Annika Saarikko Rovaniemellä: Korona-ajan talouspolitiikka ei saa jäädä päälle!

Annika Saarikko, puoluevaltuuston kokous, Rovaniemi 20.11.2021

(muutosvarauksin puhuttaessa)

Hyvät ystävät,

Olemme saapuneet tänne Rovaniemelle Jätkänkynttilän sillan valoon. Ja valoa, hyvät ystävät, sitä tarvitaan.
Suomen marraskuu on harmaa ja pimeä. Sellainen ei kuitenkaan ole Suomen huominen – eikä Keskustan tulevaisuus.

Keskusta valitsi tähän hallitusvastuuseen lähtiessään sillanrakentajan roolin. Vaikka suomalaisen politiikan jokirannat olivat eduskuntavaalien jälkeen ehkä kauempana toisistaan kuin kertaakaan puoleen vuosisataan, uskoimme luottamuksen ja yhteisten pelisääntöjen politiikkaan. Otimme vastuunkantajan paikan ja neuvottelimme hallitusneuvotteluissa hyvin keskustalaisen ohjelman.

Uskoimmeko ja luotimmeko hallituskumppaneiden sanaan ja arvoihin kenties liikaa? Uskoimmeko liikaa siihen, että politiikassa sovitut asiat pitävät?

Yhteistyö ei ole ollut kaikilta osin sitä mitä odotimme. Puolueet ja niiden tapa tehdä politiikkaa ovat muuttuneet. Niin varmasti myös Keskusta.

Olen hengelle herkkä päättäjä. Asialista tai aina edes päätökset eivät ratkaise, yhteistyö ja yhteisymmärrys pöydän ympärillä ovat monesti tärkeämpiä. Siksi yritän etsiä usein yhteisiä nimittäjiä ja kokoan mielelläni erilaisista ihmisistä koostuvia porukoita yhteen. Arvostan keskustelua ja kykyä asettua toisen asemaan. Innostuksesta ja yhteisistä tavoitteista syntyy hyvän kierre.

Tunnistan, että hallituksesta syntyy nyt riitelevä kuva. En pidä siitä itsekään. Puolustan silti oikeuttani pitää keskustan ydinarvoista kiinni.

Olemmeko kadottamassa hyvän kierteen hallituksessa? Me ja muut.

Keskustan puheenjohtajana haluan, että meistä huokuu aina tulevaisuudenusko ja myönteisyys. Teistä se näkyy, teistä saan voimaa.

Olen erittäin huolestunut siitä, että useammassa hallituspuolueessa on halua uhmata suomalaisen politiikan talousryhdin pitkäaikaista perinnettä.

Maatamme johtaa nyt oma sukupolveni, jonka aikuiselämän aikana raha on ollut halpaa alhaisen korkotason takia. Historian unohtavilla ei ole tulevaisuutta. Halpa raha, raha ylipäänsä, ei saa sokaista päätöksentekijää.

Puhun suhtautumisesta velkaan ja velkaantumiseen. Korona-aikana velkaantuminen on ollut perusteltua – ja väistämätöntäkin – mutta korona-ajan talouspolitiikka ei saa jäädä päälle. Menot on pakko laittaa arvojärjestykseen.

Tuo Jätkänkynttilä-niminen silta pysyy pystyssä ja palvelee meitä suomalaisia sen vinoköysien avulla. Ilman tuota köysirakennetta silta ei olisi turvallinen, eikä se kestäisi sijoillaan kovin kauaa.

Myös talouspolitiikka tarvitsee tukirakenteita. Valtiontalouden kehyksen tuomaa menoryhtiä, talouskasvua tukevia uudistuksia sekä reilua veropolitiikkaa. Tuosta kokonaisuudesta muodostuu se köysistö, johon talouspoliittiset päätökset nojaavat keskustalaisessa ajattelussa.

Korona-ajasta nyt aika siirtyä kestävää talouskasvua tukevaan politiikkaan. Ovatko hallituskumppanimme tähän valmiita?

