Annika Saarikko, Eeva Kalli ja Hanna-Leena Mattila: Lisää vauvoja ja aktiivisia ikäihmisiä Suomeen

Väestöpolitiikka on noussut keskusteluun Suomen heikkenevän huoltosuhteen ja alenevan syntyvyyden vuoksi. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sekä eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Eeva Kalli ja Hanna-Leena Mattila esittelivät keskustalaisia avauksia 19.3. pidetyssä tilaisuudessa.

– Väestökehitys ei saa olla ajopuu, vaan meidän pitää pyrkiä maltilliseen väestönkasvuun selkeillä toimenpiteillä. Tämä vaatii toimia sekä syntyvyyden että aktiivisen ikääntymisen osalta, Annika Saarikko sanoo.

Tavoitteena on, että suomalaisten toivoma lapsiluku voisi toteutua. Tällä hetkellä 20 – 39-vuotiaiden naisten toivoma lasten määrä on lähes kaksi lasta. Näille naisille syntyy kuitenkin vain 1,35 lasta. Suomessa pitäisi pyrkiä lähivuosina kohti 1,6 kokonaishedelmällisyyslukua. Tämä olisi viime vuosien aikana merkinnyt 6000-9000 vauvaa nykyistä enemmän vuodessa.

– Uusi sukupolvi on toivon asia. Ei ole yhdentekevää, miten puhumme lapsista ja perheellistymisestä. Suomeen pitää muodostua ilmapiiri, jossa viestitään: Lapsia, totta kai! Saarikko summaa.

Eläkehyvitys selvitettäväksi, perheiden palvelut paremmiksi

Ehdotettu perhevapaauudistus on Keskustan työryhmän mielestä perhemyönteinen. Tarvitsemme lisäksi perheellistymiseen kannustavaa yhteiskunnallista ilmapiiriä, pitkäjänteistä sitoutumista perheystävällisyyteen sekä poliittisia päätöksiä syntyvyyttä, vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia tukeviin täsmätoimiin kunnissa ja valtakunnan tasolla.

– Pienten lasten hoivasta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset eläkkeiden kertymiseen voidaan korvata. Vanhemmuuden vaikutukset eläkkeisiin on joissain maissa kompensoitu Suomea paremmin. Meille sopiva eläkehyvitysmalli olisi syytä selvittää, Eeva Kalli mainitsee yhtenä konkreettisena parannettavana asiana.

Esimerkkeinä syntyvyyttä lisäävistä toimista työryhmä nostaa esiin äitien oikeuden äitiysfysioterapiaan, kotipalvelujen lisäämisen pikkulapsiperheisiin, hedelmällisyyshoitojen saatavuuden parantamista sekä keskenmenojen hoidon kehittämistä.

Hedelmällisyyshoitojen saatavuutta pitäisi parantaa korvattavien hoitokertojen määrää lisäämällä, työn ja hedelmöityshoitojen yhteensovittamista helpottamalla sekä hoitojen ehtojen muuttamisella siten, että hoitoihin voisi hakeutua myös kolmatta lasta toivovat.

Keskenmenojen hoitoon keskustalaiset ehdottavat kansallista hoitopolkua. Se sisältäisi selkeän kliinisen hoitoonohjauksen ja hoidon lisäksi seurannan, mahdollisuuden psyykkiseen tukeen sekä toistuvien keskenmenojen syyn tutkimisen.

Eläköitymisneuvolat ja ikäkausitarkastukset ikääntyneille

Keskustan työryhmä muistuttaa, että ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita tarvetta hoivapalveluille. Sekä jokaisen ihmisen oman elämänlaadun että Suomen julkisen talouden kestävyyden kannalta on avainkysymys, missä kunnossa ikäännymme.

– On tavoiteltava terveempiä vanhuusvuosia. Esitämme eläköitymisneuvoloita ja ikäkausitarkastusten laajentamista ikääntyville. Ne ovat kustannustehokasta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla saadaan kiinni piileviä sairauksia ja muita ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Erityisen tärkeää ikääntyvien tavoittaminen on nyt korona-ajan keskellä ja sen jälkeen: oman kodin seinien sisälle eristäytyminen on vaarantanut ikääntyneiden toimintakykyä, Hanna-Leena Mattila painottaa.

Työryhmä muistuttaa, että moni eläkeikäinen on työhaluinen ja täynnä virtaa. Osa-aikaisen työssäkäynnin tulee olla mahdollista eläköitymisen jälkeen niille, jotka haluavat. Senioreiden osaamista ja hiljaista tietoa ei saa hukata, vaan se pitää tuoda nuorempien sukupolvien rinnalle yhteiseksi hyväksi.

Suomen pitää olla paikka, missä on turvallista ikääntyä. Tähän tarvitaan myös omaisten vahvaa panosta. Perheystävällinen työpaikka tunnistaa työntekijänsä tarpeet paitsi lasten, myös ikääntyneiden hoivaan. Pidemmällä aikavälillä omaishoitolakiin tulisi lisätä kulukorvaus omaisiaan työn ohessa hoitaville.

Omaishoitajien vapaapäivien tueksi tarvitaan turvallisia hoitopaikkoja. Keskustalaiset esittävät perhehoidon lisäämistä omaishoitajien vapaiden aikaiseksi ratkaisuksi.

Lue seuraavaksi

Keskustan Pakarinen: Etätyö luo lisätarvetta lähiyrittäjyydelle
Monipaikkaisuudella ja sen etätyön muodolla on suuria vaikutuksia kaupunkiseuduilla, joilla asiantuntijatyön runsas määrä tarkoittaa myös aiempaa suurempaa määrää etätyötä koronan jälkeen. Enemmän kotona tehtävä työ synnyttää uutta kysyntää palveluille lähellä kotia. Lähipalveluiden kysyntä vaikkapa lounasravintoloiden muodossa todennäköisesti kasvaa, kun etätyöt nyt vakiintuvat, Kaupungissa on Keskusta -verkoston vetäjä Riikka Pakarinen linjaa.
15.10.2021 / Uutiset
K-studion vieraaksi saapuu ministeri Antti Kurvinen. Keskustelussa mistä luomme lisää kasvua ja työpaikkoja luoville aloille, korjaamme koronan jälkiä ja pidämme huolta lapsista ja nuorista, kun samaan aikaan veikkauksen rahoitus vähenee.
14.10.2021 / K-Studio
Keskustan Markus Lohi: Kela-korvauksia ei pidä poistaa yksityisestä sairaanhoidosta
Keskustan varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj. Markus Lohi ei näe perustetta poistaa yksityisen sairaanhoidon kela-korvauksia. Tärkeää on myös varmistaa monituottajuus ja palveluseteleiden käyttö osana sote-uudistusta, Lohi toteaa.
11.10.2021 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetAnnika Saarikko, Eeva Kalli ja Hanna-Leena Mattila: Lisää vauvoja ja aktiivisia ikäihmisiä Suomeen