Keskusta: Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa

Lähi‐idässä on enemmän sotia ja terroria kuin aikoihin. Valtatyhjiöt ovat mahdollistaneet terroristijärjestö
ISIL:in vaikutuspiirin laajentumisen sekä Lähi‐idässä että Pohjois‐Afrikassa. ISIL:in toiminta on kohdistunut
terroristi‐iskuina myös Eurooppaan. ISIL:in kukistamiseen eivät riitä yksin sotilaalliset keinot. Myös
radikalisoitumisen juurisyihin on pyrittävä vaikuttamaan.

Ukrainan kriisi luo jännitettä myös Itämeren alueelle sekä laajemmin lännen ja idän välille. Epävakauden
ilmapiiriä ruokkivat lisäksi hybridi‐ ja informaatiovaikuttaminen, jotka hämärtävät rauhan, kriisin ja sodan
rajoja.

Venäjän voimapolitiikka sekä Suomen lähialueilla lisääntynyt sotilasliitto Naton toiminta ovat muuttaneet
turvallisuustilannetta. Negatiivisten toimien ja vastatoimien kierre on katkaistava neuvotteluteitse. On
palattava liennytyksen ja vakauden tielle.

Maantieteellisesti kaukanakin olevat tapahtumat heijastuvat keskinäisriippuvuuksien maailmassa Suomeen.
Turvapaikkaa Euroopasta hakevien kansainvaellus on tuonut tämän ilmiön silmiemme eteen uudella ja
odottamattomallakin tavalla.

Pienen maan turvallisuus rakentuu taidosta ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä
oma johdonmukainen politiikkansa. Keskusta haluaa poliittisella toiminnallaan taata Suomen ja suomalaisten
turvallisuuden kaikissa olosuhteissa sekä edistää vakautta ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Tärkein
työkalu siihen on viisas ulko‐ ja turvallisuuspolitiikka.

Yhteiskunnan vakaus perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen

Suomea pidetään yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden esimerkkimaana. Luotettavat instituutiot ja
vakiintunut viranomaisyhteistyö vaikuttavat kiistatta yhteiskunnan toimivuuteen ja vakauteen.

Myös muuttoliikekriisin aikana poliisi‐, tulli‐ ja rajanviranomaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten ja
siviilitoimijoiden toimiva yhteistyö on mahdollistanut tilanteen hyvän hallinnan sen poikkeuksellisuuteen
nähden. Keskusta korostaa, että rajaturvallisuus on kiinteässä yhteydessä sisäiseen turvallisuuteen sekä
maanpuolustustyöhön. Sen riittävistä resursseista on huolehdittava kaikissa olosuhteissa.

Suomi kantaa globaalia vastuuta ja myös lisää omaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä
yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamista. Suomen
50 tulee olla esimerkillinen toimija YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa. Keskusta tunnustaa
perinteisen kehitysavun merkityksen ja sitoutuu pitkällä tähtäimellä edistämään kehitysavun määrän
lisäämistä. Ulko‐ ja turvallisuuspolitiikan kytkentä niin kestävän kehityksen haasteisiin,
muuttoliikekysymykseen kuin terrorismiin on ilmeinen.

Suomelle osana Eurooppaa Afrikan ja erityisesti Pohjois‐Afrikan kehitys on ratkaisevan tärkeää.
Kansainvaelluksen kaltaisen muuttoliikkeen vaihtoehtona on perinteisen kehitysavun lisäksi EU:n laaja ja
kunnianhimoinen yhteistyö kaupan, elinkeinoelämän kehittämisen, maatalouden, koulutuksen ja muiden
kestävää kehitystä, talouskasvua ja hyvinvointia synnyttävien toimien kokonaisuus. Keskustan mielestä EU:n
on laadittava kunnianhimoinen Afrikka‐strategia nopean kehityksen aikaansaamiseksi.

Aktiivinen vakauspolitiikka

Suomi sijaitsee geostrategisesti sotilasliiton rajalla ja suurvallan naapurina. Suomen on omilla ulko‐ ja
turvallisuuspoliittisilla toimillaan ylläpidettävä sekä edistettävä vakautta Itämerellä ja arktisella alueella.
Aktiivinen vakauspolitiikka tarkoittaa keskinäisen luottamuksen ja laaja‐alaisen yhteistyön edistämistä. Hyvät
naapurisuhteet jokaiseen ilmansuuntaan sekä monenvälisen kansainvälisen vuoropuhelun tukeminen ovat
vakauspolitiikan tärkeimpiä välineitä.

