– Seutukaupungit ovat useammassa yhteydessä äskettäin ilmaisseet vakavan huolensa omasta seudullisesta asemastaan palveluiden järjestäjänä, aluekehityksen vauhdittajana ja talouskasvun edistäjänä. Seutukaupunkien huoli on aiheellinen, Vehviläinen sanoo.
Vehviläisen mielestä viimeaikaiset selvitykset ja kannanotot osoittavat kiistatta seutukaupunkien elinvoiman olevan uhattuna.
– Esimerkiksi alueellistamisen koordinaatioryhmä päätyi helmikuussa luovuttamassaan selvityksessä johtopäätökseen, että maakuntien toiseksi suurimmat kaupungit ovat olleet valtion työpaikkojen sijoittumisessa suurimpia menettäjiä tällä vuosikymmenellä. Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös eduskunnan tarkastusvaliokunta jo vuonna 2016 ja vaati hallitusta selvittämään seutukaupunkien elinvoiman tulevai-suutta. Otan tämän huolen vakavasti ja tulen asettamaan keväällä selvitystyön seutukaupunkien elinvoiman turvaamiseksi, toteaa Vehviläinen.
Käynnissä oleva maakunta- ja soteuudistus korostaa tarvetta arvioida erilaisten kuntien tulevaisuutta maakuntien ottaessa vastuun esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista 2019 alkaen. Lähipalvelut on jatkossakin turvattava maakuntien sisällä kattavasti lähellä ihmistä.
Vehviläisen mielestä pääkaupunkiseudulla, suurilla kaupungeilla ja maakuntakeskuksilla on aina etulyöntiasema saada äänensä kuuluviin ja pitää puoliaan suhteessa niin valtiovaltaan kuin keskenään. Näillä kaupungeilla on vahvat edusnaisensa ja miehensä pitämään kaupunkiensa ja kaupunkiseutujensa puolta. Vehviläisen mielestä valtiovallan on pidettävä huoli siitä, että myös muu kuntakenttä saa äänensä kuuluviin luotaessa uusia rakenteita ja verkostoja vahvistamaan hyvinvointia, aluekehitystä, työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta.
Seutukaupunkien verkostoon kuuluu kaikkiaan 48 kaupunkia ja kuntaa eri puolilta Suomea. Seutukaupunkeja ovat esimerkiksi Tornio, Forssa, Heinola, Iisalmi, Imatra, Jämsä, Loimaa, Lohja, Nurmes, Paimio, Rauma ja Salo.