Siirry sisältöön

Tiejyrä, soppatykki vai keskustalainen sopu

Mistä leikataan, ministeri Juuso?

– Vanhuksilta viedään jälkiruuatkin palvelutalojen lautasilta, pamautti Keskustan kansanedustaja Markku Siponen eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Keskustalaisten ääntä kyselytunnilla ensimmäisenä käyttänyt Siponen kritisoi hallituksen suunnitelmia säästää välttämättömistä lähipalveluista ja laittaa miljardit hyödyttömään Turun tunnin junaan.

– Ministeri Juuso, olette antanut ymmärtää, että ihmisten terveyspalveluista on varaa leikata. Mistä leikataan, Siponen kysyi.

Keskustan Pekka Aittakumpu huomautti, että samaan aikaan kun kustannukset nousevat, hallitus uhkaa hyvinvointialueita tähtitieteellisillä leikkauksilla. Aittakumpu kysyi, milloin hallitus tarttuu Keskustan neuvoihin tilanteen korjaamiseksi.

Samaa kyseli myös Keskustan Hilkka Kemppi, joka muistutti, että sote-uudistus ei ole valmis. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vaati ministeriä töihin.

– Teillä on vastuu tehdä muutoksia, jotta sote-malli voisi toimia, Saarikko sanoi.

Sekä Kemppi että Saarikko kysyivät uudelleen, mistä palveluista aiotaan leikata.

Keskustan Hanna-Leena Mattila taas toi terveisiä Pohjois-Pohjanmaan pakkosäästöistä, jotka johtavat paitsi lähipalvelujen heikentymiseen, myös hoitajapulaan. Mitä aiotte tehdä, Mattila kysyi ministeri Juusolta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) syytti vastauksissaan edellistä hallitusta ja toivoi, että aluepäättäjät eivät leikkaisi lähipalveluista.

– Vaikeiden päätösten tekeminen on vaikeaa, ministeri voivotteli.

Sauli Tervaniemi

 

Tiejyrä, soppatykki vai keskustalainen sopu

– Suomi ei nyt mene eteenpäin. Tässä risteyksessä suma seisoo ja junttura vain pahenee. Oikealla on hallituksen tiejyrä, joka ei liikahda mihinkään. Vasemmalla tien tukkii Hakaniemen soppatykki, johon demarit ovat uponneet päätä myöten. Eihän sieltä näe työelämän tähän päivään. Eikä etenkään tulevaisuuteen.

Näin hallitusta höykytti Keskustan kansanedustaja Tuomas Kettunen Keskustan ryhmäpuheessa, kun eduskunnassa keskusteltiin työmarkkinakysymyksistä vasemmiston ja vihreiden välikysymyksen pohjalta. Keskusta ei välikysymykseen lähtenyt mukaan. Soppatykit eivät auta, kun asioista on pakko pystyä sopimaan.

Keskusta on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että työelämää pitää uudistaa. Keskustassa ei kuitenkaan uskota hallituksen tiejyrämäisiin saneluratkaisuihin.

Kettunen ihmetteli puheessaan hallituksen lyhytnäköisyyttä.

– Kokoomus ja vuorineuvokset jyräävät seurauksista välittämättä yksipuolisia heikennyksiä työelämään ja yrittävät siinä sivussa kukistaa ammattiyhdistysliikkeen. SDP ja Hakaniemi pitävät seurauksista välittämättä asemistaan kiinni. Kun vanha valta taistelee, kansa ja isänmaa kärsivät. Te olette pysäyttäneet Suomen, Kettunen jyrisi.

Hän myös muotoili perussuomalaisten vanhan EU-hokeman uuteen uskoon: ”Missä PS, siellä petetty vaalilupaus.”

Kettunen kuittasi, että kaikesta perussuomalaisten työntekijöille lupaamasta ovat jäljellä vain elinkeinoministerin mafiapuheet.

Kuhmolainen kansanedustaja myös huomautti, että sisäpoliittinen eripura sataa aina suoraan pahantahtoisten tahojen laariin.

– Mitä enemmän eripuraa Suomessa on, sitä alttiimpia olemme ulkoapäin tuleville ilkeyksille ja vaikuttamiselle. Tätä konkeloa seuratessaan Veli Venäläinen taputtaa. Siksikin hallituksen ja Hakaniemen pitäisi viimein istua neuvottelupöytään, Kettunen vaati.

Lue koko puhe klikkaamalla

Pirkko Määttälä

 

 

Ukrainalle eduskunnasta vahva ja yhtenäinen tuki

Eduskunnan Ukraina-keskustelussa Keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Katri Kulmuni totesi Venäjän hyökkäyssodan muuttaneen kansainvälistä toimintaympäristöä perustavanlaatuisella tavalla.

Muutos parempaan edellyttäisi puheen mukaan, että Venäjä lopettaisi hyökkäyksen, vetäisi joukkonsa, palauttaisi Ukrainan alueet ja osallistuisi maan jälleenrakentamiseen, ryhmäpuheessa todettiin.

– Tästä ei näy merkkejä. Venäjä odottaa lännen tuen hiipumista ja yhtenäisyyden rikkoutumista.

Siksi Ukrainan tukemista on jatkettava päättäväisesti, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti, Kulmuni sanoi.

Puheenvuoroissa osoitettiin vahvaa ja yhtenäistä tukea Ukrainalle. Keskustelua oli lehterillä seuraamassa myös Ukrainan suurlähettiläs Olha Dibrova.

Suomi on tuominnut jyrkästi Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen ja tukenut Ukrainaa alusta lähtien poliittisesti, taloudellisesti ja aseellisesti. Tukemalla Ukrainaa Suomi tukee myös omaa turvallisuuttaan ja Euroopan vakautta.

