Juha Sipilän tuore blogi: Soten valinnanvapauden toimeenpanoon vaiheistus

Sotessa on ollut useita vaiheita, kuten me kaikki varsin hyvin tiedämme. Uudistukseen lähdettiin, koska pitkällä aikavälillä sote-kustannukset olivat karkaamassa ja kuntien resurssit eivät enää yksinkertaisesti olisi riittäneet.
Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat edelleenkin terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kustannukset ovat 3 miljardia euroa pienemmät kuin ne olisivat ilman uudistusta.

Eduskunnassa ovat jo soten järjestämislaki ja maakuntalaki. Uudistuksella siirretään nykyisin lähes 200 eri kunnallisen organisaation järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 18 maakunnalle. Näin palvelujen järjestämisestä vastaa leveämmät hartiat, joka on ollut koko ajan yksi uudistuksen keskeinen tavoite. Maakunnista taas tulee vahvoja julkisia toimijoita ja tehtävistä säädetään tarkemmin maakuntalaissa.

Uudistuksen perusperiaatteista vallitsee aika laaja yhteisymmärrys sekä poliittisten toimijoiden että kansalaisten keskuudessa: vahva julkinen toimija järjestäjänä, järjestäminen ja tuottaminen erotettu, integraatio eli saumaton hoitoketju, kustannusten hallinta, lääkärijonojen purkaminen sekä painopisteen siirtäminen perustasolle.

Viime aikoina on keskusteltu erityisesti valinnanvapaudesta, joka on uudistuksen viimeinen ja samalla uusi palanen. Hallitus ei missään nimessä tule hyväksymään sellaista valinnanvapausjärjestelmää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän osaksi, jonka toimeenpanoon ei ole varattu riittävästi aikaa. Se on ehdoton edellytys uudistuksen toteuttamiseksi. Nyt sekin on turvattu. Palaute on kuultu.

Valinnanvapauslaki astuu voimaan 1.1.2019. Tällöin valinnanvapauden piirissä ovat asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti ja suun hammashoito. Maakunnilla, kuten tiedämme, on hyvin erilaiset valmiudet panna toimeen valinnanvapautta. Osa maakuntien sote-keskuksista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä ja hitaimmat saavat painavista syistä lisäajan vuoden 2020 loppuun asti.

Osassa maakunnissa ollaan jo aika pitkällä ja kannustan edelläkävijöitä toimimaan niin sanotusti pilottimaakuntina. Valinnanvapauspiloteille on tulossa erillistä kannustusrahaa. Tällaisella vaiheistuksella kaikki ehtivät mukaan ja muutos on hallittu.

Lausuntopalautteissa oli myöskin huolta niin sanotusta kermankuorinnasta. Tuottajien korvaukset ja varsinkin sanktiot tai bonukset estävät kermankuorintaa. Lisäksi asiakkaiden valinta tullaan kieltämään laissa.

Rahoituksen kriteerejä muutetaan ihmisten hyvinvointi- ja terveysriskiin perustuvaan malliin pohjautuvaksi. Mallissa on myös tehokkaat kannustimet. Myös yhteiskuntavastuuta ja verotustietojen avoimuutta koskevaa säädöstä korostetaan. Tiedämme, mihin yhtiöt maksavat veronsa ja kuinka paljon ne tuloksestaan veroa maksavat.

Lisäksi neuvolat ovat herättäneet huolta. Hallitus sopi, että maakunta saa päättää, onko se maakunnan liikelaitoksessa vai valinnanvapauden piirissä. Mutta jos välillä hyppään mahdollisesti tulevan maakuntapäättäjän asemaan, niin siinä asemassa kyllä suosittelisin neuvoloiden säilyttämistä maakunnan liikelaitoksessa, en osana valinnanvapautta.

Lakiesitys annetaan toukokuun alussa eduskunnalle tarkistusten ja käännösten jälkeen.

Uudistukset ovat olleet Suomessa liian pitkään tekemättä. Enää ei voi jättää tekemättä. Se mikä tehdään, tehdään huolella, mutta päättäväisesti edeten.

Linkit

Kirjoitus Juhan blogissa

Lue seuraavaksi

Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen: Liikenneköyhyyttä aiheuttavat ruuhkamaksut hylättävä pääkaupunkiseudulla
Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarisen mielestä ruuhkamaksujen käyttöönotolle ei ole kestäviä perusteita. Suomen pääkaupunkiseudun ei tarvitse olla ruuhkamaksuissa edelläkävijä, varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen linjaa.
15.5.2021 / Uutiset
Suorassa lähetyksessä esittelemme Keskustan vaalikampanjan TV-mainokset ja tutustumme vaaliohjelmaamme ehdokkaiden kera ympäri Suomen. Mukana myös kuntavaaliehdokkaat Annika Saarikko ja Matti Vanhanen.
7.5.2021 / K-Studio
Keskustan vpj ja Keskustalaisempi Eurooppa -työryhmän pj Riikka Pakarinen: Suomessa tavoitteeksi nurmivaltaisen maidon ja naudanlihan tuotannon kasvattaminen
Nurmipeitteisyys, monimuotoisuus ja hiilensietokyky ovat kaikki tärkeitä elementtejä suomalaisessa maataloudessa. Niillä vastataan ympäristö-, ilmasto- ja biodiversiteettikysymyksiin. Karjatila on siis hyvä monimuotoisuuden lähde, Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen toteaa.
7.5.2021 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetJuha Sipilän tuore blogi: Soten valinnanvapauden toimeenpanoon vaiheistus