Siirry sisältöön

Kulmuni budjettikäsittelyssä: Vaikeuksien keskellä asiat tärkeysjärjestykseen!

Keskustan ryhmäpuheenvuoron budjetin lähetekeskustelussa piti Katri Kulmuni. Voit lukea Kulmunin puheen kokonaisuudessaan alta.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 7.10.2020, kansanedustaja Katri Kulmuni

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.

Arvoisa puhemies,

Tämä ei ole rutiinibudjetti. Vaikeuksien keskellä asioita pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Tämä budjetti on työtä, terveyttä ja turvaa.

Pidämme koronan kurissa. Varaudumme testaamisen lisäämiseen ja rokotteen hankkimiseen.

Tuemme yritysten pärjäämistä. Turvaamme etenkin vienti- ja teollisuustyöpaikkoja. Teollisuuden sähköveron lasku, väylämaksujen puolituksen jatkaminen sekä uusi lisävähennys yrityksille tutkimusyhteistyön tekemiseen korkeakoulujen kanssa ovat tästä esimerkkejä.

Ihmisten pitää saada tasa-arvoiset peruspalvelut koko Suomessa.

Siksi puramme hoitojonoja ja autamme kuntia.

Arvoisa puhemies,

Koronakriisin rinnalla myös valtion velanotto huolettaa ihmisiä.

Velkaa on otettu ja otetaan, jotta yritykset eivät kaadu ja työttömyys räjähdä pysyvästi käsiin. Jotta kuntien terveyspalvelut ja laadukas koulutus kyetään varmistamaan. Jotta uudet hävittäjät saadaan hankituksi turvaamaan itsenäistä Suomea.

Kriisivuosina velkaannutaan. Niin tapahtuu muissakin maissa. Olennaista on, miten talous saadaan kääntymään. Miten velkakierre saadaan ensiksi taittumaan, lopulta päättymään. Talous tasapainottumaan.

Keskustan linja on: kun yritykset pärjäävät, suomalaiset saavat töitä.

Siksi varsinkin työpaikoilla tapahtuvaa sopimista pitää lisätä. Keskusta haluaa, että yritykset ovat samalla viivalla ja voivat sopia ilman kiellettyjen asioiden listaa. Kyllä suomalaiset osaavat sopia. Jos päättäjät eivät pääse eteenpäin paikallisessa sopimisessa, tapahtuu se meistä riippumatta. Kehitys menee menojaan, kuten näemme.

Varenda arbetsplats är viktig för oss. Det är företag som skapar jobb, inte staten. Kärnfrågan är att göra investeringsklimatet stabilt och förutsägbart. Vi som beslutsfattare: försäkrar vi stabiliteten eller försvagar vi investeringsklimatet?

Suomelle jokainen työpaikka on tärkeä. Yritykset luovat työpaikat, ei valtio. Siksi investointiympäristön vakaus ja ennustettavuus on kaikki kaikessa. Huolehtivatko päättäjät vakaudesta vai heikennämmekö investointi-ilmapiiriä?

Arvoisa puhemies,

Budjettiriihen päätökset varmistavat hallitusohjelman tavoitteen 30 000 työllisestä. Tämä on silti vasta alku.

Keskusta katsoo, että kevään puoliväliriihessä on päätettävä taas uusista työllisyystoimista, jotta voimme tavoittaa tälle vaalikaudelle asetetun uuden tavoitteen 80 000 työllisestä. Tavoite esimerkiksi 30 000 työllisestä puoliväliriihessä olisi Keskustan eduskuntaryhmän mielestä paikallaan.

Sanon suoraan: näissä asioissa helpot konstit on käytetty aikapäiviä sitten.

Onko meillä tässä tilanteessa kuitenkaan varaa ylenkatsoa mitään keinoa ihmisten työllistämiseksi? Keskustan näkemyksen mukaan: ei ole.

Työttömyysjaksojen kestoa on lyhennettävä, työkykyä ja työssäjaksamista vahvistettava.

Uudet työpaikat ovat lopulta ainoa keino pidemmällä ajalla saada velka hallintaan ja hyvinvointiyhteiskunta pelastettua. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei pelasta ylivelkaantuminen.

Keskusta on edistysliike, mutta olemme sillä tavalla perinteikkäitä, että ajattelemme, että velkaa on myös maksettava. Lainaa on lyhennettävä. Nimittäin ennen pitkää velkaantuminen uhkaa jopa omaa päätäntävaltaamme kansallisista asioista, jos emme osaa hoitaa talouttamme vastuullisesti. Velkaantuminen uhkaa lopulta kykyämme turvata kansalaisten palvelut ja huolehtia yritysympäristöstä. Velkaantumisen sijaan valtion on talouselämän kanssa huolehdittava, miten menot katetaan. Isänmaallisuutta on hoitaa velkaa.

Työllisyyden parantaminen, velkaantumisen taittaminen ja julkisen talouden vahvistaminen vaativat Keskustan näkemyksen mukaan koko eduskunnan yhteistä työtä. Keskustan mielestä Suomeen pitää saada 150 000 työpaikkaa lisää vuoteen 2027 mennessä.

Kysynkin, onko oppositio valmis lähtemään kestävyysvajetyöhön? Oletteko valmiita vahvistamaan taloutta? Onko teillä konkreettisia keinoja, kuinka velkaantumista taitetaan ja kestävyysvajetta pienennetään? Jos on, Keskustan eduskuntaryhmä on valmis parlamentaariseen työhön talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin vahvistamiseksi. Tämä talouden iso kysymys tulee olemaan nimittäin tässä salissa läsnä läpi 2020-luvun. Kestävyysvajeen hallintaan saaminen ei ole enää yhden eduskunnan tai hallitus-oppositiokysymys. Se vaatii yli vaalikausien työskentelyä.

Arvoisa puhemies,

Työntekijät ja työnantajat eivät ole eri puolilla pöytää. Me suomalaiset olemme samalla puolella pöytää.

Sen sijaan meitä vastaan ovat työttömyys, eriarvoisuus ja tämä vaarallinen kulkutauti kaikkine seurauksineen.

Suomen on oltava työn ja toivon puolella, ei työttömyyden ja epätoivon puolella.

 

 

Lue seuraavaksi

Suomessa pätkivät netti, talous ja ulkopolitiikka
Eduskunnan kyselytunnilla keskustalaiset grillasivat ministeriä pätkivistä nettiyhteyksistä. Myös hallituksen talouspolitiikka pätkii, kävi ilmi eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa. Päälle päätteeksi hallituksen ulkopoliittinen linja on epäselvä: ministeri linjaa yhtä ja pääministeri toista.
27.9.2024 / Eduskuntaryhmän Viikkari
<id=Tällä viikolla: Sotea, tekoälyä ja oikeistolaisempi EU-johto" class="img-fluid">
Keskustalaisten rakentavat ehdotukset sote-palveluiden ja hyvinvointialueiden tilanteen parantamiseksi kaikuvat hallituksessa kuuroille korville. Tekoälystä voi olla hieman apua, todettiin viikolla myös. EU:sta kuuluu, että johtoporras, komissio, nytkähtää pykälän oikeistolaisemmaksi.
20.9.2024 / Eduskuntaryhmän Viikkari
EtusivuAjankohtaistaUutisetKulmuni budjettikäsittelyssä: Vaikeuksien keskellä asiat tärkeysjärjestykseen!