Annika Saarikon puhe Keskustan puoluevaltuustossa 9.4.2022

annika saarikko ulkona
annika saarikko ulkona

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puoluevaltuustossa 9.4.2022 Vaasassa

Hyvät keskustalaiset,

Suomi on puolustamisen arvoinen.

Näin ajattelevat suomalaiset. Ei ole arvokkaampaa asiaa, kuin vapaa isänmaa.

Näin ajattelevat myös ukrainalaiset.

Ukrainan taistelu olemassaolonsa ja vapautensa puolesta muistuttaa meitä omasta historiastamme. Eilen Suomen eduskunnalle puhunut presidentti Zelenskyi kertoi yhtenäisyydestä ja maanpuolustustahdosta, jolla ukrainalaiset vastaavat hyökkäykseen.

Suomi yhdessä muun Euroopan ja lännen kanssa seisoo Ukrainan rinnalla. Keskusta on valmis yhä jatkuvaan tukeen Ukrainalle. Toivotamme sotaa paenneet ukrainalaiset tervetulleeksi.

Olemme myös valmiit yhä kovempiin pakotteisiin Venäjää vastaan. Niiden vaikutukset tuntuvat taloudessamme, kodeissamme ja yrityksissämme. Meillä on nyt Putinin hinnat. Se meidän on kestettävä, koska silmien sulkemisen hinta on kalliimpi.

Keskustaväki,

Haluan tänään puhua teille Suomen turvallisuudesta.

Suomen ja Suomen Keskustan ratkaisuja ohjaa tavoite vapauden, rauhan ja turvallisen, hyvän elämän jatkumisesta tällä Pohjolan kolkalla.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintamme ytimessä on Suomen itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen kaikissa oloissa.

Suomen turvallisuusympäristö muuttui aamuyön tunteina 24. helmikuuta Venäjän hyökkäyksen myötä.

Kaksi turvallisuutemme peruskiveä, oikeusperusteinen kansainvälinen järjestys ja toimiva Venäjä-suhde murtuivat alta.

Venäjää on arvioitava sen tekojen kautta. Ohjusten laukaisuun asti Venäjän johto vakuutti, ettei hyökkäystä ole tulossa.

Jälkikäteen tiedämme, että diplomatian kulissien takana sodan valmistelut olivat jatkuneet jo kuukausien ajan.

Länsi toivoi yhtä, Venäjä puhui toista ja valmisteli kolmatta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on väärin ja laiton. Se rikkoo kaikkia niitä YK:n ja Euroopan turvallisuuden perussopimuksia, joita Venäjä on itse ollut hyväksymässä. Venäläisten joukkojen raakalaismainen väkivalta siviilejä kohtaan tullaan tutkimaan sotarikoksina.

Miltä naapurimaamme siis näyttää Ukrainan liekkien valossa?

Vladimir Putinin Venäjä on arvaamaton ja aggressiivinen sotavalta, jonka toimintaa eivät ohjaa tai oikeuta mitkään sellaiset perusteet, jotka me tunnistaisimme tai hyväksyisimme. Se on maa, joka käyttää pidäkkeetöntä voimaa pakottaakseen toisen kansakunnan tahtoonsa.

Ylitettyään Ukrainan rajan Venäjä on ylittänyt ihmisyyden rajat. Venäjä, jonka kanssa jaamme 1300 kilometriä yhteistä rajaa.

Rajan on lopulta tultava vastaan.

Hyvät kuulijat,

Joskus aika tihentyy. Viikoissa tapahtuu enemmän kuin vuosissa. Sodan kevään pitkät päivät pakottavat meitä johtopäätöksiin.

Emme voi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa luottaa turvallisuuttamme yhteisesti hyväksytyn kansainvälisen järjestyksen tai toimivan Venäjä-suhteen varaan.

Venäjä ei ole Suomen toimin hallittavissa tai ratkaistavissa, Venäjä ei toimi toiveidemme mukaisesti.