Suomen linjaa on määrittänyt sotilasliittoon kuulumattomuus. Yhdessä Ruotsin kanssa olemme toimineet
samankaltaisilla politiikkavalinnoillamme keskeisenä tekijänä Pohjolan ja Itämeren vakaudelle. Linja on
palvellut turvallisuuttamme. Kahden Itämeren ympärysmaan sotilaallinen liittoutumattomuus on vaikuttanut
osaltaan koko pohjoisen Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen.

Keskustan mielestä tämä on kestävä linja myös lähivuosille. Samalla meidän on ylläpidettävä mahdollisuutta
arvioida tilannetta tarvittaessa myös uudelleen. Pohjolan turvallisuuspoliittinen vakaus perustuu koko alueen
tasapainolle. Yhden valtion olennainen politiikkamuutos voisi vaikuttaa vakauteen ja sitä kautta myös toisen
valtion linjaan.

Puolustuksen malli perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin

Yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin perustuva kansallisen puolustuksen malli on
toiminut hyvin. Se nauttii laajasti kansalaisten kannatusta ja on kustannustehokas. Myös kansainvälisessä
vertailussa esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa sotilaallinen osaamisemme on laajasti tunnustettua.

Suomen on säilytettävä itsenäinen päätösvalta sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa ja
huolehdittava kaikissa olosuhteissa puolustuksen uskottavuudesta. Keskeisiin sotilaallisiin suorituskykyihin
liittyvästä kansallisesta teknologisesta osaamisesta ja puolustusteollisuuden kehittämisestä on huolehdittava
riittävän huoltovarmuuden takaamiseksi.

Puolustuskyvyn ensisijainen tarkoitus on muodostaa potentiaaliselle hyökkääjälle ennaltaehkäisevä kynnys,
joka auttaa yhdessä ulkopolitiikan kanssa pitämään maan sotilaallisten konfliktien ulkopuolella.

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli.
Niiden aktiivinen toiminta reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpidossa on
merkityksellistä kansallisen puolustuksen suorituskyvyn näkökulmasta. Maanpuolustusjärjestöillä voi olla
myös kunnissa erittäin olennainen tehtävä häiriötilanteisiin varauduttaessa. Tyypillisesti
maanpuolustusjärjestöt auttavat kadonneiden etsinnässä, ympäristöonnettomuuksissa ja muissa
vastaavanlaisissa häiriötilanteissa. Maanpuolustusjärjestöjen työn jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeää,
että järjestöjen arvo tunnustetaan ja toimintaa tehdään näkyväksi.

Suomi tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä

Kansainvälisen yhteistyömme tärkeimmät 105 puitteet muodostavat Pohjoismaat, EU, ETYJ, Euroopan neuvosto,
YK sekä rauhankumppanuus Naton kanssa. Meillä on hyvät suhteet naapurimaahamme Venäjään. Yhteistyö
Yhdysvaltojen kanssa on meille tärkeää. Suomi on toiminnallaan laajan turvallisuuden tuottaja sekä
lähialueillaan että globaalisti.

Suomi on arktinen maa. Meidän on vaikutettava arktisen alueen vahvempaan näkyvyyteen EU:ssa. Arktinen
alue tarjoaa meille tärkeitä kaupallisia mahdollisuuksia. Suomen on kuitenkin kaikessa toiminnassaan
korostettava sekä kestävän kehityksen välttämättömyyttä että rauhanomaista yhteistoimintaa pohjoisilla
vesillä. Suomi aloittaa kaksivuotisen kauden Arktisen neuvoston puheenjohtajana vuonna 2017. On
perusteltua, että Suomi painottaa puheenjohtajuuskaudella erityisesti koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen
merkitystä arktisen alueen yhteistyössä.

Keskustan mielestä puheenjohtajuuden tavoitteena tulee olla myös jännitteiden lieventäminen Venäjän ja lännen välillä. Keskusta esittää myös, että Suomelle tulee rakentaa arktisen ulottuvuuden ohjelma.

