Kaupan kannettava viimein vastuunsa maatalouden kannattavuudesta

Keskustan eduskuntaryhmän tunnus
Keskustan eduskuntaryhmän tunnus

Keskustan eduskuntaryhmä: Kaupan kannettava viimein vastuunsa maatalouden kannattavuudesta – eduskuntaan ajankohtaiskeskustelu suomalaisen ruuantuotannon turvaamisesta

Korona-aika ja kansainvälisten jännitteiden voimistuminen alleviivaavat tarvetta vahvistaa Suomen omavaraisuutta. Maallamme pitää aina ja etenkin epävarmoina aikoina olla ruokaa ja energiaa omasta takaa.

Suomalainen maatalous on poikkeuksellisen vakavassa tilanteessa.

Kannattavuus on pitkään ollut heikko. Polttoaineiden, energian ja lannoitteiden hintojen voimakas nousu on vaikeuttanut tilannetta. Venäjän kaikin puolin tuomittavista voimapolitiikasta ja sotatoimista johtuva pakotteiden kierre pahentaa viljelijöiden ja tuottajien ahdinkoa.

Monia maatiloja on lopetettu tai ollaan lopettamassa. Jos kehitys jatkuu, seuraukset ovat monin tavoin vakavat. Yhä useampi ihminen on toimeentulo-ongelmissa. Suomen talous ja työllisyys heikkenevät. Myös maamme omavaraisuus kärsii tuntuvasti, jos kotimainen ruoantuotanto loppuu.

Hallitus sopi äskettäin maatilojen kiinteistöveron huojennuksesta. Sillä helpotetaan osaltaan maatalouden tilannetta. Selvää kuitenkin on, että lisää ratkaisuja pitää tehdä. Niitä haetaan parhaillaan eri neuvotteluissa.

Kestävin tapa turvata suomalaisen ruuan ja ruuantuotannon tulevaisuus on parantaa viljelijöiden ja tuottajien asemaa markkinoilla.

On kohtuutonta ja väärin, että samaan aikaan kun isot kaupat tekevät ennätystulosta, maatalouden kannattavuus edelleen heikkenee. Kaupalla on nyt viimeiset hetket kantaa vastuunsa siitä, että viljelijät ja tuottajat saavat reilun ja oikeudenmukaisen korvauksen työstään.

Suomalaisen maatalouden tulevaisuus ei ole hallitus-oppositiokysymys. Se on yhteinen asia. Kaikki kivet pitää nyt yhdessä kääntää maatalouden kannattavuuden parantamiseksi niin, että vaikeiden aikojen yli selvitään.

Siksi Keskustan eduskuntaryhmä kiirehtii parlamentaarisen maatalouskomitean asettamista.

Eduskuntaryhmä myös esittää, että eduskunta käy mahdollisimman pian ajankohtaiskeskustelun ruuantuotannon turvaamisesta poikkeuksellisessa taloudellisessa ja maailmanpoliittisessa tilanteessa, investoineiden maatilojen toiminnan turvaamisesta ja erityisesti viljelijän neuvotteluaseman parantamisesta elintarvikeketjussa. Asiasta on jätetty eduskuntaryhmän nimissä keskustelualoite eduskunnan puhemiehelle.

Lisätietoja: eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs, puhelin 050 588 4536 ja kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari, puhelin 050 512 2084

***

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaiset maanviljelijät ovat poikkeuksellisen vakavassa tilanteessa, sillä elintarvikeketjun rakenteelliset ongelmat ja äkillisesti nousseet kustannukset ovat ajaneet alkutuottajan syvään ahdinkoon. Maatalous on kannattavuuskriisissä, joka on todellinen uhka myös kotimaisen ruuan huoltovarmuudelle.

Elintarvikkeiden kuluttajahinnat nousivat viime vuonna Suomessa Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajahintaindeksin mukaan 0,57 prosenttia. Lihan ja eläintuotteiden hinnat nousivat vain reilut 3 prosenttia. Huonosta satovuodesta huolimatta viljan tuottajahinnat nousivat aluksi vain rehuviljassa ja vasta myöhemmin leipäviljassa. Rehuohran hinta nousi matalasta kotimaisesta tarjonnasta ja kansainvälisestä hintakehityksestä johtuen lähes 70 prosenttia, kauran 53 ja vehnän 46 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Kokonaisuudessaan maatalouden tuottajahintaindeksin vuosimuutos oli 9,1 prosenttia.

