Euroopan parlamentti on hyväksynyt yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden asetuksen äänin 653 puolesta, 19 vastaan ja 22 tyhjää. Vuoden vaihteessa voimaan astuva asetus määrittää EU:n maatalouspolitiikan säännöt ja rahoituksen vuosille 2021-22.
– Päätös tuo jatkuvuutta, vakautta ja elvytystä maatalousalalle, joka on kärsinyt koronan aiheuttamasta kriisistä. Euroopassa jatketaan nykyisillä maataloussäännöillä kaksi vuotta. Maaseudun kehittämisohjelmia ja kansallisia erityistukia jatketaan, eikä ympäristö- ja ilmastoasioissa oteta pakkia, asetuksen pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa toiminut Elsi Katainen (kesk./Renew Europe) kertoo.
Suomen maatalouden rahoitusosuus nousee aikaisemmasta rahoituskaudesta kuusi prosenttia. Vuosina 2021 ja 2022 Suomi vastaanottaa EU:n maatalousrahoitusta 1,8 miljardia euroa sekä maatalouden elvytysrahaa 200 miljoonaa euroa, mille siirtymäasetus antaa säännöt. Elvytyksen painotukset ovat ilmasto- ja ympäristötoimissa sekä investoinneissa digitaalisuuteen, kestävään maatalouteen ja nuoriin viljelijöihin.
– Huoltovarmuutta koko korona-ajan ylläpitäneelle maatalousalalle on tärkeä signaali, että ehdotetut leikkaukset rahoitukseen eivät Suomessa toteudu vaan ruoantuotantoon panostetaan, Katainen iloitsee.
Siirtymäasetus toimii siltana tulevaan maatalouspolitiikan uudistukseen, joka astuu voimaan 2023 mullistaen EU:n ruoantuotannon tukisääntöjä ja rakenteita.
– Viljelijät ja hallinto saavat riittävästi aikaa valmistautua muutokseen. Pidän tärkeänä, että uudistuksen viimeistely hoidetaan huolella, ja siihen on käytössä tarvittava aika, Katainen linjaa.