Siirry sisältöön

Ihmisille ja yrityksille sujuvat palvelut – maakuntauudistus on osa Suomen uudistamista

– Meidän on nähtävä koko ajan Suomen tulevaisuuden iso kuva. Hallituksen on uudistustyössään sparrattava jatkuvasti itseään muun muassa seuraavilla kysymyksillä:

– millä toimin vauhditamme Suomen nousua kasvu-uralle
– miten edistämme työpaikkojen syntymistä
– kuinka sujuvoitamme yritysten arkea
– miten autamme ihmisiä hoitamaan vaivattomasti asioitaan viranomaisten kanssa
– miten teemme tämän kaiken fiksusti ja kustannustehokkaasti.

Vehviläisen mukaan digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen, poikkihallinnollisuus ja hyvä johtaminen ovat avaimia tulevaisuuden hallintoon koko julkisella sektorilla.

Maakuntauudistuksessa on kyse historiallisesta muutoksesta, jossa ihmisille sekä yrityksille luodaan sujuvampia palveluita ja toimivaa hallintoa.

Uudistuksessa noin 400 nykyisen organisaation hoitamia tehtäviä kootaan 18 maakunnan tehtäviksi. Tämä tarkoittaa merkittävää eri sektoreiden tehtävien ja voimavarojen kokoamista yhteen monialaisiksi maakunniksi. Työntekijöiden asema muutoksessa turvataan siten, että maakuntiin siirtyvä henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä. Voimaanpanolain siirtymäsäännöksellä maakuntien henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä maakuntien yhtiöihin 31.12.2020 mennessä tapahtuvissa jatkoluovutuksissa.

Demokratia ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet alueensa kehittämiseen vahvistuvat suorien vaalien, kansanäänestysten, kuulemistilaisuuksien ja asukasraatien kautta.

– Kuntien kannalta uudistus merkitsee erityisesti sote-tehtävistä luopumista, toisaalta samalla kunnille syntyy tilaa paikalliselle kehittämistyölle. Suomalaiset kunnat säilyvät tehtäviltään edelleen vahvoina. Tyytyväinen olen myös siihen, että vuonna 2019 tapahtuvan valtionosuusjärjestelmän uudistamisen myötä taloudellinen muutos kunnissa rajataan olemaan korkeintaan 100 euroon per asukas. Näin turvataan kuntien mahdollisuudet huolehtia lakisääteisistä, erityisesti varhaiskasvatus- ja koulutustehtävistä, maakuntauudistuksen jälkeen, Vehviläinen toteaa.

Lue seuraavaksi

Kun maailmalla tuulee, Suomen paketti on pidettävä kasassa
Kansanedustajat kävivät keskiviikkona 12.2.2025 eduskunnassa kuluvan vuoden valtiopäivien aloituskeskustelun. Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoi ryhmäpuheessaan, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kauniit lupaukset ja kovat tavoitteet ovat monilta osin karanneet kauemmaksi kuin hallituksen aloittaessa. Kaikkonen muistutti, että Keskustalla on konkreettisia eväitä parantaa Suomen talouskasvua ja pelastaa ihmisten palvelut.
12.2.2025 / Uutiset
Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
EtusivuAjankohtaistaUutisetIhmisille ja yrityksille sujuvat palvelut – maakuntauudistus on osa Suomen uudistamista