Euroopan parlamentti äänesti tänään kiistellyn metsäkatoasetuksen neuvottelutuloksen hyväksymisestä. Asetus meni läpi äänin 552 puolesta, 44 vastaan ja 43 tyhjää. Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk./Renew Europe) ei ole tyytyväinen lopulliseen lakitekstiin. Hän äänesti esitystä vastaan.
”Lähtökohta asetukselle oli hyvä ja on tärkeää, että metsäkatoa esimerkiksi sademetsissä aiheuttaneiden tuotteiden kauppaa Euroopan markkinoilla suitsitaan. Valitettavasti neuvottelujen lopputulos on kuitenkin mahdoton hyväksyä. Se asettaa eurooppalaiset ja suomalaiset naudanlihan- ja maidontuottajat todella epävarmaan asemaan tilanteessa, jossa ala on jo valmiiksi ongelmissa,” Katainen kertoo Strasbourgista äänestyksen jälkitunnelmissa.
Metsäkatoasetus kattaa maailmanlaajuisesti eniten metsäkatoa aiheuttavat tuotteet: nautaeläimet, kaakaon, kahvin, soijan, kumin, palmuöljyn ja puun. Asetuksen mukaan näiden tuotteiden tuotannossa on huolehdittava, että EU:n markkinoilla myytävä tuote ei ole aiheuttanut metsäkatoa.
Lakitekstin tulkinnassa on ilmassa avoimia kysymyksiä mm. siitä, katsotaanko nauta- tai lypsykarjatalouden rakennushankkeet metsäkatoa aiheuttaviksi. Maa- ja metsätalousministeriö pitää asetuksen tulkintaa ja vaikutuksia siinä määrin epäselvänä, että se kehotti viime viikolla pistämään uusien navettojen investoinnit jäihin siksi aikaa, kunnes ministeriö on selvittänyt lainsäädännön vaikutukset. Kysymyksiä herättää myös asetuksen taannehtiva luonne. Se koskee toimia, jotka on tehty 31.12.2020 jälkeen.
”Suomen pinta-alasta yli 75 prosenttia on metsää, joten väkisinkin jotain uutta rakennettaessa joudutaan muutama puu kaatamaan. Nyt esitys siis viivästyttää investointeja, joilla on tähdätty eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja tuotannon tehostamiseen. On myös oikeustajun vastaista, että tarkastelupäivä asetetaan takautuvasti vuoteen 2020, jolloin tuottajilla ei ole ollut mahdollisuutta suunnitella toimiaan tätä sääntelyä silmällä pitäen,” Katainen jatkaa.
Asetuksessa maat luokitellaan riskiperustaisesti matalan tai korkean metsäkadon riskin maiksi. Katainen peräänkuuluttaakin, että toimeenpanovaiheessa on varmistettava, että Suomi luokitellaan metsäkadon osalta matalan riskin maaksi ja epäselvyydet ratkaistaan investointivarmuuden palauttamiseksi.
”Vain tulevaisuuden investoinneilla taataan ruokaturva ja huoltovarmuus,” Katainen toteaa lopuksi.
Metsäkatoasetuksen on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden touko-kesäkuussa.