Puolustusyhteistyötä syvennettävä Ruotsin kanssa

Pohjoismaiden kanssa Suomella on pitkä ja merkityksellinen yhteistyön historia. Pohjoismaiden
luottamuspääomaa on perusteltua ylläpitää ja hyödyntää. Monialaisen kanssakäymisen ulko‐ ja
turvallisuuspoliittiselle ulottuvuudelle on ollut tärkeää puolustusalan yhteistyö, Nordefco. Se on osoittanut
hyödyllisyytensä niin harjoitus‐ ja koulutustoiminnassa, aluevalvonnassa, materiaalihankinnoissa kuin
kriisinhallinnassa.

Ruotsin kanssa yhteistyö on edennyt pidemmälle kuin muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen ja Ruotsin
sekä intressit että turvallisuusympäristön haasteet ovat pitkälti samansuuntaiset ja maiden välinen
yhteydenpito ensiarvoisen tärkeää.

Keskusta antaa tukensa Suomen ja Ruotsin tiivistyvälle turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle. On sitä parempi, mitä laadukkaampaan ja tiiviimpään yhteistyöhön maidemme puolustusvoimat kykenevät. Huoltovarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamisen lisäksi niin Pohjoismaiden kuin Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen yhteistyö vahvistavat oleellisesti alueellista vakautta.

EU:n toimintakykyä vahvistettava

Euroopan Unionin tärkein tehtävä on rauhan, vakauden ja turvallisuuden vahvistaminen. EU elää parhaillaan
murroskautta, jossa on vakava hajaannuksen ja erinapaisuuden ulottuvuus. Suomen on osaltaan
ponnisteltava EU:n toimintakyvyn palauttamiseksi etenkin rauhaan liittyvissä ydintehtävissä sekä
muuttoliikkeen hallitsemisessa. EU:n sisäisen ja ulkoisen toimintakyvyn sekä yhtenäisyyden vahvistaminen on
etumme.

EU:n puitteissa on tärkeää varautua laajan turvallisuuskäsitteen uhkiin, kuten terrorismiin, kyberuhkiin,
tarttuviin tauteihin sekä energiaturvallisuuden kannalta olennaisiin uhkiin.

Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus vahvisti EU:n ulottuvuutta turvallisuusyhteisönä.
Yhteisvastuu‐ ja keskinäisen avunannon lausekkeet korostavat jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta ja
velvoittavat maita toimimaan keskinäisen avun antamiseksi erilaisissa kriisitilanteissa. Ensimmäistä kertaa
keskinäisen avunannon lausekkeeseen vedottiin Ranskan toimesta, kun se joutui ISIL:in terroristi‐iskujen
kohteeksi.

Keskusta korostaa avunantolausekkeen poliittista, periaatteellista ja turvallisuutta vahvistavaa merkitystä.
Suomen tulee olla valmis antamaan tarvittaessa apua EU:n jäsenvaltioille. Silloin voi myös itse odottaa
saavansa apua jäsenvaltioilta velvoitteen tarkoittamissa tilanteissa. On tärkeää, että kansainvälisen avun
antamista koskevaa lainsäädäntöä kehitetään niin, että jatkossa Suomi voi antaa sotilaallista apua ja
vastaanottaa sitä muissakin kuin sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioissa. Kynnyksen ja harkinnan
mahdollisiin operaatioihin osallistumisesta on oltava korkealla tasolla.

Muuttoliikekriisiin Suomen on löydettävä ratkaisu yhdessä EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Ratkaisun on
perustuttava juurisyihin vaikuttamiseen sekä EU:n ulkorajojen pitävyyteen ja toimiviin järjestelykeskuksiin.
EU‐Turkki ‐sopimus on perusteltu muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja rikollisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien heikentämiseksi. Suomen tulee edistää ennen kaikkea kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien pääsyä suojaan. Turvallisin reitti on ottaa pakolaisia suoraan leireiltä turvallisiin maihin.

Muuttoliikekriisin kestävä ratkaisu voidaan saavuttaa vain tukemalla kolmansia maita ja tekemällä
yhteistyötä niiden kanssa. Yhteistyön päätavoite on lähtömaiden olojen vakauttaminen.

Nato on tärkeä rauhankumppani

Naton osalta kehittyvä rauhankumppanuus on toimiva yhteistyön muoto. Yhteinen harjoittelu ja niin sanottu
Nato‐yhteensopivuus ovat palvelleet joukkojamme sotilaallisen kriisinhallinnan Nato‐johtoisissa
operaatioissa. Lisäksi kumppanuudella on tärkeä kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä tukeva ulottuvuus.
Suomen tulee säilyttää kansallinen liikkumatilansa, eikä rajata sitä etukäteen mihinkään suuntaan.

