Siirry sisältöön

Riikka Pirkkalainen: Tammikuun vaalit ovat meille mahdollisuuksia täynnä

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, Rovaniemen puoluevaltuuston kokous 20.11.2021.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluevaltuusto,

Mukavaa nähdä vihdoinkin livenä. Takana on historiallinen puoluevaltuustokauden alku, kun olemme poikkeuksellisesti pystyneet kokoontumaan vain etäyhteyksien kautta. Tähän käsiteltävään asiakohtaankin liittyen on hyvä todeta, että erilaiset kokousten ja tapahtumien toteuttamistavat jäävät varmasti osaksi puolueen toimintaa. Rutiinit hoidettaneen pitkien etäisyyksien kentällämme jatkossakin etäkokouksin. Mutta suuret kokoukset ja ihmisten tapaamiset on syytä vastakin olla aitoja kohtaamisia. Ne voimaannuttavat meitä ja tekevät meistä sen keskustalaisen kansanliikkeen, joka meitä kaikkia yhdistää.

Hyvät ystävät,

Aloitan lyhyesti ensi vuoden talousarviosta ja etenen sitten toimintasuunnitelman kautta vaaleihin valmistautumiseen.

Vuoteen 2022 lähdetään puolueen talouden näkökulmasta hyvistä lähtökohdista. Puolue on velaton ja kuluvan vuoden ylijäämä voidaan siirtää tulevia vaaleja varten sukan varteen. Puolueen toiminta on sopeutettu sille tasolle, että vaalivuodesta huolimatta tavoitteena on ylijäämäinen tilikausi myös vuonna 2022.

Talousarvion merkittävimmät panostukset kohdistuvat luonnollisesti aluevaaleihin. Kokonaisuudessaan vaalibudjettimme on 500t, josta 400t kohdistetaan ensi vuoden menoihin. Toinen merkittävä panostus on luonnollisesti puoluekokous.

Ensi vuoden toiminnan kantavana tavoitteena on avautuminen ulospäin. Tarvitsemme tätä koronan jälkeen, mutta muutenkin.

Hyvät keskustalaiset,

Meidän kannatustilanteemme kertoo sen, minkä tutkimustulokset ovat jo tienneet. Meillä on onneksi pitovoimaa ja tärkeät, uskolliset kannattajat, mutta vetovoimaa on kehitettävä. Se tarkoittaa kokonaan uusien ihmisten kohtaamista. Se tarkoittaa, että puoluejohdon on jalkauduttava entistä enemmän, mutta ei vain omien joukkoon vaan kuulemaan sellaisten ihmisten arjesta, jotka eivät meidän kokouksissamme ja tilaisuuksissamme käy.

Avautuminen tarkoittaa myös, että puolueen toiminnan kaikilla tasoilla on tehtävä samoin. Piirihallitusten kokousten yhteyteen on järjestettävä yleisötilaisuuksia, kunnallisjärjestöjen on jalkauduttava vierailemaan oman kunnan järjestöjen työhön ja valtuustoryhmien on käytävä tutustumassa työpaikkojen arkeen.

On avauduttava ulospäin. Kansanliikkeessä jokaisen tehtävä on myös viestiä keskustan työstä. Siis joko oman kunnan keskustalaisten tavoitteista tai kerrottava puolueen valtakunnallisesta politiikasta. On kirjoitettava lehtiin ja on keskusteltava sosiaalisessa mediassa. On avauduttava ulospäin.

Hyvä puoluevaltuusto,

Ensi vuoden ja kaikkien tulevien vuosien toimintaa värittää valmistautuminen vaaleihin. Tammikuussa meillä on edessä historialliset aluevaalit. Ne ovat meille mahdollisuuksia täynnä.

Ensimmäistä kertaa käytävät aluevaalit ovat kaikilta osin tyhjä sivu suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Kampanjat käydään ensimmäistä kertaa, teemat luodaan ensimmäistä kertaa ja uudet päättäjät pääsevät liikkuvan junan sijaan täysin tyhjän pöydän ääreen piirtämään maakuntansa palveluverkoston ja kirjoittamaan suomalaisten eniten arvostamien palveluiden strategiat ensimmäistä kertaa. Se on aidosti innostavaa.