Ovatko hallituskumppanimme sitoutuneita kehyksiin? Voimmeko luottaa, että sovittu pitää?

Keskustalle budjetin kehys on köysistö, joka pitää hallituksen kasassa. Keskinäisen luottamuksen varaan rakennettu. On välttämätöntä sopia käytettävän rahan määrästä aina hallituksen aloittaessa yhdessä – ja kunnioittaa sovittua.

Kaikki syyt kehysten avaamiselle koronan jälkeen ovat tekosyitä.

Keskusta edellyttää, että sovittuun sitoudutaan. Sovitun menokehyksen horjuttaminen on hallituksen horjuttamista. Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden joukoissa on aika lopettaa haaveilu yhteisen kehyssopimuksen rikkomisesta. Keskustalle sopii vain se, että sovitusta pidetään kiinni.

Toisena kysymyksenä nostan esille rohkeuden uudistua. Ajattelen, että kestävä, pitkän ajan kasvu on paras lääke velkaantumiselle. Työpaikat, ahkeruus ja yritteliäisyys, uudet ideat, uudet investoinnit. Vain niillä Suomi nousee. Pitää elää huomista eikä vain lämmitellä eilisen hiipuvissa hiilloksissa.

Keskusta haluaa uudistaa työmarkkinoita. Keskusta haluaa nostaa osaamistasoa laajentamalla korkeakoulutusta ja kannustamalla verotuksella yrityksiä luomaan uutta. Keskusta haluaa turvata osaavan työvoiman saatavuuden uudistamalla etuuksia työnteon kannusteiden parantamiseksi. Keskusta haluaa Suomeen osaajia myös ulkomailta. Keskusta haluaa parempaa työelämää työkyvyn ylläpitämiseksi.

Takavuosien Tankki täyteen televisiosarjassa Sulo Vilen puolusteli erilaisia hankintojaan perheelleen lauseella ”kun sai niin halvalla”. Kun tämän hallituksen tekoja arvioidaan tulevaisuudessa, tuo selitys jatkuvalle velanotolle ei kelpaa. Korot eivät ole ikuisesti alhaalla. Kaikkea emme voi saada.

Talous ei ole itseisarvo, ei päämäärä. Mutta hyvä taloudenpito on ainut tae hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa. Ja siitä, kestävälle pohjalle rakennetusta suomalaisten hyvinvoinnista, koen olevani syvästi vastuussa. Teen politiikkaa aina – aina – mielessäni tämän maan lapset ja nuoret. Suomen huominen on heille.

Keskusta ei tule olemaan mukana hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa. Toivon tähän asiaan hallituskumppaneilta selkeäsanaisia vastauksia. Kaikissa tilanteissa.

Valtiovarainministerinä vastuullani on ensi vuoden talousratkaisujen valmistelu.

Se työ ensi kevään kehysriihtä varten on nyt aluillaan. Aion käydä tämän periaatteellisen keskustelun kaikkien hallitusryhmien puheenjohtajien kanssa vielä ennen joulua. En jää odottamaan jäiden lähtöä Kemijoesta, jos tästä on erimielisyyttä.

Hyvät kuulijat,

Toinen mieltäni painava asia on Suomen turvallisuus. Siihen liittyvillä asioilla ei pidä eduskunnan suuressa salissa elämöidä. Ei tehdä riitaa vain riidan vuoksi. Liian paljon on pelissä sellaisessa.

Suomalaisen politiikan keskeisiin arvoihin on kuulunut parlamentaarinen yhtenäisyys ja keskinäinen ymmärrys siitä, että maamme turvallisuus ajaa kaiken muun edelle. Pieni maa ei pärjää, jos ulkopolitiikasta tulee rettelöintiä.

Valko-Venäjän kohteena ei tässä tapauksessa ole yksin Puola, vaan koko EU. Puolan tavoin myös Suomi on EU:n ulkorajavaltio.

