Suomen tulevien vuosien tärkein tehtävä on jälleenrakentamisessa. Tulevien elvytyspäätösten on taloudellisen toimeliaisuuden käynnistämisen ohella vietävä meidät kohti uutta maailmaa.
Uusi kasvu edellyttää poikkeuksellista yhteistyötä: yritteliäisyyttä ja vastuunkantoa – yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteen hiileen puhaltamista.
Sotavuosien jälkeen maatamme rakennettiin valtiojohtoisella teollistamispolitiikalla. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli sotakorvausten maksaminen. Nyt ”koronakorvausten” maksuun tarvitaan vastaavan kaltaista valtion ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Suomen on oltava yrittäjähenkinen maa, jossa valtio panostaa vahvasti uuden kasvun ajureihin.
Myös työmarkkinoille ja työelämään tarvitaan uutta ajattelua, lisää turvaa ja joustoja. Kun palkansaajien työkykyyn ja -hyvinvointiin satsataan sekä koulutusmahdollisuuksia parannetaan, voidaan yritysten tueksi tehdä tarpeellisia joustoja työllistämisen ja investointien kynnyksen madaltamiseksi. Suomi tarvitsee enemmän sopimista, paikallista sopimista yhteisten pelisääntöjen pohjalta. Tulevaisuudenkin Suomi rakennetaan työllä ja yrittämisellä.
Hallituksen koronastrategian kantava ajatus on jokaisen elämän arvokkuus ja ainutkertaisuus. Ihmisten terveys ja turvallisuus ajavat päätöksenteossa kaiken edelle.
Pahin tautihuippu on vielä edessä, mutta epidemian leviäminen on saatu hidastumaan. Yhteiskuntamme ja terveydenhuoltomme tulevat kestämään tämän kriisin.
Tässä vaiheessa meidän on lähdettävä miettimään ulospääsytietä. Terveyden on oltava jatkossakin ensisijainen periaate, mutta myös ihmisten kokemaa sosiaalista ja taloudellista kuormaa on voitava keventää siinä laajuudessa kuin se on turvallista.
Toimintalinjamme on: testaa – jäljitä – eristä. Kun saamme testauksen, tautiketjujen jäljittämisen ja taudinkantajien eristämisen riittävälle tasolle, voimme purkaa rajoituksia harkitusti asteittain ja varovaisella tavalla.
Kulmuni piti vappupuheensa Keskustan K-studion vihreässä vapussa 30.4.