Suomen on viisasta toimia omissa ratkaisuissaan siten, että Nato‐jäsenyyden hakeminen on mahdollista, jos
valtiojohto ja kansa päätyvät uuteen perusratkaisuun. Jos Nato‐jäsenyyden hakeminen tulee tulevaisuudessa
ajankohtaiseksi, asiasta on Keskustan mielestä järjestettävä neuvoa‐antava kansanäänestys.

Käytännöllistä yhteistyötä Venäjän kanssa

Venäjä on Suomelle merkittävä rajanaapuri. Käytännönläheistä yhteistyötä ja vuoropuhelua Venäjän kanssa
tulee edistää niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti.

Venäjälle langetetut talouspakotteet ovat olleet selkeä ilmaisu, etteivät EU‐maat hyväksy Venäjän toimia
Ukrainassa ja Krimin liittämistä Venäjään. Suomi toimii yhdessä muiden EU‐maiden kanssa tavoitteenaan
Ukrainan kriisin ratkaisu Minskin sopimuksen mukaisesti, jolloin myös pakotteita voitaisiin purkaa.

Pakotteista huolimatta yhteistyö, vuoropuhelu ja kaupankäynti Venäjän kanssa ovat mahdollisia ja
välttämättömiä. Yhteistyötä on järkevää tehdä erityisesti turvallisuuden ja oikeuden alueella,
ympäristöasioissa sekä tutkimus‐ ja koulutusaloilla. Itämeren suojeluyhteistyö Venäjän kanssa tulisi saada
jatkumaan.

Pitkällä aikavälillä Euroopan ja Venäjän kumppanuus esimerkiksi talouden uudistumisessa ja yhteisiin
globaaleihin haasteisiin vastaamisessa on välttämätöntä. Keskusteluyhteys on erimielisyyksistä huolimatta
kyettävä säilyttämään. Vastakkainasettelun korostaminen tai Venäjän eristäminen ei palvele Suomen eikä
EU:n etua.

Yhteisymmärrys tärkeää

Suomella on pitkä perinne ja myönteisiä kokemuksia ulko‐ ja turvallisuuspolitiikan konsensuksesta.
Eduskuntakäsittelyssä ovat kuluvana vuonna ulko‐ ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä
puolustuspoliittinen selonteko. Keskustan mielestä näiden käsittelyssä on syytä pyrkiä laajaan
yhteisymmärrykseen eduskuntapuolueiden kesken.

Pienen kansakunnan elinehtoja ovat ulkoinen turvallisuus ja sisäinen eheys. Ne liittyvät toisiinsa. Niiden tulee
myös jatkossa olla tärkeimpiä tavoitteita, joiden eteen kansalaiset, päättäjät ja eri hallinnonalat yhdessä
ponnistelevat. Yhteisymmärrys on sitä vakaammalla pohjalla, mitä enemmän kansalaiset keskustelevat ulko- ja
turvallisuuspolitiikasta.

Lue seuraavaksi

Antti Kurvinen: Väljempien vesien Suomeen - maaseudun tyhjeneminen ja kaupunkien tukkeutuminen ei ole luonnonlaki
Tulevaisuudessa jokaisen valtion asiantuntijatehtävässä työskentelevän pitää saada valita itse oma sijoituspaikkansa. Kaikki uudet tehtävät pitää täyttää paikkariippumattomasti. Jos tällaista Suomea haluaa, pitää äänestää Keskustaa. Kuntavaaleissa ja muissakin tulevissa vaaleissa.
28.11.2020 / Uutiset
Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi on valittu Liina Tiusanen
Puoluevaltuusto valitsee syyskokouksensa aluksi puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.
28.11.2020 / Uutiset
Puheenjohtaja Annika Saarikko Keskustan puoluevaltuustossa 28.11.2020
Olen valinnut puheenvuorooni kolme tulevaisuuden isoa asiaa. Keskustelun kautta pureskelemme tänään varmasti montaa muutakin politiikan ruisleipä-asiaa. Tänään puhun koko maan kehittämisestä ja monipaikkaisesta Suomesta sekä sivistyksestä. Ja tietenkin kunnista ja vaaleista. Katson lähelle ja katson kauemmas.
28.11.2020 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskusta: Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa