti Mönttinen
Pirkko Määttälä

 

Suomen metsien kuuluttava Suomen hallintaan

– Päätösvallan Suomen metsien käytöstä ja suojelusta pitää jatkossakin olla meillä suomalaisilla. Ovi Suomen metsiin on pidettävä lukossa niin, että avaimet ovat Suomella. Nyt kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on jättänyt oven raolleen EU:n valvontakomissiolle ja sen Suomesta piittaamattomille virkamiehille metsien hallinnoimiseen.

Näin latasi Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio eduskunnassa keskusteltaessa luonto- ja ilmastopolitiikasta. Kallio muistutti Keskustan ryhmäpuheessa, että koko EU:n laajuisessa ilmasto- ja luontopolitiikassa pitää varmistaa maa- ja metsätalouden ja energiatuotannon toimintaedellytykset koko Suomessa.

– Ajallaan tehtävät hoitotyöt ja hakkuut ovat kestävin tapa varmistaa metsien säilyminen hiilinieluna ja samalla tuottaa uusiutuvia raaka-aineita, joilla korvataan fossiilisia raaka-aineita, Kallio sanoi.

Hän muistutti myös, että ruokavaliolla maailmaa ei pelasteta. Sen sijaan olosuhteisiimme soveltuvalla ja maamme huoltovarmuuden samalla turvaavalla monipuolisella maataloudella Suomi voi sen osaltaan tehdä.

Kallio muistutti, että suuntaa pitää muuttaa, mutta se vaatii Suomen ja EU:n vallanpitäjiltä muutosta. Metsät eivät kasva Mannerheimintiellä, vaan maakunnissa. Siksi niissä pitää olla elämisen mahdollisuuksia. Kallio huomautti, että kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus keskittää ankarammin kuin mikään hallitus vuosikymmeniin.

– Nyt ei riitä jo saatujen ja ansaittujen EU-varojen uudelleen jakaminen. Nyt pitää saada uutta rahaa etenkin itäisen Suomen pitämiseksi kehityksessä mukana. Kyse on myös ilmastosta ja luonnosta, Mikkelin Anttolassa asuva Kallio muistutti.

Lue koko ryhmäpuhe

Pirkko Määttälä

 

Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimus lisää turvallisuutta

Suomen solmima puolustusyhteistyösopimus on parhaillaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan käsiteltävänä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta ja puolustusvaliokunta antavat esityksestä ulkoasiainvaliokunnalle omat lausuntonsa.

Hallitus esittää, että sopimuksen lopulliseen hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö.

Yhteistyösopimus, eli DCA, täydentää maamme Nato-jäsenyyttä. Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun sekä puolustusmateriaalin sijoittamisen ennakolta Suomen alueelle.

Sopimuksen liitteessä luetellaan sovitut tilat ja alueet, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät. Lähtökohtana tilojen ja alueiden valinnassa on ollut Suomen puolustuksen vahvistaminen ja Puolustusvoimien infrastruktuuriin tukeutuminen.

DCA-sopimus liittyy suoraan Suomen Nato-tiehen. Suomi arvioi uudelleen turvallisuuspoliittista tilannettaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Turvallisuusympäristön todettiin muuttuneen perustavanlaatuisesti ja muutoksen odotetaan olevan pitkäkestoinen.

Suomi hakeutui puolustusliitto Naton jäseneksi ja olemme olleet jo yli vuoden osa Naton yhteistä puolustusta. Viime hallituskaudella päätettiin samalla tiivistää Suomen puolustusyhteistyötä Yhdysvaltoihin, joka on Suomelle keskeinen strateginen liittolainen.

Ruotsi ja Tanska allekirjoittivat omat DCA-sopimuksensa viime vuoden joulukuussa. Yhdysvalloilla on Suomen sopimuksen kaltainen DCA-sopimus useiden Nato-maiden kanssa.

Jari Haapiainen

 

Lue seuraavaksi

Keskustan Jyväskylän puoluekokouksen kannanotto 16.6.2024: Jokainen nuori tarvitsee turvallisen aikuisen
Keskustan mielestä jokainen nuori tarvitsee arkeensa vähintään yhden turvallisen aikuisen. Yksikin kiusattu, syrjäytynyt tai koulusta pudonnut nuori on sivistysliike keskustalle liikaa. Keskusta edellyttää toimivaa oppilashuoltoa ja haluaa vahvistaa sitä.
16.6.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteSähköä eduskunnan kyselytunnilla