Siirry sisältöön

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Suomessa otettava käyttöön Ruotsin mallin mukainen biokaasun tuotantokorvaus

-Suomessa tulisi ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen biokaasun tuotantokorvaus, jossa tukea maksettaisiin lannasta tuotetulle biokaasulle. Samalla tukea tulisi laajentaa myös muiden maatalouden sivuvirtojen ja biomassojen käytölle biokaasun raaka-aineena, erityisesti nurmelle. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Viljelijät ovat uusiutuvan energian asiantuntijoita – noin 44 prosenttia maatalouden kaikesta energiankäytöstä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla.

Sipilän hallitus on tehnyt merkittäviä toimia biokaasun käytön edistämiseksi. Kaasumarkkinoiden avaaminen kilpailulle sekä kaasuasemien investointituet ovat luoneet perustaa yhä kattavammalle kaasumarkkinalle

-Olemme myös korottaneet maatilojen biokaasutuotannon investointitukia ja edistäneet biokaasun tuotantoa hallituksen ravinnekierrätyksen kärkihankkeen kautta.

Lisäksi liikennebiokaasun puolella on tapahtumassa paljon. Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa olisi 50 000 biokaasulla toimivaa autoa. Autojen muuttamista kaasukäyttöiseksi tuetaan niin sanotulla konvertointituella.

-Tavoitteena on saada maaseutuyritykset mukaan näille laajeneville markkinoille, joilla tulee olla rooli myös liikennebiokaasun valmistamisessa ja jakelussa, ei vain raaka-aineen tuottajina, ministeri Leppä linjaa.

Biokaasu on kotimaista ja vähäpäästöistä polttoainetta, jonka tuotantoprosessi on myös oiva esimerkki kiertotaloudesta. Biokaasun kysyntä kasvaa vauhdilla, siksi nykytoimien rinnalle tarvitaan biokaasun tuotantokorvaus, joka tulee olemaan Keskustan tavoite seuraavassa hallitusohjelmassa.

-Meidän on hyödynnettävä biokaasun valtavaa markkinapotentiaalia sekä tuotannon että käytön näkökulmasta nykyistä paljon paremmin. Tähän keskusta haluaa rakentaa kunnolliset kannusteet, ministeri Leppä korostaa.

Lue seuraavaksi

Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
Kaikkonen: Jättipäiväkotivillitys menossa liian pitkälle
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan ylisuurten päiväkotien ihannoinnissa ollaan menossa liian pitkälle. Viime viikkoina sekä asiantuntijat että vanhemmat ovat julkisuudessa esittäneet runsaasti kritiikkiä suurten päiväkotiyksiköiden yleistymiselle.
1.2.2025 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetMaa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Suomessa otettava käyttöön Ruotsin mallin mukainen biokaasun tuotantokorvaus