Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen vähentämistä selvittänyt ”hanhinyrkki” luovutti tänään raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle ja ympäristöministeri Krista Mikkoselle.
Työryhmä esittää, että tulevalle syksylle myönnettävät poikkeusluvat pannaan välittömästi täytäntöön. Viljelijöitä kannustetaan hakemaan yhteisiä lupia, ja hallinto lupaa käsitellä ne ripeästi.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari pitää esityksiä perusteltuna.
-Tänä vuonna hanhet ovat aiheuttaneet yli kolmen miljoonan euron vahingot viljelijöille. On välttämätöntä, että syksyn paluumuuton aikaan käytössä on tehokkaita karkotuskeinoja vahinkojen estämiseksi, Kalmari sanoo.
Työryhmä esittää tarkasteluun lakimuutosta, jolla poikkeuslupia voitaisiin myöntää alueellisesti, esimerkiksi kunnan alueelle. Hanhinyrkki esittää myös, että Suomen tulee ajaa aktiivisesti valkoposkihanhen siirtämistä EU:n lintudirektiivissä metsästettävien lajien joukkoon.
-Hallituksen on otettava esityksestä koppi ja ryhdyttävä ajamaan liitemuutosta Euroopan unionissa. Valkoposkihanhi on elinvoimainen ja kuuluu metsästettäväksi riistalajiksi, Kalmari painottaa.
Ampumalla karkottamisen lisäksi työryhmä korostaa laajaa keinovalikoimaa hanhiongelman ratkaisussa. Karkotettaville hanhille tarvitaan alueita, joille ne voivat laskeutua. Lintupeltoja voidaan tehdä entisistä turpeennostoalueista tai peltoalueista, joilta viljelijä saa korvauksen. Vahinkojen tapahtuessa niistä on saatava korvaukset sujuvasti ja nopeasti.
Eduskunnan valiokunnat lähettivät yhteisen kirjeen maa- ja metsätalousministeriölle sekä ympäristöministeriölle kesäkuussa. Kirjeessä valiokunnat korostivat, että kasvava hanhikanta uhkaa viljelijöiden toimeentuloa.
-On hienoa, että ministeriöt kuulivat eduskunnan maa- ja metsätalous- ja ympäristövaliokuntien yhteistä tahtotilaa hanhivahinkojen pienentämiseksi. Haluan kiittää ministeri Leppää ja ministeri Mikkosta toimeen tarttumisesta ja viljelijöiden huoleen vastaamisesta, Kalmari sanoo.