EU:n sääntöjen mukaan ero voi astua voimaan vasta vähintään kahden vuoden kuluttua. Monet asiat siis sujuvat pitkään kuten ennenkin ja ns. markkinat ehtivät vielä moneen kertaan tehdä äkkireaktioitaan kunnes oikeasti tiedetään, millaisilla ehdoilla jatkossa toimitaan. Yleensä asioilla on tapanaan järjestyä ja niin käy tässäkin tapauksessa. Suurin muutos reaalitalouteen syntyy siitä kun eri elinkeinoelämän alat ryhtyvät hakemaan omalta kannaltaan optimaalisinta ratkaisua ja joutuvat tekemään päätöksiä ilman varmuutta millaisiksi tulevat yhteistyöjärjestelyt muodostuvat.
– Brittien EU-ero vaikuttaa luonnollisesti myös unionin sisälle. Varovaisuus uudistuksiin kasvaa ja ero jatkaa sitä poliittisen hajanaisuuden trendiä, mikä on näkynyt erityisesti maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Ulkopolitiikan kannalta arvelen, että britit eivät tunne suurta viehtymystä neuvotella Brysselissä olevan Unionin ulkosuhdehallinnon kanssa vaan tekevät mieluummin vierailuja Berliiniin ja Pariisiin. Eli omaksuvat saman lähestymistavan kuin Venäjä. Tämä jo käynnissä oleva kehitystrendi muuttaa eurooppalaista asetelmaa ja korostaa kuten niin monta kertaa aikaisemminkin historiassa suurvaltojen roolia. Suomen intressi luonnollisesti olisi pitää unioni mahdollisimman toimintakykyistä ja että EU pystyisi aidosti sen omien pöytien äärellä sopimaan linjastaan ja toimintatavastaan, Vanhanen toteaa.
Politiikka ei pääty koskaan ja on mielenkiintoista nähdä millaisilla teemoilla brittien seuraavat parlamenttivaalit käydään – niissäkin kansa seuraavan kerran ottaa taas kantaa suhteeseen Manner-Eurooppaan. Suomen kannattaa mielestäni silti asettaa toimintansa lähtökohdaksi, että ero toteutuu nyt.
– Kuten ei Asterixissa, myöskään oikeassa maailmassa taivas ei tälläkään kertaa putoa niskaamme, Matti Vanhanen muistuttaa ja toivottaa samalla hyvää juhannusta.