Haluan silti vielä syksyn pimeydessä sanoa, että ymmärrän, että kesän valoon siirretyt kuntavaalit söivät valtavasti energiaa. Luottamuspaikkaneuvottelut ja mahdolliset uudet luottamustehtävät valtuustotyön lisäksi kilpailevat nyt siitä ajasta, joka meillä jokaisella on käytettävissä vaaleihin valmistautumiseen.

Ymmärrän myös, että aina uusi pelottaa. Meitä huolettaa, voidaanko annetut lupaukset lähipalveluiden vahvistamisesta pitää. Ja sitäkin mietimme, onko pienistä kunnista mahdollista saada oma edustaja aluevaltuustoon.

Käydäänpä näitä huolia päin.

Ensinnäkin Keskusta on vaalitavoitteissaan tosissaan. Me olemme laittaneet reilun vuosikymmenen uskomattoman paljon poliittista pääomaa kiinni tähän uudistukseen, jonka ainoana tavoitteena on ollut vahvistaa lähipalveluita. Olkoon lähipalveluiden vahvistaminen aina se runko ja tavoite, johon kaikkia päätöksiämme tulevilla hyvinvointialueilla peilaamme.

Ja tämä tavoite – jos mikä – on leimallista Keskustaa. Palaamme lähipalveluiden vahvistamisessa keskustalaisen aatteen aivan perusjuurille: kyse on yhteiskunnan hajauttamisesta keskittämistä vastaan. Ja olemme tässä jälleen kerran yksin.

Tammikuun aluevaaleissa me olemme yksin suomalaisten tärkeimpien palveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden, hajauttamisessa.

Näette takanani kuvakollaasin siitä, miten Keskustan aluevaaliohjelmaan kilpakumppaneiden leireistä reagoitiin. Keskusta haluaa jokaiseen kuntaan vähintään yhden sosiaali- ja terveysaseman.

Kokoomus ajattelee, että jokaiseen kuntaan ei lääkäriä tai neuvolaa tarvita. Perussuomalaisten tavoitteista olimme vielä ohjelmaamme julkistaessa epävarmoja, mutta onneksi he kertoivat sitten avoimesti, mitä ajattelevat meidän avauksestamme. Riikka Purran mielestä Keskustan tavoite terveysasemasta joka kunnassa on röyhkeää populismia. Kysyttäessä myös SDP on vastannut, ettei se tavoittele Keskustan ajamaa ajatusta siitä, että jokaiseen kuntaan tulisi sosiaali- ja terveydenhuollon asema.

Hyvät ystävät,

Politiikan kenttä muuttuu koko ajan hurjalla sykkeellä. Mutta on asioita, jotka eivät muutu. Palveluiden hajauttaminen on vain ja ainoastaan Suomen Keskustan harteilla. Hyvät ystävät, meidän se on tammikuun vaaleissa tehtävä ja puolustettava suomalaisten tasa-arvoisia palveluita postinumerosta riippumatta.

***

Sitten vielä pienten kuntien mahdollisuuksista saada oma edustaja aluevaltuustoon. Palveluiden keskittämistä ajava kokoomus ajaa myös päätöksenteon keskittämistä. Kokoomus on ajatuspajansa turvin levittänyt jo pitkään ideologisesti viritettyä ennakointia tulevien valtuustojen paikkajakaumasta. Meidän pitää osata lukea nämä laskelmat kriittisesti.

Ensinnäkin kaikki laskentamallit, jotka olettavat ihmisten äänestävän samalla tavalla kunta- ja aluevaaleissa, ovat pielessä jo lähtöoletuksissaan. Eri vaalien lopputuloksia ei kerta kaikkiaan voi ennakoida vertailemalla sellaisia vaaleja keskenään, joiden vaalipiirit poikkeavat toisistaan niin olennaisella tavalla kuin aluevaaleissa ja kuntavaaleissa. Jos näin voisi tehdä, myös eduskuntavaalien tuloksen voisi ennakoida kuntavaalien perusteella, minkä pystyy helposti osoittamaan mahdottomaksi.

