Keskustan puoluekokouksen kannanotto: Olli Rehn on suomalaisia yhdistävä voima

Keskustan puoluekokouksen mukaan presidentinvaaleissa on kyse siitä, kuka ehdokkaista on paras täyttämään presidentiltä vaadittavat edellytykset vaikeassa ja vaarallisessa kansainvälisessä tilanteessa. Puoluekokouksen kanta on selvä: Keskustan ehdokas Suomen tasavallan presidentiksi on filosofian tohtori Olli Rehn.

Puoluekokous korostaa kannanotossaan Rehnin kokemusta kansanedustajana, ministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Hän on myös toiminut pitkään europarlamentaarikkona, Euroopan komission varapuheenjohtajana sekä talous- ja laajentumiskomissaarina. Sotilasarvoltaan Rehn on reservin luutnantti.

Puoluekokouksen mukaan Olli Rehnin koeteltu johtajuus kriisien ytimessä, laajat kansainväliset verkostot sekä pitkä kokemus kansallisista ja kansainvälisistä tehtävistä antavat vahvat valmiudet presidentin tehtävään. Hänellä on kyky toimia vakaana yhteistyöjohtajana myös vaikeissa kansakuntaamme koskevissa kysymyksissä. Rauhallinen, harkitseva ja varma ote päätöksenteossa on suuri etu uudelle presidentille.

Rehn on kokoava voima, joka yhdistää suomalaisia. Hän ymmärtää kansakunnan eheyden ja koko Suomen merkityksen maamme turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja menestykselle.

Olli Rehn on osoittanut uransa aikana periaatteiden merkityksen päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Tasavaltalaiset arvot, vapaus, ihmisten yhdenvertaisuus, demokratia ja oikeusvaltio ovat aina olleet Rehnin kantavia arvoja. Ne muodostavat vankan pohjan myös presidentin tehtävään.

Puoluekokouksen kannanotto kokonaisuudessaan:

***

Keskustan ylimääräinen puoluekokous Turku 23.9.2023
Poliittisen valiokunnan esitys puoluekokoukselle

Presidentti – yhdistävä ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja

Suomen turvallisuus rakentuu taidosta ymmärtää, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu ja viisaudesta määrittää siinä oma johdonmukainen politiikkamme. Ajassa elävä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kansallinen henkivakuutuksemme. Perustuslakimme määrittää, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, eduskunnan tukeen nojaten.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti merkittävästi Suomen turvallisuusympäristöä. Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Jäsenyys on Suomelle puolustusratkaisu, joka vahvistaa maamme turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Naton jäsenenä Suomen on oltava aktiivinen ja aloitteellinen erityisesti Itämeren alueen, Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

On tärkeää, että Suomi ankkuroituu Naton puolustussuunnitteluun, toimintaan ja rakenteisiin saumattomasti. Jäsenyyden edellyttämät lainsäädännölliset ja toiminnalliset päätökset on tehtävä viivyttelemättä.

Euroopan unionin merkitys ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana on Ukrainan sodan aikana edelleen vahvistunut. Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä yhtenäisempi ja vahvempi EU on. EU:n ja Naton yhteistyön syventäminen kehittää jäsenmaiden puolustusta, hybridiuhkiin vastaamista ja kokonaisturvallisuutta.

Naton jäsenenäkin Suomi vastaa viime kädessä itse omasta puolustuksestaan. Maallamme on ollut viisautta pitää puolustuksestamme huolta niinäkin aikoina, jolloin jotkut muut maat vähensivät voimakkaasti oman puolustuksensa resursseja. Puolustusvoimien suorituskyvyistä, niiden ajantasaisuudesta ja resursseista on tulevaisuudessakin huolehdittava.

Voimapolitiikan nostaessa päätään Suomen on toimittava päättäväisesti kansainväliseen oikeuteen perustuvan maailmanjärjestyksen sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolesta. YK:n toimintakyky on avainroolissa globaalin tasapainoisen kehityksen, rauhan ja turvallisuuden vahvistamisessa. Suomi edistää kansainvälisessä yhteistyössä kestävän kehityksen periaatteita.

