– Tällä hetkellä työterveyshuollon jälkeen ihmisen terveyttä ja hyvinvointia arvioivia katsauksia ja hoitotarpeen arviointeja ei juuri ole, tai niitä tehdään vasta yli 75-vuotiaille. Tällöin moni saattaa jo olla ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa, Heikkinen ja Saarikko sanovat.

Hyvinvointitarkastus mahdollistaisi ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisen ja terveysongelmien ennaltaehkäisemisen nykyistä paremmin.

– Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos. On hyvin tärkeää, että kukaan ei siinä vaiheessa jää yksin ja että olisi mahdollisuus tarkistaa, ettei terveydentilassa ole sellaisia riskitekijöitä, jotka edetessään heikentävät elämänlaatua ja toimintakykyä nopeastikin, Heikkinen ja Saarikko toteavat.

– Hyvinvointitarkastuksessa eläköityvälle kerrottaisiin esimerkiksi, kuinka paljon aktiivinen omahoito vaikuttaa terveyden ja toimintakyvyn pysymiseen. Ihminen voidaan myös ohjata oman kotikunnan järjestö- ja harrastustoiminnan piiriin ja auttaa häntä löytämään muita samassa elämäntilanteessa olevia.

Heikkisen ja Saarikon mukaan hyvinvointitarkastuksilla voidaan parhaimmillaan saada aikaan myös tuntuvia taloudellisia säästöjä yhteiskunnalle hoito- ja hoivamenoissa.

– Hyvinvointitarkastuksen hinta olisi kovin alhainen verrattuna siihen, että sillä saataisiin lykättyä esimerkiksi tuhannen ikäihmisen pitkäaikaishoitoon siirtymistä edellä vuodella. Tällöin säästö olisi noin 50 miljoonaa euroa. Joka tapauksessa pienempi avuntarve, kotihoito ja tuettu palveluasuminen säästävät hoito- ja hoivamenoja, kun ikäihmisen toimintakykyistä aikaa saataisiin pidennettyä.