Katri Kulmuni: Koko Suomi jälleen liikkeelle!

katri kulmuni kaupunkimiljöö graafinen teksti
katri kulmuni kaupunkimiljöö graafinen teksti

Katri Kulmuni 2.6.2020
Suomi on tilanteessa, jossa koronan leviämisen estämiseksi tehtyjä rajoituksia voidaan purkaa asteittain ja hallitusti.

Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.

Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.

Kaikki on pidettävä mukana

Lisätalousarvion neljä isoa kokonaisuutta ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, koulutukseen ja osaamiseen panostaminen, investointien vauhdittaminen sekä peruspalvelujen vahvistaminen.

Lapset ja nuoret ovat olleet kovilla koronan aikana. Perheiden arki on kuormittunut. Tämä näkyy oppimistuloksissa, harrastusmahdollisuuksissa ja hyvinvoinnissa. Lasten ja nuorten henkilökohtaista tukea ja perheiden palveluja vahvistetaan yli 200 miljoonalla eurolla. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia lisätään lanseeraamalla Suomen oma malli – jokainen lapsi saa mahdollisuuden harrastaa.

Nyt on paras aika opiskella. Eri puolilla Suomea on samaan aikaan kova pula osaajista ja monella nuorella on vaikea päästä alkuun opinnoissaan. Hakijasuman purkamiseksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja lisätään tänä syksynä yhteensä 4800 opiskelijalle. Tämä antaa nuorille toivoa tulevaan ja vahvistaa samalla alueiden elinvoimaa.

Investoinnit ovat uuden kasvun välttämätön edellytys. Laitamme liikkeelle miljardiluokan investointeja, jotka vahvistavat elinvoimaa ja luovat uutta työtä koko maahan. Toimet koostuvat merkittävistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanoksista, aluelähtöistä kehittämistoimenpiteistä sekä teollisuuden ja maatalouden investointien vauhdittamista pääomittamalla eri rahoitusinstrumentteja, kuten Teollisuussijoitusta, Suomen Malminjalostusta ja Maatalouden kehittämisrahastoa. Julkinen rahoitus toimii vipuvoimana yksityisen sektorin investoinneille.

Myös toimivat liikenneyhteydet antavat eväitä tulevaisuuden rakentamiseen. Eri puolilla Suomea tehtävät liikenteen investoinnit ovat suuruudeltaan yhteensä 450 miljoonaa euroa. Niillä mahdollistetaan esimerkiksi Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan investointi – Suomen metsissä riittää puuta jalostettavaksi. Vihreän talouden ja puhtaiden teknologian investointeja vauhditetaan myös Suomeen perustettavan ilmastorahaston avulla. Rahastoa pääomitetaan 350 miljoonalla eurolla.

Neljäs iso kokonaisuus on ihmisten arkisten peruspalvelujen, kuten lääkäriin pääsyn tai koulutukseen turvaaminen. Valtio tukee kuntia noin 1,4 miljardilla eurolla, jotta ne selviäisivät yli pahimman. Pidemmän aikavälin kuntatalouden haasteeseen vastaamiseksi käynnistetään kuntien tehtävien ja velvoitteiden tarkastelu.

Elinvoiman ja uudistusten tielle

Nämä merkittävät satsaukset ovat mahdollisia, koska olemme pitäneet taloutemme vähintäänkin kohtuullisen hyvässä kunnossa. Suuri kiitos kuuluu edellisen hallituksen työllisyyttä edistäville ja menojen kasvua taittaneille toimille. Suomen talouspolitiikkaan luotetaan ja meillä on varaa velkaantua koronan kaltaisen yllättävän kriisitilanteen iskettyä.

Emme voi kuitenkaan ummistaa silmiämme tulevalta. Suomella on oltava selkeä suunnitelma siitä, miten saamme velan kasvun hallintaan ja julkisen talouden vakaammalle pohjalle. Meidän on pidettävä kynsin ja hampain kiinni siitä luottamuspääomasta, jonka olemme vuosikymmenten kovalla työllä rakentaneet.

Tämän vuoksi olemme lisätalousarvion yhteydessä linjanneet, että julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta on pidettävä tiukasti kiinni, vaikka maali siirtyykin koronasta aiheutuvan velkaantumisen myötä.

Haluan muistuttaa, jopa varoittaa, että emme pysty välttymään myöskään veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta. Työllisyyttä ja kasvun edellytyksiä lisääville sekä menojen kasvua hillitseville uudistuksilla voimme kuitenkin pienentää olennaisella tavalla näiden sopeutustoimien tarvetta.

Uudistuksia lisääviä päätöksiä ei ole varaa jäädä odottelemaan. Hallitus nostaa työllisyystoimissa kunnianhimon tasoa. Asetamme budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 työpaikan tavoite. Uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus pitää saada maaliin tämän vaalikauden aikana, kysymys on ihmisten peruspalveluista.

Lue seuraavaksi

Yleisö kysyy, Annika vastaa. FB-livenä toteuttavaan lähetykseen yleisö voi laittaa kysymyksiään suoran lähetyksen kommenttikentässä. Käsittelyssä ajankohtaiset poliittiset aiheet kuin eduskunnan kyselytunnilla olisit.
26.11.2020 / K-Studio
Kurvinen ja Kärnä: Vapaaehtoinen alueellistaminen koko valtiohallintoon!
Puolustushallinnon päätös lisätä työntekijöiden etätyömahdollisuuksia on päänavaus valtion toimintojen uudenlaiselle alueellistamiselle, toteavat Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja puolueen kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Kärnä.
25.11.2020 / Uutiset
Anna-Mari Vimpari Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeriksi
Keskustan ministeriryhmä on kutsunut ministeriryhmän valtiosihteeriksi VTM Anna-Mari Vimparin. Vimpari aloittaa tehtävässään tammikuun alussa. Hän toimii tällä hetkellä Keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä.
24.11.2020 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKatri Kulmuni: Koko Suomi jälleen liikkeelle!