Jos eduskuntavaalien lopputulemaa nimittäin ennakoitaisiin kokoomuksen logiikalla, eduskuntaan ei voisi päästä kuin vaalipiirien suurimmista kaupungeista. Jos äänestäjät äänestäisivät kuin kokoomus, esimerkiksi ministeri Jari Leppä olisi kansanedustajana erikoinen poikkeus, kun tulee 1700 asukkaan Pertunmaalta, ministeri Mika Lintilä olisi toinen erikoisuus, kun on tullut valituksi 3000 asukkaan Toholammilta, kansanedustaja Anne Kalmarin ei kokoomuksen logiikan mukaan olisi koskaan ollut mahdollista päästä kansanedustajaksi 1100 asukkaan Kivijärveltä, Mikko Kinnusen alle 3000 asukkaan Reisjärveltä, kansanedustaja Mikko Kärnän 1800 asukkaan Enontekiöltä ja tiukkaa ehkä olisi tehnyt tänään tässä salissa istuvalla Mikko Savolallakin, jos kokoomukselta olisi kysytty – Ähtärissä kun asuu vain reilut 5000 kuntalaista.

Kokoomuksen omalla logiikalla myöskään heidän varapuheenjohtajansa Antti Häkkäsen ei olisi pitänyt päästä eduskuntaan 5600 asukkaan Mäntyharjulta.

Hyvät ystävät,

Äänestäjät ajattelevat enemmän ja laajemmin kuin kokoomus haluaisi. Huoli epätasaisesta ja hyvinvointialuetta heikosti edustavasta aluevaltuustojen koostumuksesta on kuntavaalien tulosta tulkitsemalla perusteeton.

Aluevaltuustoihin valituiksi tulevista päättävät äänestäjät. Me Keskustassa asettamme ehdokkaita kaikista kunnista, mikä mahdollistaa koko hyvinvointialueen edustavuuden tulevassa aluevaltuustossa ja näytämme, että koko alue tulee keskustalaista ehdokasta äänestämällä edustetuksi. Ja jokainen keskustalainen päättäjä omasta kotikunnastaan riippumatta pitää kaikkien suomalaisten lähipalveluiden puolta.

Hyvä puoluevaltuusto,

Olen joskus teille vähän ehkä turhankin kipakasti todennut, että lopettakaa sisäisen keskustelun vaatiminen ja käykää sitä täällä puoluevaltuuston kokouksessa – yhdessä Keskustan arvokkaimmista sisäisen keskustelun foorumeista. Tänään toivon, että käytte rohkeasti syvällistä, poliittista linjakeskustelua. Keskusta tarvitsee sitä nyt kipeämmin kuin pitkään aikaan.

Antoisaa – ja rohkeaa – kokousta! Kiitos!

 

 

Lue seuraavaksi

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä 29.11.2024: Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat väärä säästökohde
Petteri Orpon hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Hallituksen säästöt osuvat suomalaisiin nuoriin ja kuntiin monin eri tavoin. Leikkaukset ovat Keskustan kunta-asiantuntijoiden mielestä ristiriidassa osaamistason noston, jatkuvan oppimisen tavoitteiden ja kunnille siirtyvän työllisyydenhoidon kanssa ja ne heikentävät mahdollisuutta alan vaihtamiseen ja työssä jaksamiseen eläkeikään asti.
29.11.2024 / Ehdokaskirjeet 2025
Keskustan budjettivaihtoehto: tuplataan talouskasvu, pelastetaan palvelut
Talouskasvun tuplaamiseksi Keskusta verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, toteuttaisi investointien verohyvityksen pienille ja keskisuurille yrityksille, parantaisi kotitalousvähennystä eikä kiristäisi arvonlisäverotusta. Palvelujen pelastamiseksi Keskusta säästäisi leikkauksilta sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutuksen.
26.11.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetRiikka Pirkkalainen: Tammikuun vaalit ovat meille mahdollisuuksia täynnä