Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Keskustan työvaliokuntien yhteiskokouksessa: “Kun edessä on sumua, on pidettävä yhtä”

Työvaliokuntien kesäkokous 10.8.2022, Tuusula

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (muutosvarauksin puhuttaessa)

Hyvät kuulijat,

 

Tällä viikolla monessa perheessä vietetään erityistä aikaa. Kesän lomakausi on lopuillaan, reppuja pakataan ja arki alkaa.

 

Jokainen täällä salissa muistaa jotakin ekaluokan ensimmäisestä päivästä. Koulun pihan, oman pulpetin, opettajan olemuksen. Omaan mieleeni jäi, miten ensimmäisenä koulupäivänä opettajani korkokengissä oli paljetteja. Vuosi oli 1990 Vampulassa, opettaja oli Jaana ja vieressäni istui paras ystäväni Terhi.

 

Koulutien alussa ihminen on yhtä aikaa valtavan iso ja valtavan pieni. Uuden edessä. Murroksen keskellä.

 

Ekaluokkalainen tarttuu kaverin käteen. Yhdessä selvitään, yhdessä kuljetaan kohti uutta. Toivottakaamme yhdessä jokaiselle koulutiensä aloittavalle ja sitä jatkavalle isolle sekä pienelle oppimisen iloa sekä turvallisuuden tunnetta tähän päivään ja tuleviin vuosiin.

 

Hyvä keskustaväki, arvoisat median edustajat

 

Uuden tien alussa on myös Suomi.

 

Täällä Tuusulanjärven rannalla on luontevaa puhua suomalaisuuden ja isänmaallisuuden perusasioista: turvallisuudesta, taloudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta.

 

Tuusula on isänmaallinen paikka monessakin mielessä. Tuusula on kasvattanut monien kulttuurivaikuttajien ja sotilaiden lisäksi myös keskustalaisen reservin kapteenin – sen lisäksi että olemme puolustusvoimien tiloissa, olemme myös puolustusministeri Kaikkosen kotipitäjässä.

 

Sodalla on muitakin muotoja kuin tykit ja tuho Ukrainassa. Vaikutukset meillä Suomessa ovat edenneet aaltoina ja alkavat nyt näkyä kauppalaskuissa sekä arjen välttämättömyyksien hinnoissa. Meillä on nyt Putinin hinnat, putinflaatio.

 

Ennen pitkää myös Kiinan ja Yhdysvaltain kiristyneet välit voivat johtaa uusiin ongelmiin, jotka näkyvät jokaisen suomalaisen taloudessa.

 

Kun edessä on sumua, on pidettävä yhtä. Uskon vakaasti, että Suomen parasta ennen -päivä on vielä edessä. Suomalaisten sukupolvien ketjussa meidän tehtävämme on olla lujia ja kestää nämä ajat, jotta lapsillamme ja lastenlapsillamme voi olla paremmin.

 

On hyvin suomalainen piirre, ettemme aina meinaa uskoa omaa hyvyyttämme, ellei sitä joku muu sano.

 

Yhdysvaltain senaatti näytti juuri vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyydelle. Presidentti Biden vahvisti allekirjoituksellaan Yhdysvaltojen tuen jäsenyydellemme. Tuki Suomelle on vahvaa. Jokainen suomalainen voi tuntea ylpeyttä sanoista, joita sanottiin tuon vanhan demokratian pääpaikalla.

 

Meistä todettiin seuraavaa: Suomi on taistelijoiden maa. Vahvistamme liittokuntaa. Suomi yhdessä Ruotsin kanssa täyttää ja ylittää Naton vaatimukset kaikin tavoin. Olemme vahvoja ja vauraita demokratioita.

 

Muistetaan tämä. On aika syventää ajatteluamme siitä, millainen NATO-maa haluamme olla.

 

Hyvät kuulijat,

 

Maailmanlaajuisen myllerryksen ja jatkuvan muutoksen keskellä myös politiikka on muuttunut. Muutos on tiikeri, joka on hiipinyt paikalle vaivihkaa.

 

Tavat tuoda asioita keskusteluun ovat erilaisia kuin aiemmin, tämä näkyy niin meillä kuin maailmalla. Ne pärjäävät, joiden viesti osuu suoraan joillekin henkilökohtaisesti. ”Minun puolella” vetoaa paremmin kuin ”meidän kaikkien puolella”.