Uusi tilanne edellyttää meiltä uusia, tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Paikoillemme emme voi jäädä, kun maailma ympärillämme muuttuu.

Meidän on siis vahvistettava niitä peruskiviä, joihin voimme itse vaikuttaa – omaa puolustustamme ja kumppanuuksiamme. Näitä rakennamme vahvan maanpuolustustahdon ja kansakunnan eheyden päälle. Juuri tällaisena aikana on erityisen tärkeää pitää kaikki mukana.

Haluan korostaa, että Suomi on varautunut ja valmis. Ei ole syytä pelätä.

Yleinen asevelvollisuus on puolustuksemme perusta. Suomessa on kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen laaja reserviläisten joukko. Suuri arvo on silläkin, että asevelvollisten kautta suomalaisissa perheissä ja suvuissa on elävä yhteys maanpuolustukseen.

Sotilaallinen kykymme toimia on ajan tasalla.

Suomi on pitänyt omasta puolustuksestaan huolen myös hyvinä aikoina, jolloin sota Euroopassa on ollut historiaa. Se on ollut viisasta politiikkaa, joka on jatkunut yli vaalikausien. Tästä haluan antaa reilun tunnustuksen kaikille hallitusvastuuta vuorollaan kantaneille puolueille.

Istuva hallitus on jatkanut tuota linjaa nostamalla puolustuksen ja rajaturvallisuuden määrärahoja tuntuvasti. Materiaalivarastoja täydennetään, kertauskutsuja kolahtaa yhä useamman postilaatikkoihin.

En voi myöskään olla nostamatta esiin puolustusministeri Anttia, joka luotsasi historiallisen hävittäjähankinnan eleettömästi maaliin. Sen merkitystä ei varmasti epäile enää kukaan.

Pidämme huolta myös huoltovarmuudesta. Keskusta on aina nähnyt turvallisuuden laajasti. Perusta luodaan omavaraisuudella. Ruoka omasta maasta on turvallisuuden tekijä, kannattava ja kestävä maatalous sen tae. Kotimaisen uusiutuvan energian avulla olemme jo vähentäneet venäläisen fossiilienergian tuontia. Sota vauhdittaa tarvetta kytkeä irti tuo riippuvuus lopullisesti.

Lyhyesti sanottuna: Suomi ottaa puolustuksen ja turvallisuuden vakavasti.

Tämä tekee meistä myös halutun ja uskottavan kumppanin kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja.

Olemme puolustusliitto Naton luotettu kumppanimaa, teemme tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden, Iso-Britannian ja Baltian maiden kanssa ja osallistumme EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön.

Näiden verkostojen rinnalla erityisen tärkeät ja syvenevät kahdenväliset kumppanuudet meillä on Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.

Viime viikkojen tiiviit valtiojohdon vierailut Washingtoniin ja Lontooseen, Tukholmaan ja Tallinnaan sekä Brysseliin, Pariisin ja Berliiniin kertovat työstä näiden kumppanuuksien vahvistamiseksi yhä edelleen.

Suomelle ovet ovat olleet auki. Näkemyksiämme on haluttu kuulla ja olemme saaneet tukea.

Hyvä keskustaväki,

Suomen demokratian instituutiot, tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta kokoavat kuluvina viikkoina huolellista arviota Suomen turvallisuudesta.

Samaa keskustelua käydään puolueissa, mediassa, kaveriporukoissa, työpaikkojen kahvipöydissä, perheissä. Myös Keskusta on järjestänyt tilaisuuksia ympäri Suomen. Näitä keskusteluja yhdistää ymmärrys turvallisuusympäristön muutoksesta, jopa turvattomuuden tunne

Enemmistö suomalaisista on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle. Muutos ei yllätä, se on Venäjän tekojen seurausta.

Valtiojohdon ja puolustusvoimiemme arvion mukaan meihin ei juuri nyt kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Tähän suomalaiset voivat luottaa.

