Keskusta: Palvelut turvattava koko maassa, julkisella vallalla oltava vahva ote

Valinnanvapauden lisääntyessä on vahvistettava pienten ja keskisuurten yritysten sekä järjestöjen edellytyksiä tarjota palveluja ja luoda työpaikkoja kaikkialle maakuntiin. Lisäksi hoito- ja hoiva-alan yritysten on maksettava veronsa Suomeen.

Nämä linjaukset sisältyvät Keskustan näkemyksiin sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta. Näkemyksiä ovat valmistelleet sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat keskustalaiset kansanedustajat yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

– Uudistusta ei voi toteuttaa kertarysäyksellä, eikä valinnanvapaus sovi kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Uudistuksessa on edettävä askel askeleelta ja otettava oppia myös muiden maiden kokemuksista – hyvässä ja pahassa. Valinnanvapauden lisääminen on yksi väline sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja menojen kasvun hillitsemiseksi. Itsetarkoitus sen ei tule olla.

– Lisäksi myös maakuntien on voitava päättää riittävän itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kriteereistä, eli tuleva lainsäädäntö ei saa olla liian tiukka, Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen sanoo. Heikkinen on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Keskustan valiokuntaryhmän vastaava.

Lisää valinnanvapautta neuvolapalveluihin ja kuntoutukseen, työterveys ja kouluterveydenhuolto ulkopuolelle

Keskusta on valmis lisäämään valinnanvapautta terveysasemapalveluissa sekä soveltuvin osin äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa ja hammashoidossa. Keskusta katsoo myös tiettyjen asumis- ja tukipalvelujen sekä pitkäaikaisen kuntoutuksen sopivan laajan valinnanvapauden piiriin.

– Esimerkiksi monissa ikäihmisten palveluissa, kuten tehostetussa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa laitoshoidossa, kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa, valinnanvapaus voi parantaa huomattavasti ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja hoidon ja hoivan laatua. Nykyisin emme pysty tarjoamaan niissä riittävän tasalaatuisesti palveluja. Valinnanvapaus voisi olla hyvä kirittäjä, Heikkinen sanoo.

Keskusta rajaisi valinnanvapauden ulkopuolelle ainakin ensi vaiheessa työterveyshuollon, YTHS:n toiminnan sekä kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon.

Työterveyshuolto on kolmikantaisesti ratkaistava asia, koska sitä rahoittavat sekä työntekijät että työnantajat. Työterveyshuollon on tulevaisuudessa painotuttava enemmän sairauksien ennaltaehkäisemiseen ja ihmisten terveyden edistämiseen. Lisäksi on huomioitava paremmin muuttuva työelämä, kuten työttömäksi jääminen ja pitkittyneet, epätyypilliset työsuhteet.

YTHS:n erityisaseman Keskusta turvaisi niin, että palvelu laajennetaan koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita.

Kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto ja muu opiskeluhuolto on Keskustan näkemyksen mukaan järjestettävä tiiviisti koulu- ja oppilaitosyhteisön osana, koska niihin sisältyy sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa tehtävää työtä että koko yhteisön hyvinvoinnin tukemista.

– Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto eivät voi olla yksilön valinnanvapauden piirissä. Ne pitää hoitaa niin, että palvelujen kokonaisuus myös tulevaisuudessa tavoittaa lapset ja lasten tarpeet, Heikkinen tähdentää.

Palvelujen laatua mitattava, julkinen ja yksityinen kilpailemaan samoin edellytyksin

Keskusta painottaa, että yhteisillä verovaroilla tarjottavan hoidon ja hoivan on oltava vaikuttavaa, ja tähän on jokaisen palveluntuottajan sitouduttava. Kun julkinen valta määrittelee valinnanvapauden piiriin kuuluville sosiaali- ja terveyspalveluille hinnan, palvelujen tuottajat kilpailevat laadulla. Sitä on pystyttävä mittaamaan.

– Uudistus on toteutettava niin, että julkinen ja yksityinen voivat kilpailla tasapuolisesti samoin edellytyksin. Toisaalta on muistettava, että kaikkialle kilpailua ei synny. Niillä alueilla kattavat perustason palvelut on turvattava maakunnan omalla tuotannolla.

Maakuntien kokoava rooli korostuu Keskustan mukaan siinä, että maakunnat voivat huomioida erilaisten palvelujen käytöstä koituvia kuluja myös yli sektorirajojen, tehdä palveluketjut mahdollisimman sujuviksi ja mahdollistaa niiden uudenlainen yhdistäminen.

– Tiivistäisin vastuun ajatukseen ”yksi isäntä, yksi kukkaro”. Esimerkiksi vastuu potilaiden julkisesti korvattavista matkakustannuksista tulee siirtää maakunnille. Maakunnalla onkin oltava riittävä ja ajantasainen tieto erilaisista kustannuksista ja palveluiden käytöstä, Heikkinen toteaa.

Ensi viikolla julkaistaan selvityshenkilö Mats Brommelsin johtaman valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen selvitystyöryhmän loppuraportti.

Lue seuraavaksi

Keskustan keskikesän podcastin aiheena on työ ja työn tulevaisuus koronakriisin jälkeisessä Suomessa. Keskustelemassa elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
10.7.2020 / Podcast
Keskustan Elsi Katainen neuvotteli sovun EU:n maatalouspolitiikkaan
Neuvotteluratkaisu tuo varmuutta suomalaisille viljelijöille, ruokasektorille ja tietenkin kuluttajille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 2021-2022. Päätökseen sisältyy myös Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko nykytasolla siirtymäkauden ajan.
30.6.2020 / Uutiset
Keskustalaiset löysivät teemoja, joilla parantaa kaupungin ja maaseudun välejä
Tasa-arvoinen aluekehitys, toimivat liikenne- ja viestintäyhteydet, vahva työllisyys ja yrittäjyyden edellytykset sekä suomalaisen ruoka tekevät keskustalaisten mielestä turvallisen arjen koko Suomessa. Myös koulutus, asuminen ja perusturva tärkeässä roolissa.
26.6.2020 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskusta: Palvelut turvattava koko maassa, julkisella vallalla oltava vahva ote