Parempia elinehtoja tavoittelevien ihmisten huijaaminen ja isoja maksuja vastaan kuljettaminen EU:n ulkorajoille kolmansista maissa on vihamielistä vaikuttamista. Tuhannet ihmiset ovat pelinappuloita, ihmisiä käytetään suorastaan aseina. Yhteys turvapaikanhakuun tai pakolaisuuteen on vähäinen, ellei olematon.

On rehellistä todeta, että maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa EU ei ole kovin vahva. Ja tähän nyt isketään. Yhtenäiseen yhteisöön iskeminen olisi aina vaikeampaa.

Painotan, että EU:n sisärajojen vapaa liikkuvuus perustuu siihen, että ulkorajat pitävät. Olemme jo varautuneet ennalta monenlaisiin uhkiin ja valmiit vastaamaan niihin. Keskusta on valmis lainsäädäntömuutoksiin, joilla meillä Suomen rajalla pystyttäisiin nykyistä paremmin vastaamaan hybridivaikuttamisen kaltaiseen vihamieliseen toimintaan.

Varautuminen on viisautta ja velvollisuutemme. Matka Helsingistä Valko-Venäjän Minskiin on tismalleen yhtä pitkä kuin matka Helsingistä Rovaniemelle. Suomalaisilla on oikeus luottaa siihen, että rajaviranomaisillamme on kaikki tarvittavat välineet käytössään.

Koskematon, loukkaamaton ja rauhaan perustuva raja on itsenäisen valtion tärkein asia. Paras apu sen turvaamiseen ei ole piikkilanka, ei edes muuri. Tärkein työkalu on diplomatia. Silloinkin kun voi olla tosi kyseessä. Toimivat välit naapuriin on suomalainen hyve.

Hyvät ystävät,

Hallituspolitiikan routainen maa ei ole kuitenkaan ole ainoa ongelmamme. Repivän politiikan vuosikymmenen tuulet tuntuvat purjeissamme. Kysymme syystäkin itseltämme ja toisiltamme, mitä keskustalaisuus 2020-luvulla on.

Kerratkaamme mieliimme Keskustan arvot – ne itselleni rakkaimmat ja kirkkaimmat:
Paikallisuus, tasa-arvo, kohtuullisuus, vastuu yli sukupolvien. Niihin peilaan päivittäiset päätökset, niihin nojaa tulevaisuuden isot tavoitteemme.

Meille tässä salissa keskusta on puurtajien ja puolen pitämisen puolue, sivistyspuolue. Huolehdimme siitä, että työtä tekevä saa työstä oman osansa ja työlleen sen ansaitseman arvostuksen muilta suomalaisilta. Meille keskustalaisille ei ole suomalaisia, joiden työ olisi jotenkin väärää tai vähempiarvoista. Iloitsemme työstä ja sen tekijöistä, riippumatta siitä mistä päin maata tai maailmaa työntekijä on kotoisin.

Olemme puolen pitämisen puolue. Keskusta pitää niiden ihmisten puolta, jotka ovat jääneet valtakeskittymien ulkopuolelle. Kannamme huolta siitä, että jokaisella on opintie ja terveydenhuollon palvelut asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta huolimatta. Takuueläkkeet, kotihoidon ja omaishoidon asia sekä perheiden mahdollisuus valita itselleen sopiva elämänpiiri ovat keskustan ytimessä.

Olemme sivistyksen ja kansanvalistuksen puolue. Tulevaisuuden hyvinvointia tehdään ennen kaikkea koulutuspäätöksillä. Keskustan ansiosta pohjoisessa riittää jatkossa paremmin psykologeja, Itä-Suomessa puheterapeutteja ja Varsinais-Suomessa diplomi-insinöörejä. Lapin yliopiston lähes neljästä tuhannesta opiskelijasta jokainen ei jatka työuraansa täällä, mutta Lapilla on aina paikka heidän sydämessään.

