Keskustan ryhmäpuheenvuoro eduskuntakeskustelussa valtioneuvoston selonteosta koskien Suomen julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2025-2028, kansanedustaja Mika Lintilä.
Jospa tänään osoittaisimme yhdessä, että tässä salissa pystytään asialliseen keskusteluun. Ratkaisujen hakemiseen ihmisten arjen vaikeuksiin ja Suomen ongelmiin.
Suomi on vakavassa tilanteessa. Meillä kasvavat nyt työttömyys, konkurssit ja velka. Eivät valitettavasti talous ja ihmisten hyvinvointi.
Yksin tänä vuonna velkaa otetaan 12,9 miljardia euroa lisää.
Ilman töitä on lähes 300 000 suomalaista. Reilun vuoden aikana työllisten määrä on vähentynyt 50 000:lla. Yli 3300 yritystä on mennyt konkurssiin.
Talouden kasvua ei ole eikä näy. Edessä on korkeintaan kitukasvua. Tämä on kaikista huolestuttavinta.
Kun tosiasiat ovat tällaiset, suhtautuisin hallituksessa vakavasti kaikkiin järkeviin esityksiin.
Etenkin, kun kehitys tosielämässä kulkee koko ajan huonompaan suuntaan.
Epävarmuus kodeissa ja työpaikoilla lisääntyy, näköalattomuus leviää kautta maan ja luottamus yhteiskunnassa hupenee.
Ymmärrän, että hallitus halusi parantaa ihmisten kriisitietoisuutta talouden tilanteesta. Nyt kriisitietoisuuden lisääntymisestä on kuitenkin siirrytty ihmisten ja yritysten ennätysalhaiseen luottamukseen talouden kehityksen suhteen.
Keskustan lääkkeenä verohyvitykset ja Itä-Suomen erityistalous
Vaikeassa tilanteessa ajaudutaan helposti vaihtoehdottomuuteen. Politiikkaa myös tietoisesti ajetaan ”pakko tehdä näin” -moodiin. Aina kuitenkin on vaihtoehtoja.
Keskusta esittää 7-8 miljardin euron ohjelmaa Suomen talouden saamiseksi kasvuun, sen uudistamiseksi ja talouden laittamiseksi oikeudenmukaisesti kuntoon.
Ilman kasvua ja työpaikkoja maamme velka- ja alijäämäongelmia ei saada kestävästi ratkaistua. Keskustan mielestä tavoitteena pitää olla vähintään kaksinkertaistaa kasvuluvut.
Siksi Keskusta esimerkiksi toteuttaisi verohyvityksen myös pienten ja keskisuurten yritysten investoinneille, verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, nostaisi arvonlisäverotuksen alarajaa 30 000 euroon, pitäisi kotitalousvähennyksen ennallaan sekä nopeuttaisi tuntuvasti investointien luvituksia. Valjastaisimme myös eläkerahaa edesauttamaan investointeja kotimaahan.
Tekisimme itäisestä Suomesta erityistalousalueen ja korvaisimme vain isoimpien kaupunkien kanssa tehtävät MAL-sopimukset seutukuntakohtaisilla kasvusopimuksilla. Seutukaupungit ovat Suomen työllisyyden selkäranka.
Kannustaisimme myös alimman eläkeiän saavuttavia jatkamaan työelämässä tarjoamalla heille tuntuvan 20 prosentin veroporkkanan.
Lapsiperheet, koulutus ja terveys eivät salli leikkauksia
Keskusta ei uskottele, että talouden kasvu hoitaa kaiken. Tässä tilanteessa joudutaan myös säästämään ja korottamaan veroja.
Keskusta tekisi suoria säästöjä 1,5 miljardilla eurolla esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysyhteistyöstä ja asumistuesta sekä korottaisi suurituloisimpien varhaiskasvatusmaksuja.
Keskusta ei toteuttaisi veronmaksajille kalliiksi tulevaa tunnin junaa, eikä myisi valtion tuottavaa omaisuutta yksityisten sotejättien katteiden paisuttamiseksi.
Me emme leikkaisi lapsiperheiltä, koulutuksesta emmekä sosiaali- ja terveyspalveluista.
Emme imuroisi rahoja pois hyvinvointialueilta, vaan antaisimme alueille mahdollisuuden saada taloutensa tasapainoon. Lähipalvelut pitää turvata.
Keskusta laittaisi yleishyödylliset yhteisöt kuten ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuotot verolle ja antaisi verottajalle työkalut alustatalouden asianmukaiseen verottamiseen.
Korottaisimme arvonlisäverotusta hallitusta vähemmän, 25 prosenttiin, ja pitäisimme alimmat arvonlisäverokannat ennallaan.
Luottamus pitää palauttaa
Luottamuksen palauttaminen ja tulevaisuuden uskon vahvistaminen ovat nyt meidän päättäjien tärkeimmät tehtävät. Ilman luottamusta tulevaan Suomea ei saada nousuun.
Suomi pitää viedä reilun kasvun tielle. Talous pitää laittaa oikeudenmukaisesti kuntoon. Se on Keskustan vaihtoehto. Aina on vaihtoehtoja.