Puolustusministeri Kaikkonen: Kun on ratkaisujen aika, teemme sen, mikä täytyy tehdä

Puolustusministeri Kaikkonen: Kun on ratkaisujen aika, teemme sen, mikä täytyy tehdä
antti kaikkonen sininen puku tumman aidan edessä

Puolustusministeri Antti Kaikkonen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa 9.4. (muutosvarauksin)

Hyvät keskustalaiset, aatesisaret ja veljet,

kuten puheenjohtaja Saarikko puheenvuorossaan totesi, turvallisuusympäristössämme on tapahtunut perusteellinen muutos.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ravistelee koko Eurooppaa. Helmikuun 24. päivästä alkaen olemme nähneet kuvia ja uutisia, jotka kauhistuttavat, sillä ne muistuttavat meitä siitä, mitä sota on ja mitä emme koskaan olisi halunneet nähdä enää Euroopassa.

Kaikki totuttu on nyt haastettu. Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta. Samalla se on hyökännyt niitä periaatteita vastaan, joille Eurooppa ja pitkä rauhan aika tässä maailmankolkassa on perustettu.

Tälle sodalle ei ole mitään oikeutusta. Ei mitään.

Suomi on hyökkäyksen ensi tunneista alkaen ottanut paikkansa Ukrainan tukijoiden joukossa. Suomi on tukenut Ukrainaa monin tavoin: humanitaarisesti, taloudellisesti ja myös asein.

Tässä työssä olemme osa Euroopan unionia, olemme osa Venäjän raakalaismaisen sodan vastaista pakoterintamaa. Olemme osa länttä, olemme vapauden ja Ukrainan itsenäisyyden puolesta. Puolueettomia me emme ole.

Kuluneiden viikkojen aikana Suomi ei ole jäänyt myöskään omassa asiassaan toimettomaksi. Olemme toimineet nopeasti, turvallisuutemme vahvistamiseksi.

Kun Venäjän hyökkäyksestä oli kulunut vain pari viikkoa, Suomi oli jo ottanut askeleita kahdenvälisen yhteistyön syventämiseksi Yhdysvaltojen kanssa. Pieni Suomi kutsui itsensä kylään Valkoiseen taloon. Tuohon kutsuun vastattiin.

Yhdessä Ruotsin kanssa päätimme entisestään syventää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa puolustusliitto Naton kanssa. Yhteydenpitomme Ruotsiin on ollut päivittäistä. On arvokasta, että tunnemme toistemme aikeet, että kuljemme samaa tietä.

Kun Suomi päätti toimia näin, emme katsoneet oikealle tai vasemmalle. Ne ajat, kun Suomi oli ulkopolitiikassaan pakotettu kamppailemaan itsemääräämisoikeudestaan, ovat historiaa.

Yhtä kaukaista, kuin vaatimukset etupiireihin perustuvasta turvallisuusjärjestyksestä.

On totta, että pieni maa ja kansa, ei voi ohjata suurempiaan tai sanella niiden suuntaan. Voimme kuitenkin olla aloitteellisia ja toimia, miten koemme viisaaksi. Sitä on itsenäisyys.

Hyvät keskustalaiset,

samalla, kun olemme syventäneet kumppanuuksiamme, olemme vahvistaneet omaa puolustustamme.

Tällä viikolla hallitus on tehnyt päätökset merkittävistä lisäpanostuksista Puolustusvoimille. Lisäykset kohdistuvat puolustusmateriaaliin ja henkilöstöön. Täydennämme varastoja. Lisäämme kertausharjoituksia. Tuemme vapaaehtoista maanpuolustusta. Pidämme puolustuksestamme huolta.

Kaikilla näillä toimilla nostamme kynnystä sille, että Suomi ei koskaan joutuisi sotilaalliseen konfliktiin.

Tämä on Suomen puolustuksen perusta jatkossakin: vahva kansallinen puolustus, yleinen asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto.

Ukrainalaiset ovat sen näyttäneet, mikä merkitys on sillä, että maassa asuu kansa, jolla on lujaa tahtoa ja kykyä puolustaa omaa maataan.

Meihin ei kohdistu nyt sotilaallista uhkaa. Olemme pitäneet puolustuksemme kunnossa. Suomi on varautunut ja valmis.

Viesti, jonka lähetämme, on selvä: tänne ei kenenkään kannata tulla meidän rauhaamme häiritsemään.

Hyvät keskustalaiset,

kuluneella viikolla toimittaja kysyi minulta, mitä latuja keskustalaisten ajatukset nyt kulkevat. Vastasin, että nähdäkseni keskustalaisten ajatukset ovat hyvin samanlaisia, kuin suomalaisten yleensäkin.

Suomalaisten turvallisuusajattelussa on tapahtunut muutos. Kysymme samoja kysymyksiä Jyväskylästä Joensuuhun, Vehkalahdelta Vaasaan.

Moni kysymys sai vastauksen helmikuisena torstai-aamuna. Aamuna, jota emme olisi halunneet nähdä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli alkanut.

Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä. Näiden tapahtumien valossa meidän on katsottava tulevaan.

Venäjä tulee olemaan meidän rajanaapurimme myös tulevaisuudessa. Olennainen kysymys on: millainen naapuri? Tähän kysymykseen on pystyttävä rehellisesti vastaamaan.

Emme näe naapurissa sellaista vapautta tai kansanvaltaa, jota olemme toivoneet näkevämme.

Tätä yhtälöä on nyt mietittävä huolella: mikä on paras tapa taata suomalaisten turvallisuus uudessa tilanteessa?

Mielestäni meillä on oltava yksi selkeä tavoite: sota ei enää koskaan tule meidän rajoillemme. Ei koskaan.

Tasavallan presidentti, maan hallitus ja eduskunta toimivat nyt yksissä tuumin. Tarkoitus on luoda tilannekuva siitä, mikä on muuttunut ja miten meidän on tähän muutokseen reagoitava.

Tämä pitää sisällään myös mahdollisen Nato-jäsenyyden selvittämisen. On syytä tunnistaa turva, jota jäsenenä saisimme. On syytä kartoittaa myös jäsenyyden hakemisen varjopuolet.

Tämä viikonloppu on hyvä hetki keskusteluun turvallisuudesta. Ja hyvä hetki miettiä, miten me Keskustana siihen vastaamme.

Keskustelu jatkuu tulevien viikkojen aikana eduskunnassa. Tänä aikana valtiojohto hoitaa omat tehtävänsä ja on valmiina toimimaan.

Siispä, hyvät keskustalaiset,

tämä kansanliike on ennenkin kantanut vastuuta, myös vaikeina aikoina. Olemme rakentaneet siltaa ja etsineet Suomen etua, isänmaan parasta. Kun vastuu osuu meidän vahtivuorollemme, hoidamme oman osamme.

Kun on ratkaisujen aika, teemme sen, mikä täytyy tehdä.

Toivon, että puoluevaltuusto tukee puheenjohtaja Saarikon esitystä, jossa puoluejohdolle ja valtioneuvoston jäsenille annetaan riittävä liikkumatila tehdä Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavat päätökset.

Me tunnemme puheenjohtajamme. Voimme luottaa siihen, että tämä ehdotus on huolella mietitty, isänmaan parasta hakien.

Ja sitten lopuksi, hyvä puolueväki:

Vaikka elämme kovia aikoja, tulevaisuuteen kannattaa silti katsoa luottavaisesti. Kun eilen kuuntelin eduskunnassa Ukrainan presidentin puhetta, erityisesti sen loppuosa lämmitti. Panitteko merkille, mistä hän puhui?

Hän puhui Ukrainan jälleenrakentamisesta. Vaikka maa on keskellä veristä sotaa, Ukrainassa katsotaan jo eteenpäin. Luotetaan siihen, että maalla on tulevaisuus, valoisa tulevaisuus.

Minä katson, että meidän tulee jatkaa Euroopan tulevaisuuden rakennustöitä. Annetaan me tässä kohtaa ja jatkossakin apua tuolle urhealle kansakunnalle, joka on kohtuuttomaan tilanteeseen joutunut. Seuraavien tavoitteiden on oltava: tulitauko, rauha, jälleenrakennus.

Ja pidetään huolta omasta maastamme, kauniista Suomesta. Kun parin viikon päästä veteraanipäivänä nostamme siniristilipun salkoon, pidetään mielessämme Maamme-laulun sanat:

Ei laaksoa, ei kukkulaa,

Ei vettä, rantaa rakkaampaa,

Kuin kotimaa tää pohjoinen,

Maa kallis isien.

Vapaa, itsenäinen maa on arvokkainta, mitä meillä on. Pidetään siitä hyvää huolta.

Lue seuraavaksi

Annika Saarikko: Toukokuun päivä, jolloin Suomi päätti hakea Naton jäseneksi
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon blogi 15.5.2022
15.5.2022 / Uutiset
Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa yksimielisesti Nato-jäsenyyden hakemista
Keskustan eduskuntaryhmä on tukenut valtiojohdon toimintaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä työtä on tehty tasavallan presidentin johdolla päättäväisesti ja viivyttelemättä.
12.5.2022 / Uutiset
Keskustalaisempi Eurooppa -työryhmän pj Jouni Ovaska: Euroopan tulevaisuuskonferenssi vahvistaa demokratiaa ja turvallisuutta
Keskustalaisempi Eurooppa-työryhmän puheenjohtaja ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin jäsen Jouni Ovaska toteaa Eurooppa-päivänä, että perustavanlaatuinen kysymys on se, kuinka hyvin Euroopan unioni pystyy vastaamaan kriiseihin. Normaaliaikana päätöksenteko kestää toimielinten kankeuden, mutta pandemian tai sodan iskettyä päätöksenteon toimivuutta koetellaan.
9.5.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetPuolustusministeri Kaikkonen: Kun on ratkaisujen aika, teemme sen, mikä täytyy tehdä