Avainkysymys meille päättäjille on, riittävätkö kuvaamani oma puolustus ja vahvistuvat kumppanuudet jatkossakin Suomen turvallisuuden takeeksi.

Kuluneet 30 vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomi on vahvistanut ankkureitaan länteen, mutta pysynyt sotilasliittoon kuulumattomana maana.

Olemme toimineet näin ylläpitääksemme osaltamme vakautta Itämerellä. Tämä kaikki on ollut minusta perusteltua ja palvellut meitä hyvin.

Vakautta ei kuitenkaan voi kannatella yksipuolisesti. Venäjä itse on asettanut meidät uuden todellisuuden eteen.

Keskusta on 2000-luvulla pitänyt johdonmukaisesti avoinna mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Hallitusasemassa olemme vahvistaneet käytännönläheistä yhteistyötä ja yhteensopivuutta Naton kanssa.

Viimeisimmässä, joulukuussa hyväksytyssä puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessa totesimme sanatarkasti näin:

”Mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut, myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä.”

Pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut ja yhteiskunnan laaja hyväksyntä.

– –

Arvoisa puoluevaltuusto,

Katson, että Keskustan on nyt oltava valmis kaikkiin Suomen turvallisuuden kannalta tarvittaviin ratkaisuihin, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen.

Pyydän siksi tukeanne puoluejohdolle ja Keskustan edustajille maan hallituksen työssä ja valtiojohdossa. Haluan varmistaa, että meillä puolueen edustajilla on tarvittava liikkumatila tehdä kaikki ne päätökset, joita Suomen etu edellyttää muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Emme tiedä vielä lopputulosta. Eduskunta saa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon käsittelyn yhteydessä kaiken tarvittavan tiedon, myös salassa pidettävän, näkemyksensä muodostamiseksi.

Etenemme selonteon käsittelyssä ja johtopäätösten teossa valtiosäännön mukaisesti, kansanvallan eri instituutioiden roolia kunnioittaen.

Pidän erittäin tärkeänä, että kaikkien ratkaisujen taakse muodostetaan laaja parlamentaarinen enemmistö yli puolue- ja hallitus-oppositiorajojen.

Kysymystä sotilaallisesta liittoutumisesta on punnittava huolellisesti myös niiden vastuiden ja velvoitteiden kannalta, joita Nato-jäsenyydestä Suomelle seuraisi.

Turvatakuut tarkoittavat sitoutumista yhteiseen puolustukseen. Kyseessä ei olisi pelkkä palovakuutus, vaan ilmoittautuisimme osaksi vapaapalokuntaa.

Samalla kun käymme tätä keskustelua kotimaassa, pidän tärkeänä, että vaalimme nyt tiivistä keskusteluyhteyttä Ruotsiin sekä valtioelinten tasolla, että sisarpuolueidemme kautta.

Tämän vuoropuhelun ylläpitämiseksi olen kutsunut Ruotsin keskustan puheenjohtaja Annie Lööfin sekä muiden Pohjoismaisten keskipuolueiden puheenjohtajat Suomeen huhtikuun aikana.

Jag vet att våra vänner i Sverige har nu en liknande debatt om säkerheten. Naturligtvis ska båda länder fatta sina beslut av sina egna utgångspunkter. Men jag vågar uttrycka min förhoppning: I samma takt med Sverige, så långt som möjligt.

Niin pitkälle kuin vain mahdollista, yhtä jalkaa Ruotsin kanssa.

….

Jos valtiojohto yhdessä päätyisi siihen, että askel ja aika on oikea, olen Keskustan puheenjohtajana, teidän tuellanne, valmis ottamaan suunnan kohti Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa.

Tällöin ratkaisun on perustuttava siihen, että Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta sekä maamme kansainvälistä asemaa.

