Siirry sisältöön

Kansankokous maistuu, järjestötyö aina ei

– Perinteiset puolueorganisaatiot toimivat kansanvallan alustana. Niiden kentältä syötettiin agenda hallituksille ja päätöksentekoon. Se oli hyvä malli, mutta siinä maailmassa me emme enää elä. Miten siis nyt otamme kansalaisyhteiskunnan huomioon päätöksenteossa? Keneltä päätöksenteon ja asioiden agenda puolueille tulee?
Näitä kysyi Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä alustussanoissaan keskustelussa kansanvallan peruskorjaustarpeista keskustan puoluekokouksen yhteydessä Sotkamossa. Hyssälä totesi taannoiseen Sitran julkaisemaan raporttiin viitaten, että poliittis-hallinnollisella järjestelmällä on suuria vaikeuksia sopeutua muuttuneeseen maailmaan.
– Pitkät kaaret puuttuvat, politiikan ja hallinnon välillä on kuilu ja pienet ja isot asiat sekoittuvat aivan täysin eduskunnassa, julkisuudesta puhumattakaan. Tämä johtuu siitä, että agendaa tekevät niin monet eri tahot mediasta viestintätoimistoihin, Hyssälä latasi.
Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen kuvasi, kuinka poliitikot nykyisin eri kanavien kautta toimivat paljon lähempänä äänestäjää kuin aiemmin.
– Kansanedustajat ovat jatkuvasti liikkeellä vaalipiireissään. Minäkin kirjoitan Facebookiin ja twitteriin ja minulla on jopa oma Youtube-kanava. Some voi siis hienosti täydentää edustuksellista demokratiaa. Mutta että se voisi sen korvata? Ei ikipäivinä! Edustuksellinen demokratia on kansalaisyhteiskunnan kivijalka, Pekkarinen todisti.
Järjestökenttää keskustelussa edustaneiden Kirsi Marttisen ja Aleksi Koiviston mukaan järjestöjen ja poliitikkojen vuoropuhelua tarvitaan lisää.
– Kansalaisjärjestöissä toimii paljon ihmisiä, joille poliittinen toiminta ei ole tuttua. Sitran neuvonantajien tapaan myös he osaltaan pohtivat, kuka luo politiikan ja päätöksenteon agendan. Uskotaan, että puolueilla on niin omat jutut, etteivät ne kuuntele järjestöjä, totesi Marttinen, joka toimii sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön Sosten erityisasiantuntijana.
Setan varapuheenjohtaja Aleksi Koivisto kertoi omasta tiestään ”puna-vihreän” Setan ytimeen ja Setan tekemästä ennakkoluulottomasta kahvittelusta pahimpien vastustajien kanssa. Tulokseksi on saatu muun muassa yksimielinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemys seksuaalista tasa-arvoa edistävästä laista. Mukana yksimielisessä muotoilussa olivat myös perinteiset vastustajat.
– Esimerkiksi Setalla on somessa 30.000 tykkääjää, mutta jäseniä järjestöllä on vain 4000, tässä on vinouma, Koivisto pohti.
Hän haastoi hallinto- ja päätöksentekojärjestelmiä uudistumaan esimerkiksi niin, että ministerin vaihtumisen myötä myös ministeriön viestintäjohtajan pitäisi vaihtua. Samoin hän huomautti, että erilaisissa työryhmissä tuntuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen olevan ”samat naamat ja samat aivot”.
Keskustelun innoittamana monet yleisöstäkin jäivät vielä tilaisuuden virallisen päättymisen jälkeen pohtimaan toimivia uudistaa käytäntöjä ja lisätä keskustelua.

Lue seuraavaksi

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä 29.11.2024: Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat väärä säästökohde
Petteri Orpon hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Hallituksen säästöt osuvat suomalaisiin nuoriin ja kuntiin monin eri tavoin. Leikkaukset ovat Keskustan kunta-asiantuntijoiden mielestä ristiriidassa osaamistason noston, jatkuvan oppimisen tavoitteiden ja kunnille siirtyvän työllisyydenhoidon kanssa ja ne heikentävät mahdollisuutta alan vaihtamiseen ja työssä jaksamiseen eläkeikään asti.
29.11.2024 / Ehdokaskirjeet 2025
Keskustan budjettivaihtoehto: tuplataan talouskasvu, pelastetaan palvelut
Talouskasvun tuplaamiseksi Keskusta verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, toteuttaisi investointien verohyvityksen pienille ja keskisuurille yrityksille, parantaisi kotitalousvähennystä eikä kiristäisi arvonlisäverotusta. Palvelujen pelastamiseksi Keskusta säästäisi leikkauksilta sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutuksen.
26.11.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKansankokous maistuu, järjestötyö aina ei