Siirry sisältöön

Keskustan vaihtoehto: Reilun kasvun tie koko Suomelle

Markus Lohi puhumassa
Markus Lohi puhumassa

Keskustan vaihtoehto hallituksen kehysriihipäätöksille:

Suomen talous kasvuun ja oikeudenmukaisesti kuntoon

Keskusta esittää 7-8 miljardin euron ohjelmaa – ”Reilun kasvun tietä” – vaihtoehtona hallituksen kolmen miljardin euron kehysriihipäätöksille.

Keskustan vaihtoehto sisältää kolmen miljardin euron vero- ja säästötoimenpiteiden lisäksi miljardiluokan kasvupaketin, toimenpiteet, joilla jarrutetaan julkisten menojen kasvua sekä talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantavan eläkeuudistuksen.

Keskustan vaihtoehdolla palautetaan luottamus talouteen, vältetään julkisen talouden konkurssi ja saadaan Suomi kasvu-uralle.

Suomessa kasvavat nyt työttömyys, konkurssit ja velka, eivät talous ja ihmisten hyvinvointi. Keskustan tavoite on vähintään kaksinkertaistaa talouden kasvu ennustettuun verrattuna.

Kasvun vauhdittamiseksi Keskusta esimerkiksi toteuttaisi verohyvityksen ulottaen sen myös pienten ja keskisuurten yritysten investoinneille, verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, nostaisi arvonlisäverotuksen alarajaa 30 000 euroon, pitäisi kotitalousvähennyksen ennallaan sekä nopeuttaisi tuntuvasti investointien luvituksia.

Keskusta esittää myös kymmenen vuoden kokeilua, jossa itäisestä Suomesta tehdään erityistalousalue. Koko maan tasapuoliseksi kehittämiseksi Keskusta ottaisi käyttöön seutukuntakohtaiset kasvusopimukset korvaamaan vain isoimpien kaupunkien kanssa tehtävät MAL-sopimukset. Seutukaupungit ovat Suomen työllisyyden selkäranka.

Keskusta uudistaisi eläkejärjestelmää niin, että se lisäisi pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyyttä 2-3 miljardia euroa. Keskusta luopuisi mm. työttömyysajan eläkekarttumasta ja poistaisi tutkintojen eläkekarttuman. Keskustan esitykset toteuttamalla varsinaiseen eläkeikään ei tarvitsi puuttua. Keskusta myös tavoittelisi korkeampia sijoitustuottoja ja tehostaisi eläkkeiden maksatusta.

Tilanne on niin vakava, että Suomen talouden tervehdyttämiseksi myös säästämään joudutaan. Lisäksi joitakin veroja joudutaan korottamaan.

Keskusta tekisi suoria säästöjä 1,5 miljardilla eurolla esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysyhteistyöstä ja asumistuesta sekä korottaisi suurituloisimpien varhaiskasvatusmaksuja.

Keskusta ei leikkaisi lapsiperheiltä, suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista eikä koulutuksesta. Keskusta höllentäisi hyvinvointialueita koskevaa sääntelyä hallitusta rohkeammin ja pidentäisi alijäämän kattamisaikaa, jotta alueiden talous pystytään vakauttamaan eikä lähipalveluja ajeta hallitsemattomasti alas.

Keskusta korottaisi arvonlisäveroa hallitusta vähemmän. Nostaisimme yleisen arvonlisäverokannan 25 prosenttiin eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin hallitus. Näin tavallisten ihmisten arjen kustannukset ja yrittäjien palvelujen hinnat eivät nousisi kohtuuttomasti. Pitäisimme mm. lääkkeiden, liikennepalvelujen, matkailun ja kulttuuripalvelujen arvonlisäveron edelleen kymmenessä prosentissa.

Keskusta myös kiristäisi suurituloisimpien verotusta palauttamalla solidaarisuusveron alarajan entiselleen. Keskusta tavoittelee valtiolle lisää tuloja myös harmaan talouden tehokkaalla torjumisella.

Vaihtoehto ”Reilun kasvun tie” on julkaistu kokonaisuudessaan Keskustan nettisivuilla www.keskusta.fi.

Lisätietoja: Keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi, puhelin 0400 692 682

 

Lue seuraavaksi

Kun maailmalla tuulee, Suomen paketti on pidettävä kasassa
Kansanedustajat kävivät keskiviikkona 12.2.2025 eduskunnassa kuluvan vuoden valtiopäivien aloituskeskustelun. Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoi ryhmäpuheessaan, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kauniit lupaukset ja kovat tavoitteet ovat monilta osin karanneet kauemmaksi kuin hallituksen aloittaessa. Kaikkonen muistutti, että Keskustalla on konkreettisia eväitä parantaa Suomen talouskasvua ja pelastaa ihmisten palvelut.
12.2.2025 / Uutiset
Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustan vaihtoehto: Reilun kasvun tie koko Suomelle