 

On selvää, että tämä muutos on ollut haasteellinen Keskustalle. Se pitää sanoa ääneen. Yleispuolue Keskusta, talkooihmisten puolue, on tavannut värisytellä ennen muuta heitä, jotka ajattelevat koko maata, koko hyvinvointiyhteiskuntaa – meidän kaikkien pärjäämistä. Keskusta on parhaimmillaan jotakin laajaa, se on Keskustaliitto.

 

Puolueen puheenjohtajana ymmärrän hyvin kysymystä siitä, kenen puolella Keskusta on. Kuuluu politiikan kuluttajansuojaan sitä kysyä ja saada myös vastaus.

 

Ajattelen itse näin:

 

Keskusta on omassa arjessaan parhaaseensa pyrkivien ihmisten puolue.

 

Sellaisten suomalaisten, joiden ahkerointi parantaa heidän omaansa ja lähellä olevien arkea. He kannustavat ja katsovat perään. He eivät holhoa, mutta välittävät muustakin kuin itsestään ja omista nurkistaan.

 

Heidän ei tarvitse täyttää ulkoisen menestyksen kriteerejä, riittää kun yrittää parhaansa.

 

Keskusta rakentaa isänmaata, jossa yhden asian sijaan useat yhteiskunnalliset arvot asetetaan tasapainoon ja Suomen menestys haetaan yhteisestä hyvästä eikä toisista suomalaisista otetuista selkävoitoista.

 

Koko Suomi, kotimaisuus. Omavaraisuus ja huoltovarmuus.  Varallisuuteen ja kotipaikkaan vilkuilematta tasa-arvo suomalaisten kesken. Alueiden voima – alue on muuten myös Uusimaa ja tärkeä onkin. Siksi olemme täällä tänään. Jos nämä asiat tuntuvat merkitseviltä, Keskusta tekee politiikkaa juuri sinulle.

 

Keskusta ei lupaa vain yhtä asiaa. Olemme yleispuolue, joka toimii sillanrakentajana – ei vain oikeiston ja vasemmiston vaan myös erilaisten yhden asian liikkeiden välillä. Arvoista tärkeimmäksi juuri nyt nostan eheyden. Suomella ei ole varaa sellaiseen luksukseen, että lankeaisimme lyhytnäköiseen osaoptimointiin.

 

Politiikassa sisällön ohella merkitsee myös se, miten puolueet politiikkaa tekevät ja miten asioita hoidetaan.

Keskusta luo toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Olemme myönteisen puolella. Tästä en aio tinkiä. Katkeruuden ja pelon lähettilääksi ei kannata ryhtyä. Sitäkin jotkut näyttävät kokeilevan.

 

Aina on toivoa, aina on mahdollisuuksia.

 

Hyvät kuulijat,

 

Tein budjetin yhteydessä muille hallituspuolueille esityksen, että joulukuussa lapsilisä maksetaan tuplana. Ehdotukseni perheiden tukemisesta nousevien hintojen kurimuksessa on herättänyt runsaasti keskustelua.

 

Turvallinen lapsuus ja perheiden pärjääminen ovat oman asialistani ydintä. Sitä se on ollut johdonmukaisesti, aina.

 

Tällä hallituskaudella olemme alentaneet päivähoitomaksut nollaan tuhansilta perheiltä. Juuri voimaan astui perhevapaauudistus, joka on perheille parannus. Olemme tehneet toisen asteen koulutuksesta maksuttoman, jotta lapsen lukio tai ammatilliset opinnot eivät enää merkitse tuhansien eurojen menoja perheille, ja korottaneet perheellisten opiskelijoiden opintotukea.

 

Näistä perheiden taakkaa helpottavista päätöksistä olen ylpeä ja uskon, että suomalaiset laajasti kokevat ne oikeudenmukaisiksi päätöksiksi.

 

Lista toki jatkuu. Tämän vaalikauden jälkeen jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus harrastaa. Sen merkitys yksinäisyyden, koulukiusaamisen torjunnan ja oman kukoistuksen löytämisen kannalta on mahdottoman suuri. Ministeri Petri on tämän lain tuonut eduskuntaan.

 

Ohittaa ei voi myöskään hallituksen tavoitetta lastensuojelun kipeän tilanteen helpottamisesta ammattihenkilöstön määrän mitoituksella. Senkin tavoitteen ytimessä on ajatus siitä, että jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tavoittelen Suomea, jossa lasten ei tarvitsisi kantaa aikuisten murheita. Ennaltaehkäisevää työtä on panostaa palveluihin ajoissa; siksi jo kahden vaalikauden ajan olemme olleet rakentamassa perhekeskuksia maan joka kolkkaan.