Suomi jatkaa vankkumatonta tukea Ukrainalle ja valmistautuu osallistumaan Ukrainan jälleenrakennukseen. Tavoitteena on kestävä ja oikeudenmukainen rauha, joka kunnioittaa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

Yhtenäinen Suomi on turvallisuuden peruskallio

Korkea maanpuolustustahto on maamme turvallisuuden perusta. Se säilyy, kun kaikki suomalaiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Presidentin on arvojohtajuudellaan vaikutettava siihen, että yhteiskuntamme eheys vahvistuu. Suomella ei ole varaa luoda ihmisiä eriarvoistavia jakolinjoja tai keinotekoisia vastakkainasetteluja.

Suomen pitkä raja yhä arvaamattomamman Venäjän kanssa korostaa koko maan elinvoimaisuuden turvallisuuspoliittista merkitystä. Siksi on pidettävä huolta koko Suomen, erityisesti maamme itäisten ja pohjoisten alueiden menestymisen edellytyksistä niiden omien vahvuuksien pohjalta. Kauttaaltaan elinvoimainen Suomi on kriisinkestävä.

Maamme ja sen alueet voivat vahvalla osaamisellaan ja runsaiden uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä hyödyntämisellä tarjota ratkaisuja myös maailmanlaajuisiin haasteisiin, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöongelmiin.

Korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan osoittivat, että Suomen on yhä vahvistettava varautumistaan. Uusi yllättävä kriisi voi olla edessämme milloin tahansa. Kokonaisturvallisuuden johtamista on parannettava. Huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on lisättävä. Kotimaisen energiatuotannon vahvistaminen ja alkutuotannon kannattavuuden parantaminen ovat turvallisuuspoliittisia tekoja.

Terve talous on yksi kansakunnan turvallisuuden tukipilareista. Talouspolitiikka kuuluu maan hallituksen toimivaltaan. On kuitenkin tärkeää, että myös presidentti tuntee talouden lainalaisuudet ja yhteyden Suomen turvallisuuteen. Monilla maamme presidenteillä on ollut vahva kokemus ja osaaminen talouspolitikassa.

Presidentillä on oltava valmius ottaa kantaa perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten lisäksi myös uusiin ja yllättäviinkin turvallisuutta koskeviin asioihin ja uhkiin.

Keskusta korostaa tutkitun tiedon, luotettavan tiedonvälityksen sekä vapaan ja moniarvoisen median merkitystä. Ne ovat parasta puolustusta informaatio- ja hybridivaikuttamista vastaan. On vahvistettava ihmisten ja koko yhteiskunnan kykyä tunnistaa virheellistä tietoa ja puuttua sen levittämiseen.

Olli Rehn – yhdistävä voima

Presidentinvaaleissa on kyse siitä, kuka ehdokkaista on paras täyttämään presidentiltä vaadittavat edellytykset vaikeassa ja vaarallisessa kansainvälisessä tilanteessa. Presidentin tehtävänä on myös vahvistaa Suomen kansainvälistä roolia rauhan ja eheyden rakentajana.

Keskustan puoluekokouksen kanta on selvä. Ehdokkaamme Suomen tasavallan presidentiksi on filosofian tohtori Olli Rehn.

Olli Rehnillä on kokemusta merkittävistä tehtävistä kansanedustajana, ministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Hän on toiminut pitkään europarlamentaarikkona, Euroopan komission varapuheenjohtajana sekä talous- ja laajentumiskomissaarina. Sotilasarvoltaan Rehn on reservin luutnantti.

Olli Rehnin koeteltu johtajuus kriisien ytimessä, laajat kansainväliset verkostot sekä pitkä kokemus kansallisista ja kansainvälisistä tehtävistä antavat vahvat valmiudet presidentin tehtävään. Hänellä on kyky toimia vakaana yhteistyöjohtajana myös vaikeissa kansakuntaamme koskevissa kysymyksissä. Rauhallinen, harkitseva ja varma ote päätöksenteossa on suuri etu uudelle presidentille.

Rehn on kokoava voima, joka yhdistää suomalaisia. Hän ymmärtää kansakunnan eheyden ja koko Suomen merkityksen maamme turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja menestykselle.

Olli Rehn on osoittanut uransa aikana periaatteiden merkityksen päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Tasavaltalaiset arvot, vapaus, ihmisten yhdenvertaisuus, demokratia ja oikeusvaltio ovat aina olleet Rehnin kantavia arvoja. Ne muodostavat vankan pohjan myös presidentin tehtävään.