Maatalouden kustannukset, erityisesti muuttuvat kustannukset, nousivat historiallisen nopeasti vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla. Tästä johtuen vuositasolla kerrottavat muutokset eivät anna todellista kuvaa muutoksen nopeudesta ja rajuudesta, vaan tarkastelua tulisi tehdä pidemmällä aikavälillä. Tilastokeskuksen mukaan maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut kallistuivat vuodessa lähes 28 prosenttia ja maatalouden investointeihin käytettävät tavarat ja palvelut lähes 8 prosenttia. Typpilannoitteet maksoivat vuoden lopussa 144 prosenttia enemmän ja yhdistelmälannoitteet 114 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 lopussa. Lannoitteiden hinnan kallistuminen johtuu typpilannoitteiden valmistukseen käytettävän maakaasun hinnan voimakkaasta kasvusta Keski-Euroopassa. Rehuviljojen hinnat puolestaan nousivat 61 prosenttia ja rehuseokset maksoivat viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Energian hinnan nousu ei näy täysimääräisesti viime vuoden tilastoissa, vaan ne ajoittunevat suurimmilta osin vuoden 2022 ensimmäiselle vuosineljännekselle tai vuosipuoliskolle. Tästä huolimatta energianhinnan vuosimuutos on lähes 33 prosenttia. Kasvinviljelytilalle suurimpia muuttuvien kustannusten eriä ovat lannoitteet ja energia. Kotieläintiloille puolestaan rehut, lannoitteet ja energia.

Luonnonvarakeskuksen maatalouden kokonaislaskennassa maatalouden muuttuvat kustannukset ovat olleet viime vuosina 2,7–3 mrd. euron luokkaa, joten muuttuvien kustannusten 28 prosentin nousu vuodessa on valtava. Myyntituotot ovat puolestaan vuosina 2018–2019 olleet 3,35–3,75 mrd. euroa. Korkeat viljan hinnat eivät ole juurikaan siirtyneet viljelijälle, sillä myytävää viljaa oli koko maan tasolla niukalti huonosta satovuodesta johtuen. Luonnonvarakeskuksen 17.2.2022 julkaiseman tilaston mukaan viime kesän viljasato oli pienin 30 vuoteen ollen 2,6 mrd. kg. Tämän hetken hankalan tilanteen hahmottamiseksi tulee tarkastella koko 2000-luvun viljasatoja, jossa vuosina 2000–2015 Suomen viljasato oli vain yhtenä vuonna alle 3,5 mrd. kg. Viiden viimeisen vuoden aikana puolestaan vain yhtenä vuonna yli 3,5 mrd. kg.

Tilanteella tulee olemaan vaikutuksia maataloustuotantoon Suomessa. Tilannekuva on niin poikkeuksellinen, että historiasta on vaikea hakea vastaavaa muutostilannetta vertailukohdaksi. Lannoitekauppa on ollut poikkeuksellisen hiljaista lokakuun alun jälkeen. Nykyisillä panoshinnoilla ja ensi syksylle tarjotuilla viljan kiinteillä hinnoilla sekä keskisadoilla ennakoitu sadon arvo kattaisi viljelyn muuttuvat kustannukset, mutta työpanokselle ei enää saisi juurikaan korvausta. On todennäköistä, että viljelty peltoala vähenee kesällä 2022, mutta muutoksen suuruutta on vielä vaikea arvioida. Etenkin kotieläintilat ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. Kustannukset ovat nousseet merkittävästi, eikä tuottajahinnat ole seuranneet riittävästi perässä. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on havaittavissa käänteen tuottajahinnoissa tapahtuneen jo vuosi sitten mm. naudanlihan ja maidon osalta.