 

Hyvät kuulijat,

 

Mielestäni perheitä ja ikäihmisiä ei saa asettaa kansainvälisen taloudellisen taiston etulinjaan.

 

Hinnat ovat jyrkässä nousussa, etenkin Venäjän hyökkäyssodan takia. Siksi toteutimme perusturvan indeksikorotuksen elokuun alussa. Esimerkiksi pienituloisimpien eläkeläisten takuueläke nousi kolmekymmentä euroa kuussa, ja kotihoidontukeen tuli noin kahdenkymmenen euron korotus. Ei ihmelääke, mutta rohto kuitenkin. Indeksikorotus vaikuttaa vuoden alusta myös työeläkkeisiin.

 

Lapsilisä taas ei vastaavasti nouse, koska lapsilisiä ei ole sidottu kustannuksiin. Siksi siis esitän vuoden viimeisen lapsilisän tuplaamista, yksinhuoltajille korotettuna. Tämä ei leikkaisi toimeentulotukea, johon aivan pienituloisimmat turvautuvat. Päätös tehtäisiin tälle vuodelle aiemmin jo varattujen määrärahojen puitteissa.

 

Ehdotukseni on saanut kiitosta ja moitteita. Tämä keskustelu on jatkunut vuosikymmeniä. Minä kannatan periaatetta, jonka mukaan lasten maksuton koulutus, lapsilisät, äitiyspakkaukset ja neuvolat kuuluvat kaikille perheille, kaikille lapsille. Tämä on ollut Keskustan pitkä linja, ja aina sitä on vastustettu samoilla perusteilla.

 

Totuus on, että valtaosa Suomen perheistä on pieni- ja keskituloisia.

 

On kuitenkin hyvä, että perheiden asema puhuttaa. Perheiden saamasta tuesta huolimatta lapsiperheköyhyys on kasvanut viime vuosikymmenten aikana. Samalla syntyvyys on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle.

 

Ja tästä nimenomaisesta syystä jokaisesta täällä olevasta lapsesta ja nuoresta pitää huolehtia nyt ihan erityisesti. Heitä on niin vähän, että osattomuuden ojaan viskattavaksi ei ole ainuttakaan.

 

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi, peruskoulu alkaa myös tulla siihen ikään, että sitä pitää uskaltaa katsoa pienenevien ikäluokkien ja muuttuvan maailman valossa uusin silmin.

 

Katseeni kohdistuu vahvasti myös asuntopolitiikkaan – asumisen hinta ja sen tuoma lovi lompakkoon on sekä lapsiperheitä että yksinasuvia yhdistävä murhe.

 

Perheiden hyvinvointi on siis laaja ja moniulotteinen asia. Etuuksista koulun arkeen, asumiskustannuksista verotuksiin.

 

Kertaluontoinen ylimääräinen lapsilisä ei tietenkään ratkaise kaikkia ongelmia. Jokainen suomalainen perhe on kuitenkin lapsilisän ansainnut ja tätä Keskusta puolustaa.

 

 

Keskustaväki,

 

Toimimme nyt ajassa, jossa ihmisten luottamus talouteen on sodan myötä tippunut ennätyksellisen nopeasti ja ennätyksellisen alas.

 

Olemme siirtyneet poutasäästä hallan vaaraan. Taantuman riski on ilmeinen, joko energian siivittämänä korkeana jatkuvan inflaation tai sitä torjuvan kiristyvän rahapolitiikan myötä.

 

Hintojen nousu uhkaa pitkittyä keväällä ennakoidusta, emmekä ole vielä nähneet selviä merkkejä inflaation taittumisesta. Selvää on, että valtio voi tulla jossain kansalaisia vastaan, mutta kaikkia iskuja emme voi torjua. Myös korot ovat noususuunnassa. Kun raha ja velka maksaa enemmän, jää muihin menoihin vähemmän.

 

Putinflaatio iskee siis kahta kautta – nousevina hintoina ja luottamuspulana.

 

Vaikka tummat pilvet taloudessa ovat lisääntyneet, löytyy Suomen taloudesta yksi valopilkku – työllisyys. Taustalla on hyvä maailmantalouden kasvu ennen koronapandemiaa, mutta myös tämän ja edellisen hallituksen toimet suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseksi.

 

Jokaisesta työpaikasta kiitos suomalaisille työnantajille.

