Siirry sisältöön

Sotessa seuraavalle rastille – keskeiset tavoitteet ennallaan

– Käsissämme on lakikokonaisuus, joka antaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteille uudet perustat ja uudistaa järjestelmän tälle vuosituhannelle. Samalla se antaa riittävästi liikkumavaraa siihen, että eri alueilla asiat voidaan tehdä siten, miten se paikallisesti on järkevintä, Rehula sanoo.

– Olemme päässeet seuraavalle rastille. Maali on kartalla selkeä. Välillä olemme olleet upottavallakin suolla, mutta eteenpäin on päästy ja päästään myös jatkossa, Rehula kuvaa prosessia.

Palveluketjut sujuviksi

Muutoksen ytimessä on sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli yhteensovittaminen, jonka tavoitteena ovat sujuvat palveluketjut ja raja-aitojen madaltaminen niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin perus- ja erikoistason palveluissa.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamista ei ole kansallisella tasolla tehty tässä laajuudessa missään päin maailmaa, joten uudistus herättää kansainvälistä kiinnostusta erityisesti tästä näkökulmasta, Rehula toteaa.

Toinen kivijalka on sote-järjestäjien vahvistaminen, mikä toteutetaan siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille.

– Kun erilaisia sote-organisaatioita on nykyisen lähes 200 sijaan jatkossa 18, tehokkuutta, selkeyttä ja kykyä sovittaa yhteen erilaisia asioita saadaan huomattavasti lisää. Yhteistyötä tehdään myös maakuntien välillä niissä asioissa, joissa se on tarpeen.

Ministeri Rehulan mukaan lähivuosina sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäämme kohdistuu koveneva paine, jota helpotetaan laittamalla sote-järjestämisen perustat kuntoon.

– Vastuun siirtäminen yhdelle toimijalle niin järjestämisessä kuin rahoituksen ohjaamisessa mahdollistaa paremman johtamisen ja resurssien hallitun käytön, Rehula kertaa.

– Tulevaisuudessa myös terveyden edistämisellä on nykyistä suurempi rooli toimintatapoja ja rahoitusta myöten.

Valinnanvapauteen suomalainen malli

Uutena elementtinä verrattuna aikaisempien vaalikausien sote-valmisteluun on asiakkaan laajan valinnanvapauden tuominen perustason palveluihin. Valinnanvapauden jatkovalmistelu pykäliksi sai nyt selkeät linjaukset.

– Valinnanvapauteen luodaan uniikki, suomalainen malli, joka sopii meidän järjestelmäämme, ja jossa kustannukset eivät pääse karkaamaan. Osa mallia tulee olemaan toimiva asiakas- ja palveluohjaus, ministeri Rehula sanoo.

Suomalaisessa mallissa valinnanvapauden toteuttamisen päälinjat ovat 1) perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus, 2) suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema, jolta saa vain tietyt perustason palvelut, 3) palveluseteli sekä 4) henkilökohtainen budjetointi, joka antaa uusia mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin ja samalla vahvistaa käyttäjän osallistumismahdollisuuksia ja saada integroituja palveluita.

– Hallituksen ehtona on, että valmisteltavan valinnanvapausmallin pitää tarjota myös pk-yritysten ja kolmannen sektorin toimijoille tosiasialliset mahdollisuudet tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Siksi työkalupakettiin on kuuluttava myös suhteellisen pieniä palveluyksiköitä sekä joustavia palvelun hankkimisen välineitä, kuten palveluseteli tai henkilökohtainen budjetointi.

Rehula painottaa, että yhteentoimivat tietojärjestelmät ja uuden tekniikan käyttöönotto ympäri maan tuovat osaltaan aivan keskeiset tuottavuushyödyt.

– Se, että tieto liikkuu, seuraa ajantasaisesti asiakasta ja on eri palveluntuottajien hyödynnettävissä, on yksi keskeisimmistä integraation edellytyksistä. Lakiin tulee vahva oikeudellinen perusta tiedon integraatiolle ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle käytännössä.

Lue seuraavaksi

Kun maailmalla tuulee, Suomen paketti on pidettävä kasassa
Kansanedustajat kävivät keskiviikkona 12.2.2025 eduskunnassa kuluvan vuoden valtiopäivien aloituskeskustelun. Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoi ryhmäpuheessaan, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kauniit lupaukset ja kovat tavoitteet ovat monilta osin karanneet kauemmaksi kuin hallituksen aloittaessa. Kaikkonen muistutti, että Keskustalla on konkreettisia eväitä parantaa Suomen talouskasvua ja pelastaa ihmisten palvelut.
12.2.2025 / Uutiset
Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
EtusivuAjankohtaistaUutisetSotessa seuraavalle rastille – keskeiset tavoitteet ennallaan