Keskustan puoluevaltuuston kannanotto 21.11.2021: Irti yhden ratkaisun ympäristöpolitiikasta!

Keskusta irtisanoutuu vaihtoehdottomasta ympäristöpolitiikasta. Yksisilmäisyys ei ratkaise ilmastokriisiä ja ympäristöongelmia, vaan tarvitaan monipuolisia ja hajautettuja ratkaisuja.

On epärehellistä ajatella, että ilmastonmuutosta torjuttaisiin sillä, että Suomi lopettaisi omien luonnonvarojensa kestävän käyttämisen. Tällöin ympäristövaikutukset siirtyisivät pois näkyvistä maamme rajojen ulkopuolelle.

Kulutuksen tulee perustua uusiutuviin luonnonvaroihin, uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön sekä kiertotalouteen. Tämä on velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan.

Taloudellinen toiminta sopeutettava maapallon kantokykyyn

Elinkeinoelämää sekä kulutustottumuksia on uudistettava ympäristön kannalta kestäviksi. Talouskasvun, tuotannon ja kulutuksen pitää mahtua maapallon kantokyvyn rajoihin.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tarvitaan samanlaista yhteisöllisyyttä kuin koronaa vastaan. Yhteinen etu tulee asettaa oman edun edelle. Se edellyttää muutosvalmiutta meiltä kaikilta.

Yhteiskunnan tehtävä on luoda raamit kestävälle toiminnalle. Päättäjien vastuulla on luoda lainsäädäntöä, jonka puitteissa taloudellinen toiminta palvelee yhä paremmin ihmisten syvää hyvinvointia tasapainossa luonnon kanssa.

Ympäristöllistä kestävyyttä on vahvistettava niin, että samalla huolehditaan ihmisten ja yhteisöjen välisestä oikeudenmukaisuudesta sekä julkisesta taloudesta. Ihmisten on koettava toimet reiluiksi ja parempaa huomista rakentaviksi. Politiikassa tulee tuhon sijaan kylvää toivoa, sillä toivo muuttuu toiminnaksi.

Kerskakulutuksesta kohtuullisuuteen

Keskusta vaatii kohtuullisuuden kunnianpalautusta. Nykyisen kaltainen kertakäyttökulttuuri on tullut tiensä päähän. Kestävä yhteiskunta ei tuhlaa arvokkaita raaka-aineita, vaan kierrättää ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti.

Tuotteiden laadulle ja kierrätettävyydelle on asetettava kunnianhimoiset kriteerit Suomessa ja EU-tasolla. Pikamuoti nykymuodossaan on saatava loppumaan. Laitteiden ja kodinkoneiden käyttöikää on pidennettävä ja korjaamisesta on tehtävä kannattavaa. Myös rakentamisessa on pyrittävä mieluummin sadan kuin muutaman vuosikymmenen ratkaisuihin.

Ruokahävikki on yhteiskuntamme häpeätahra, josta on päästävä eroon. Pitkälle jalostettujen tuotteiden pois heittäminen kuvaa irvokkaalla tavalla nykyisen kulutuskulttuurin kestämättömyyttä.

Keskusta uskoo yhteisöllisyyteen. Sosiaalinen media ja teknologiset sovellukset mahdollistavat tuotteiden jakamisen entistä helpommin. Kaikkea ei kannata ostaa ja omistaa itse. Kuntiin, kyliin ja taloyhtiöihin voidaan hankkia yhteisiä autoja, polkupyöriä, ompelukoneita ja vaikka painepesureita. Poliittisilla päätöksillä tulee edistää jakamiseen perustuvien yritysideoiden syntymistä ja kannattavuutta.

Keskusta suhtautuu kriittisesti ”Black Fridayn” kaltaisiin markkinointikampanjoihin, joiden perimmäinen tavoite on saada ihmiset ostamaan mahdollisimman paljon miettimättä todellisia tarpeitaan. Median ja mainostajien tulee kantaa enemmän vastuuta ympäristöllisestä kestävyydestä.

Hiilimarkkinat päästökaupan rinnalle

Ripeä siirtymä fossiilisista luonnonvaroista uusiutuviin on välttämätön. Polku ilmastokestävään yhteiskuntaan on rakennettava kustannustehokkaasti ja siten, että suomalaiset yritykset saavat siitä kilpailuetua.

Teollisuuden sähköistymiseen ja lämmitykseen tarvitaan lisää uusiutuvaa energiaa. Keskustan tavoitteena on kasvattaa energiaomavaraisuutta ja toimitusvarmuutta. Hajautettu, uusiutuviin lähteisiin perustuva energiatuotanto lisää myös kriisinkestävyyttä.

Suomalainen maa- ja metsätalous tulee nähdä osana ilmastonmuutoksen ratkaisua, ei ongelmana. Ruoantuotannon ketju pellolta pöytään koskettaa kaikkia. Tuotannon aiheuttamia päästöjä on vähennettävä niin, että muutos on kannattavaa viljelijöille, eikä kustannustaakkaa kohdisteta pelkästään alkutuotantoon.

Nykyisen päästökaupan rinnalle tarvitaan toimivat hiilimarkkinat hiilensidonnan vahvistamiseksi. Viljelijät ja metsänomistajat voisivat hyötyä hiilen sidontaa edistävistä toimista myös taloudellisesti. Tähän tarvitaan kansalliset ja kansainväliset pelisäännöt. Yhdyskuntajätteen ja maatilojen biokaasutuotanto tuo kolminkertaisen hyödyn: päästöt vähenevät, ravinteet kiertävät aiempaa paremmin ja samalla tuotetaan uusiutuvaa energiaa.

Runsaslajinen, vastuullisesti hoidettu ja hiiltä sitova metsä on keskeinen keinomme hidastaa ja torjua ilmastonmuutosta. Metsät tarjoavat hyvinvointia ja virkistystä ja ovat Suomen talouden tukipilari ja fossiilienergiasta luopumisen elinehto. Suomalaiseen lainsäädäntöön pohjautuvat talousmetsät tuovat taloudellista turvaa ja mahdollistavat hiilensidonnan jatkumisen jatkojalostuksen kautta. Vanhat metsät ovat arvokas osa metsäluontoamme.

Kotimaisesta puusta kehitetään ja tuotetaan uusia vastuullisempia vaihtoehtoja liikenteeseen, rakentamiseen ja vaateteollisuuteen. Tämä on Suomelle mahdollisuus. Kestäville tuotteille ja ratkaisuille on maailmanlaajuista tarvetta ja kysyntää. Suomalaisia, hyvin hoidettuja metsiä ei tule alistaa EU:n päätöksenteon alaisiksi, vaan pitää päätösvalta omissa käsissä.