 

Hyvällä työllisyyskehityksellä on myös kääntöpuolensa. Tällä hetkellä pula työntekijöistä on kasvun suurin jarru. Kaikkineen ajattelen niin, että Suomessa jokaisen työikäisen- ja työkykyisen on hyvä tehdä työtä ja saatava tehdä työtä.

 

Maamme velkaantumista, yli varojen elämistä yli kymmenen vuoden ajan ei voi eikä pidä ohittaa olankohautuksella. Talouden myllerrys juuri nyt muistuttaa, että tälläkään kertaa kaikki ei ollut taloudessa toisin, vaikka vasemmisto on näin halunnut uskoa ja uskotella. Kivijalka ei kestä, jos menot ja tulot ovat jatkuvassa epäsuhdassa keskenään. Siihen paras lääke on talouden kasvu – yrittäjyys ja työ.

 

Oppositiolla tuntuu olevan hieman toisenlainen resepti. Kokoomuksen veronkevennys kasvattaisi julkisen talouden alijäämää miljardilla ja Perussuomalaiset tukisivat toisella mokomalla sheikkejä ja muita öljykauppiaita bensaveron alennuksella. Kokoomuksella näkyy myös olevan aikamoinen tukku uusia menolisäyksiä ensi vaalikauden varalle.

 

Se siitä sormen heristelystä.

 

Tulevilla sukupolvilla – ja kansainvälisillä luottoluokittajilla – riittäisi tarkentavia kysymyksiä. Pisteet kuitenkin kokoomukselle rehellisyydestä – heille veronkeventäminen on aina ja kaikissa tilanteissa ideologista, oli olosuhteet mitkä hyvänsä. Meidänkin mielestämme veroja voi ja varmasti pitää keventää – mutta vain silloin kun taloustilanne sen sallii tai sitä vaatii.

 

Rakkaat keskustaystävät,

 

Epävarmoina aikoina korostuu varautuminen – tästä huomiseen, tältä sukupolvelta seuraavalle. Tämä on hyve niin yksittäisen ihmisen kuin koko yhteiskunnan tasolla. Keskustalle se tarkoittaa myös omavaraisuutta.

 

Kaikessa emme voi eikä kannata pyrkiä omavaraiseksi, mutta ruoka ja energia meidän on pystyttävä tuottamaan omasta takaa.

 

Kun puhun omavaraisuudesta, korostan sitä myös Pohjolan ja Euroopan tasolla. Venäjän sotaisuus seurauksineen osoittaa, että me emme voi laskea yhteiskuntiemme kriittisten tarpeiden täyttämistä arvaamattomien harvainvaltojen varaan.

 

Ja ystävät, tiedättekö mistä olen kaikkien eniten ylpeä?

 

Keskusta on ollut kotimaisen, uusiutuvan energian ja vihreyden teollistamisen puolella jo silloin, kun se ei ollut muotia eikä sen välttämättömyyttä vielä laajemmin ymmärretty.

 

Saamme ylpeänä todeta: sitä niittää, mitä kylvää. 2000-luvulla keskustan johdolla tehtiin kunnianhimoiset paketit kotimaisen tuulivoiman, aurinkoenergian ja bioenergian edistämiseksi samalla, kun uutta ydinvoimaa rakennettiin.

 

Nyt olemme saavuttamassa omavaraisuuden sähköntuotannossa. Kivihiiltä ja öljyä on korvattu hakkeella ja lämpöpumpuilla. Suomalaisilla kotitalouksilla energialaskujen osuus kuukausimenoista on Euroopan pienimpiä. Puhdas ja toimitusvarma energia houkuttelee investointeja Suomeen.

 

Puu ja metsäthän Suomen on vaurastuttanut. Sitä vihreää kultaa on hoidettu vastuullisesti ja sillä tiellä Keskusta haluaa jatkaa. Julkaisemme oman metsäpoliittisen linjauksemme tämän syksyn aikana.

 

Suomessakin kuulee yhä puheita, joissa uusiutuva energia nähdään mörkönä. Oppositiosta perussuomalaiset ovat joka käänteessä vastustaneet panostuksia kotimaiseen, puhtaaseen energiaan. Milloin on puhuttu räjähtävistä lepakoista, milloin viherhumpasta.