Yliopistoja ja muuta maakuntakoulutusta koskevassa keskustelussa on viime aikoina kuultu äänenpainoja, joissa halveksitaan opiskelun mahdollisuutta sekä oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön saavutuksia eri puolilla Suomea.

Etujärjestöt ja osittain korkeakoulujen luottamusjohtokin jakavat nyt sivistystä, Suomea ja korkeakouluja tärkeisiin ja vähemmin tärkeisiin. Samaa levyä kokoomus on pyörittänyt aina. Tämä ei käy, sanoo Keskusta. Mahtavatko puhujat ymmärtää halveksivansa samalla kyseisten oppilaitosten opiskelijoiden ja opettajien työtä?

Hyvät ystävät,
Keskustalaisuuden ytimessä on kotiseudut. Niitä rakennetaan tammikuun aluevaaleissa.

Suomalaisilla on aluevaaleissa paljon voitettavaa ja meillä keskustalaisilla paljon annettavaa. Tuntuu, että kovin harva politiikan tekijä halua ymmärtää mistä noissa vaaleissa on kyse. On kyse siitä, että riitaisten ja järkevää kehitystä varmasti myös jarruttaneiden vuosien jälkeen ratkaisut perustaksi on nyt vihdoin tehty. Kehityksen suunnalle on vihdoin tienviitat.

Suomalaiset ratkaisevat, onko tuo suunta kohti keskittämistä ja pitkiä välimatkoja, palveluiden järjestämistä niiden tuottajien ehdoilla vai onko kyse ihmisiä lähelle tulevista ihmisen kokoisista ratkaisuista. Nyt on keskustan paikka toimia sillanrakentajana ihmisen ja hänen tarvitsemiensa palveluiden välille. Tuon sillan on oltava vankka, mutta se ei saa olla niin pitkä, että apua etsiessään uupuu matkalle.

Pääviestimme aluevaaleissa on:
Vahvistamme lähipalveluita.

Miksi? Siksi, koska paikallisuus ja tasa-arvo ovat keskustan ydintä. Ei sen enempää eikä vähempää.

Aluevaalien asia koskettaa myös heitä, joille koko Keskustaväen puolesta haluan lähettää nyt tunnustuksen. Sydämestämme nousee kiitos sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille kautta linjan. Korona-aika on vaatinut valtavaa sitkeyttä ja venymistä perustasolta vaativampaan tehohoitoon. Ja se jatkuu yhä. Teidän jaksaminen työssänne tästä eteenpäin on aluepäättäjien ykköshaaste.

Vaaleihin liittyen esitän teille pitkän linjan vastuunkantajille toisenkin toiveen. Otetaan kukin omilla kotiseuduillamme nuoret mukaan päättämään.

Kutsutaan varta vasten. Kysytään heidän toiveitaan, ajatuksiaan ja ideoitaan. Annetaan heidän tuoda valonsa mukanaan.

Rakkaat keskustasisaret ja –veljet,

Olen viime aikoina miettinyt paljon pohjoista. Valon ja varjon leikkiä, vuodenaikojen vaihtelua, elämää ja sen rytmiä luontoäidin kainalossa.

Maailmanlaajuinen pandemia laittoi arvoja uusiksi. Väljyydellä ja luonnolla on nyt arvonsa.

Me emme pelkästään puolusta Pohjoista. Ei. Me uskomme siihen. Olemme varmoja, että Suomen on syytä katsoa mallia naapureista. Pohjoiseen satsataan. Yrittäjyyteen, koulutukseen, matkailuun, infraan, luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Kaikessa tässä on Suomen tarina. Jokainen hyvä asia on enemmän kuin osiensa summa. Ajatus siitä, että Suomi paranisi sen osia karsimalla, kadottaisi samalla maamme ainutlaatuisuutta. Suomi on enemmän kuin osiensa summa.

Niin on myös Keskusta. Summa meistä, summa menneestä, aavistus tulevasta. Valo kajastaa.

Keskustan puheenjohtaja
Annika Saarikko