Samaan aikaan päivittäistavarakaupat ovat tulosjulkistusten mukaan tehneet ennätystulosta. Voidaankin sanoa, että keskittyneestä kaupan suuresta neuvotteluvoimasta johtuen, markkinatalous ei toimi normaalisti Suomessa. Kotimainen maitosektori on kärsinyt Venäjän vastapakotteiden, ulkomaisomisteisten kilpailijayhtiöiden ja kilpailuviraston toimesta. Myös leipäviljamyllyjä myydään ulkomaille huonon kannattavuuden vuoksi. Lihatalojen neuvotteluasema suhteessa kauppaan on heikko, sillä pilaantuva elintarvike on pakko saada myytyä, eikä sopimusten syntymistä uskalleta riskeerata. Pitkiä sopimuksia ollaan valmiita avaamaan kesken sopimusjaksojen, silloin kun se on kaupan puolelta hyödyllistä, mutta ei koskaan lihajalostajien toiveesta silloin kun markkina on muuttunut.

Kauppaketjut puhuvat vastuullisuudesta paljon. Vastuullisuutta olisi toimia kotimaassa niin, että maataloustuotanto ei romahda. Jos kuljetusalalla polttoaineiden hinnat nousevat, sopimukset aukaistaan ja hintoihin tulee lisä. Tätä toimintatapaa ei olla edelleenkään sovellettu elintarvikealalla kehotuksista huolimatta.

Investoineella ja velkaisella kotieläintilalla ei ole suuria mahdollisuuksia sopeuttaa tuotantoa kustannustilanteeseen. Pankkien rooli maatilayritysten maksuvalmiuslainojen sekä investointien luotottajina onkin avainasemassa. Velkaisilla kotieläintiloilla tuotannon lopettaminen tarkoittaa samalla konkurssia ja tilalta lähtöä. Lopettajat ovat niitä tiloja, joiden tase kestää tuotannon alasajon.

Täytyy muistaa, että mikäli Suomessa ei ole kannattavaa alkutuotantoa, ei meillä ole elintarvikejalostustakaan. Elintarvikeketjussa työskentelee yli 300 000 suomalaista, joten ala on Suomessa myös merkittävä työllistäjä. Kotimaisen alkutuotannon tärkeyttä puoltaa myös se, että muualta tuotavat raaka-aineet on kannattavampaa jalostaa siellä missä työvoima on halpaa. Ruuantuotannon kriisin myötä siis koko elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa.

Vaarassa on myös elintarvikkeiden huoltovarmuus ja siten Suomen kokonaisturvallisuus. Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtaa uusiin pakotteisiin, jotka vaikuttavat Suomen maatalouden toimintaedellytyksiin. Tulevaisuudessa on ylipäätään ennustettavissa kriisejä sekä kansainvälisten selkkausten että maapallon kasvavan väestön ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman peltokadon vuoksi. Suomalainen ruuantuotanto tulee turvata vaikean kauden yli.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun ruuantuotannon turvaamisesta poikkeuksellisessa taloudellisessa ja maailmanpoliittisessa tilanteessa, investoineiden maatilojen toiminnan turvaamisesta ja erityisesti viljelijän neuvotteluaseman parantamisesta elintarvikeketjussa.

Keskustan eduskuntaryhmä

Lue seuraavaksi

Muutoksia Keskustan kansanedustajien valiokunta- ja toimielinjäsenyyksiin – Kulmuni ehdokas talousvaliokunnan varapuheenjohtajaksi
Keskustan eduskuntaryhmä päätti ryhmäkokouksessaan torstaina 22.9. muutoksista kansanedustajien valiokunta- ja toimielinjäsenyyksiin.
22.9.2022 / Uutiset
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli: Kun suomalaiset pärjäävät, Suomi pärjää
Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat Keskustan tärkeimmät tavoitteet. Ajat ovat vakavat. Nyt pitää toimia tavalla, joka vahvistaa suomalaisten luottamusta tulevaan.
20.9.2022 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Valtiovarainministeri Annika Saarikko budjetin esittelyssä: Turvaa talven yli, kasvun eväitä tulevaisuuteen
Ensi vuoden budjetin tarkoituksena on tarjota turvaa talven yli, ja kasvun eväitä pitkälle tulevaisuuteen.
20.9.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKaupan kannettava viimein vastuunsa maatalouden kannattavuudesta