 

Jos tämän maan energiapolitiikkaa olisi tehty perussuomalaisten reseptillä, Suomen kodit lämpiäisivät ja tehtaat pyörisivät ulkomaisen fossiilienergian tuonnin varassa. Mitä se tarkoittaisi nyt, kun Venäjän öljy, kaasu ja kivihiili ovat pois laskuista ja talvi on tulossa? Katsokaa nyt maita, jotka ovat yhä ripustautuneet fossiilienergiaan. Niissä vasta pulassa ollaan. Niin voisi olla Suomikin ilman Keskustan vuosikymmenten mittaista työtä vastuupaikoilla.

 

Siis – sitä niittää, mitä kylvää. Keskustan ei tarvitse vaihtaa linjaansa – olemme kotimaisen puhtaan energian ja omavaraisuuden puolella.

 

Kannamme Suomena oman osamme, olemme lännen vahva lenkki. Suomi on eurooppalaisen energiapolitiikan lääkäri ja osaava insinööri.

 

Tavoitteenamme on vahva Suomi, vahva Pohjola, vahva Eurooppa – sellainen, joka kestää myös epävarmoja aikoja ja murroksia.

 

Hyvät kuulijat,

 

Budjettiriihtä varten olen antanut asiantuntijoille tehtävän etsiä keinoja, joilla voimme varautua sähkön hinnan nousuun ja lievittää sen vaikutuksia. Hintojen nousun vaikutuksiin toimivat parhaiten täsmätoimet – niin sähkön kuin kaiken muunkin suhteen.

 

Näissä poikkeuksellisissa oloissa on yhteinen kansallinen asia turvata kohtuuhintaisen sähkön saatavuus ja olen avoin kaikille esityksille. Poliittisten päätöksien lisäksi tarvitaan käytännön keinoja, joilla energiaa säästyy. Näitä valmistelemme ministeri Mikan kanssa budjettiriiheen mennessä.

 

Ystävät,

Vielä lopuksi.

 

Sen lisäksi, että kaikki muistamme ekaluokan ensimmäisen päivän, muistot kouluruuasta ovat myös lähtemättömiä. Maksuton kouluruokailu on hieno suomalainen erikoisuus, jolle on kiinnostusta myös maailmalla.

 

Omalla ala-asteellani keittiössä kokkasi sydämellinen Ellu. Syksyisin puolukoista vispipuuroa, makaronilaatikkoa odotettiin aina eniten.

 

Ruoka oli suomalaista kotiruokaa, läheltä.

 

Niin pitää olla jatkossakin.

 

Satoa korjataan vähitellen talteen. Laajaa Eurooppaa vaivaa ennen näkemätön kuivuus. Silti tällä kertaa viljan tähkissä on aivan erityinen toivo, sodan varjoksi kun lankeaa myös nälänhädän riski maailmassa.

 

Keskusta seisoo suomalaisen ruuan puolueena nyt ja aina. Tähän joukkoon toivotan myös muut puolueet vihdoin mukaan. Haluamme antaa ruuan hinnasta tuottajalle oikeutetun osan. Tiedän, että sitä myös suomalaisten laaja joukko haluaa. Tämän ministeri-Antti kyllä on takonut tietoon myös kaupan ja teollisuuden edustajille.

 

Suomalainen ruoka on perusasia, välttämätön asia ja siitä me emme luovu.

 

Ei nälkää. Eikä vilua.

Vaan leipää ja lämpöä.

 

Siitä on kysymys.

 

Lue seuraavaksi

Muutoksia Keskustan kansanedustajien valiokunta- ja toimielinjäsenyyksiin – Kulmuni ehdokas talousvaliokunnan varapuheenjohtajaksi
Keskustan eduskuntaryhmä päätti ryhmäkokouksessaan torstaina 22.9. muutoksista kansanedustajien valiokunta- ja toimielinjäsenyyksiin.
22.9.2022 / Uutiset
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli: Kun suomalaiset pärjäävät, Suomi pärjää
Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat Keskustan tärkeimmät tavoitteet. Ajat ovat vakavat. Nyt pitää toimia tavalla, joka vahvistaa suomalaisten luottamusta tulevaan.
20.9.2022 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Valtiovarainministeri Annika Saarikko budjetin esittelyssä: Turvaa talven yli, kasvun eväitä tulevaisuuteen
Ensi vuoden budjetin tarkoituksena on tarjota turvaa talven yli, ja kasvun eväitä pitkälle tulevaisuuteen.
20.9.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Keskustan työvaliokuntien yhteiskokouksessa: “Kun edessä on sumua, on pidettävä yhtä”