Nato pohjautuu niihin samoihin läntisten demokratioiden yhteisiin arvoihin kuin Euroopan unioni, jonka jäsen olemme. Jäsenyys on sovitettavissa yhteen omien puolustusratkaisujemme, kuten vahvan aluepuolustuksen ja yleisen asevelvollisuuden, kanssa. Päätökset suomalaisten sotilaiden osallistumisesta tehtäviin meillä ja muualla tehtäisiin aina kansallisesti.

Sotilaallisesti liittoutuneena maana Suomi ei luopuisi pyrkimyksestä edistää alueellaan vakautta ja hakea aina ratkaisuja ensisijaisesti diplomatian kautta ja oikeusperusteista kansainvälistä järjestystä vahvistaen.

Puolustuksellisen liittoutumisen tarkoitus on nostaa kynnys hyökätä niin korkealle, että sitä ei koskaan ylitetä. Emme omilla toimillamme uhkaa ketään, mutta oman tonttimme suojaamme.

On silti selvää, että jos päätämme käynnistää jäsenyysprosessin, joudumme varautumaan vastatoimiin ja jännitteiden kasvuun – Tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin, ”kaikenlaiseen ilkeyteen”. Tämä meidän on silloin kestettävä. Ja tähän meidän on huolellisesti varauduttava.

Päätökset teemme tästä riippumatta itse ja omista lähtökohdistamme. Valintojamme ei saa ohjata pelko, eivätkä muutkaan tunteet. Suomen turvallisuudesta on linjattava huolellisen arvioinnin perusteella, niin rationaalisesti vaihtoehtoja punniten kuin se tulevaisuutta arvioitaessa on mahdollista.

Hyvät ystävät,

Teen seuraavan esityksen tämän kokouksen päätökseksi:

”Keskusta tukee valtiojohdon toimintaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Puoluevaltuusto antaa valtuutuksen puoluejohdolle ja Keskustan edustajille maan hallituksessa kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen.”

Kun on kyse Suomen turvallisuudesta, Keskustan on toimittava ajassa. Emme voi odottaa. Puoluevaltuusto on puoluekokousten välillä Keskustan ylin päättävä elin. Siksi kannanmuodostus kuuluu nyt teille.

Keskusta on historiansa aikana ollut vahtivuorossa Suomen käännekohdissa. Hyvinä ja huonoina aikoina.

Meille juuri nyt, juuri tässä on osunut kohdalle vaikea aika.

Aikaamme emme voi valita, mutta tekomme voimme.

Ennustaa emme voi, mutta päättää voimme.

Meidän on tehtävä niin harkittuja valintoja kuin pystymme, sillä tiedolla, joka käytössämme on.

Suomen eduksi, lapsiamme ja heidän lapsiaan varten. Tulevaisuuden ja turvallisuuden vuoksi.

Tämä on Keskustan tehtävä.

Lue seuraavaksi

Muutoksia Keskustan kansanedustajien valiokunta- ja toimielinjäsenyyksiin – Kulmuni ehdokas talousvaliokunnan varapuheenjohtajaksi
Keskustan eduskuntaryhmä päätti ryhmäkokouksessaan torstaina 22.9. muutoksista kansanedustajien valiokunta- ja toimielinjäsenyyksiin.
22.9.2022 / Uutiset
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli: Kun suomalaiset pärjäävät, Suomi pärjää
Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat Keskustan tärkeimmät tavoitteet. Ajat ovat vakavat. Nyt pitää toimia tavalla, joka vahvistaa suomalaisten luottamusta tulevaan.
20.9.2022 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Valtiovarainministeri Annika Saarikko budjetin esittelyssä: Turvaa talven yli, kasvun eväitä tulevaisuuteen
Ensi vuoden budjetin tarkoituksena on tarjota turvaa talven yli, ja kasvun eväitä pitkälle tulevaisuuteen.
20.9.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetAnnika Saarikon puhe Keskustan puoluevaltuustossa 9.4.2022