Kulmuni huomautti, että sota Euroopassa on muistuttanut jälleen myös oman varautumisemme ja huoltovarmuuden merkityksestä.

Suomi vastaa Venäjälle osana Euroopan unionia

Suomi on vastannut Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. EU:n tulee edelleen lisätä pakotteita Venäjää kohtaan ja estää niiden kiertäminen.

EU:n perustama 50 miljardin Ukrainan tukiväline vuosiksi 2024-2027 luo pohjaa pidemmän aikavälin näkymälle Ukrainan tukemiseksi. Tukivälineen ehtojen noudattaminen vahvistaa demokratian mekanismeja ja oikeusvaltioperiaatetta. Ukrainan taloudellinen tuki pohjustaa näin Ukrainan uudistumista kohti EU-jäsenyyttä.

Jari Haapiainen

 

 

Suomi mukaan Naton rauhan ajan tehtäviin

Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Räsänen sanoi eduskunnassa, että Itärajan turvallisuuden takaaminen on Suomen, Euroopan unionin ja Naton yhteinen asia.

Räsänen käytti Keskustan ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunta keskusteli selonteosta Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Tehtävät koostuvat maavoimajoukoista, pysyvistä laivasto-osastoista ja ilmapuolustuksesta.

Rauhan ajan tehtävät ovat osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa liittokunnan alueella.

– Suomen jäsenyys Natossa on kaksinkertaistanut liittokunnan rajan Venäjän kanssa. Lisäksi asuttu ja elinvoimainen Itä-Suomi tarkoittaa turvallisempaa Suomea, painotti Räsänen, joka asuu Outokummussa.

Suomi ei tässä vaiheessa osallistu Naton maavoimajoukkoihin. Räsänen kannusti hallitusta etsimään ratkaisut, jotta myös Suomi voisi jatkossa osallistua maavoimilla Naton rauhan ajan tehtäviin.

– Maavoimien rooli on keskeinen Naton itäisen sivustan turvaamisessa. Ruotsi on jo ennen jäsenyyden toteutumista ilmoittanut osallistuvansa maavoimajoukkoihin Latviassa, Räsänen sanoi.

Räsäsen mukaan Naton rauhan ajan tehtäviin osallistumalla Suomi vahvistaa omaa turvallisuuttaan, kehittää koko liittokunnan puolustusta ja edistää rauhan säilymistä.

– Osallistuminen toisi lisää harjoitusta maavoimien henkilöstölle ja reserviläisille sekä syventäisi puolustussuunnittelua ja yhteistoimintakykyä, Räsänen sanoi.

Lue koko puhe klikkaamalla

Jari Haapiainen

 

 

Keskusta ihmetteli, kun kykypuolueen takki kääntyi

– Ennen me yhdessä puolustimme aikuiskoulutustukea, ja nyt te olette sitä romuttamassa, vaikka lausuntopalaute on tyrmäävää. Hallitus unohtaa, että juuri koulutus on se supervoima, joka nostaa tuottavuutta työssä ja parantaa Suomen taloutta, Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi totesi hallituksen työministerille Arto Satoselle (kok.) eduskunnassa.

Eduskunnassa keskusteltiin lakiesityksestä, jolla hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Tukea on käytetty niin alanvaihtoon kuin lisäkoulutukseen. Kemppi ihmetteli lakiesityksen lähetekeskustelussa, miksi Kokoomus on muuttanut linjaansa.

Ministeri Satosen mukaan aikuiskoulutustuesta ei ole suurta hyötyä.

– Jos hoitaja kouluttautuu kokiksi ja kokki hoitajaksi, niin lopputuloksena on yhtä monta hoitajaa ja kokkia kuin lähtötilanteessa, Satonen perusteli.

Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio huomautti, että ministeri Satosen logiikka johtaa siihen, ettei meillä ole sen enempää kokkia kuin lähihoitajaakaan.

– Riski kasvaa, että he ilmestyvät sinne, minne kukaan ei varmasti toivo heidän ilmestyvän: mielenterveyspalveluiden tarvitsijoiksi tai toimeentulotuen hakijoiksi. Paine suuntautua heti oikealle alalle kasvaa, koska mahdollisuus vaihtaa alaa työuran aikana kaventuu, Kallio sanoi.

Kolmannes aikuiskoulutustuesta on mennyt sote-alan koulutukseen. Moni lähihoitaja on opiskellut tuen avulla sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajat ja kätilöt ovat saaneet tukea jatkokoulutukseen.

Opetustoimen puolella aikuiskoulutustuki on mahdollistanut esimerkiksi opiskelun erityisopettajaksi henkilölle, jolla on taustalla opettajan tutkinto.

Keskustan Jouni Ovaska kysyi, eikö mallia kannattaisi lakkauttamisen sijaan kehittää siten, että se kannustaa osaamisen kartuttamiseen ja mahdollistaa myös perheellisten opiskelun jatkossa.

Hallitus on perustanut työryhmän, jossa etsitään korvaavaa mallia. Rahoitusta asiaan ei ole varattu.

Tuomas Vanhanen

 

Lue seuraavaksi

Keskustan Jyväskylän puoluekokouksen kannanotto 16.6.2024: Jokainen nuori tarvitsee turvallisen aikuisen
Keskustan mielestä jokainen nuori tarvitsee arkeensa vähintään yhden turvallisen aikuisen. Yksikin kiusattu, syrjäytynyt tai koulusta pudonnut nuori on sivistysliike keskustalle liikaa. Keskusta edellyttää toimivaa oppilashuoltoa ja haluaa vahvistaa sitä.
16.6.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteTiejyrä, soppatykki vai keskustalainen sopu