Sote-uudistuksen perustavoite on terveyserojen kaventaminen, tasapuoliset palvelut sekä saumaton integraatio. Lisäksi yksi keskeisistä tavoitteista on kustannusten hillitseminen siten, että vuoteen 2029 mennessä saavutetaan noin kolmen miljardin euron vuotuiset säästöt.
– Jotta tavoitteisiin päästäisiin, tarvitaan organisaatiouudistuksen ja digitalisaation kehittämisen lisäksi toimintaprosessien muutosta niin, että tulevaisuudessa esimerkiksi korkeasti koulutettu henkilöstö tekee koulutusta vastaavaa työtä ja pakolliset aputoiminnot kuten kirjaus ja tilastointi siirretään muulle henkilöstölle, Keränen linjaa. Myös kansalaisten oman vastuun lisääminen terveydestään ja elintavoistaan on merkittävää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillitsemiseksi.
Keränen toteaa, että välikysymyksessä oli virheellinen väite siitä, että kaikki yhteiskunnalliset toimijat yhtiöitettäisiin. Hän muistuttaa että julkinen valta, eli maakunnat, toimivat uudistuksen jälkeen toimintojen järjestäjinä ja rahoituksen suuntaajina. Keränen myöntää, että ei itsekään ole kovin innostunut peruspalvelujen yhtiöittämisestä. Tosiasia on kuitenkin, että mikäli yksityinen tai kolmas sektori saavat mahdollisuuden osallistua peruspalvelujen tuottamiseen nykyistä laajemmin, on mahdollista, että löytyy uusia keinoja tuottaa palveluja.
– Valinnanvapaudessa sote-uudistus antaa päätösvallan kansalle, joka valitsee itse mistä palvelunsa hakee, toteaa Keränen.
Kansanedustaja Keränen käytti puheenvuoron eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona. Keränen on yleislääketieteen erikoislääkäri.