Keskustan puheenjohtaja Saarikko avauspuheessaan: “Oma maa, koko maa on yhteinen vahvuutemme”

Arvoisat puoluekokousedustajat, rakkaat aatesisaret ja –veljet, hyvät ystävät,

Se on täällä taas, Keskustan puoluekokous. Koko komeudessaan, aitona ja alkuperäisenä. Olemme kokoontuneet avaamaan 79. sääntömääräistä puoluekokoustamme.

Lappeenrannassa kokoonnuimme viimeksi 36 vuotta sitten eli vuonna 1986. Lämmin kiitos, että saamme jälleen tulla tänne. Nyt monin tavoin erilaisena ja erikoisenakin aikana, joka tällä alueella koetaan konkreettisimmillaan. Puoluekokouspaikasta syksyllä 2019 päättäneet tuskin tajusivat, miten ajankohtaisen valinnan tekivätkään.

Vaikka ajat muuttuvat, näiden puoluekokousten ydin pysyy samana. Keskustan puoluekokoukset ovat politiikan ja suoran kansanvallan juhlaa, kohtaamisten ja tunteiden tihentymää.

Me olemme poliittinen liike. Me haluamme ymmärtää maailmaa ja muuttaa sitä omien arvojemme ja ihanteidemme pohjalta. Tässä on perimmäinen syy, miksi kerta toisena jälkeen tuhannet ihmiset kaikkialta Suomesta haluavat tulla yhteen.

Keskustan puoluekokous, se tulee olemaan tätä kaikkea jälleen kerran. Olette sydämellisesti tervetulleita!

Hyvät puoluekokousten avajaisten osallistujat,

Tämän kokouksen ja Keskustan toiminnan lähiajan teeman olemme kiteyttäneet neljään paljon lupaavaan, mutta samalla myös paljon vaativaan sanaan: Oma maa, koko maa. Mitä se on?

Monelle voi tulla mieleen sinivalkoisen äänemme Jukka Kuoppamäen laulun sanat: ”Tämä taivas, tämä maa, sillä arvoa on pysyvää; tämä taivas, tämä maa, sukupolvelta toiselle jää…” Eikä se kovin kauaksi osukaan.

Mutta ”oma maa, koko maa” tarkoittaa meille keskustalaisille ennen kaikkea sitä, että me haluamme pitää huolta omasta maastamme, isänmaasta ja kaikesta hyvästä, mitä se päällään kantaa. Ja me haluamme pitää huolta sen jokaisesta kolkasta. Koska omaa maata ei voi aidosti olla ilman koko maata eikä koko maata ilman omaa maata. Stadi vastaan lande toimii viihdeohjelmassa, muttei Suomen kehittämisessä.

Omassa maassa ja koko maassa on siis kysymys jostakin perimmäisen tärkeästä, suomalaisesta ja puolustamisen arvoisesta. Jostakin, minkä eteen me keskustalaiset teemme joka päivä työtä kukin omilta paikoiltamme.

Näiden 36 vuoden aikana, kun puoluekokouksemme on ollut pois tästä kaupungista ja tästä maakunnasta, koko maan kuva on perinpohjaisesti muuttunut.

Aivan oma ja tuore lukunsa tältäkin kannalta on se, että Venäjän hyökkäyssodan seurauksena itärajasta muodostuu yhteistyön ja mahdollisuuksien rajan sijasta esteiden ja epäilyjen railo. Täällä Karjalassa se näkyy voimakkaasti Venäjän matkailijoiden katoamisena tai Saimaan kanavan liikenteen loppumisena. Näistä keskustelimme jo aamulla Itäisen Suomen tulevaisuus –seminaarissa. Johtamani varautumisen ministerityöryhmä on jo linjannut itäistä Suomena koskevien toimenpiteiden tarpeesta ja asettanut valtiosihteeriryhmän tätä valmistelutyötä varten.

Mutta se ei ole muuttunut, että huolehtiaksemme Suomen menestyksestä ja suomalaisten hyvinvoinnista, tarvitsemme koko maan voimavarat – niin inhimilliset kuin aineellisetkin – kestävästi käyttöön.

Vaikka käytännön sovellutukset vaihtelevat, pohjoismaisen ja suomalaisen – ja keskustalaisen – hyvinvointimallin ytimessä on ajatus siitä, että ollaan heikoimpien puolella. Kun olosuhteet muuttuvat ihmisen, yrityksen tai alueen elämässä, yhteiskunnan tehtävänä on pyrkiä omilla toimillaan helpottaman muutosta. Yhteinen vastuumme on luoda edellytyksiä selviytymiselle uudessa tilanteessa.

Ja tämä ei edes ole pelkästään sen heikoimman puolelle asettautumista, vaan viime kädessä kaikkien. Koko maa ei voi millään menestyä, jos heikommat tai erilaisten rakennemuutosten keskellä olevat alueet putoavat kelkasta. Juuri tästä ajattelusta lähtien positiivinen syrjintä, diskriminaatio, on hyväksyttävää. Suomessa on aika ottaa tämän suhteen askel, iso harppaus eteenpäin. Esimerkkejä maailmalta tähän löytyy kyllä.

Itäisen Suomen kehittymisedellytysten kenties pysyvää muutosta pitää ymmärtää ja etsiä toimenpiteitä, koska se auttaa myös meitä länsisuomalaisia, teitä helsinkiläisiä tai teitä jotka tulette vaikka sieltä missä kokoomus tänä viikonloppuna kokoontuu eli Kalajoelta.

Keskustalainen aluepolitiikka – tätä sanaa muuten pitää uskaltaa käyttää – ei ole siis vain heikompien alueiden kehityksen edistämistä vaan sen varmistamista, että koko maalla on malttia ja edellytyksiä vaurastua.

Arvoisa puoluekokousväki,

Keskusta esittää, että Suomeen avataan mahdollisuus erityistalousalueiden perustamiseen. Tavoitteemme on, että siten voidaan uudella tavalla edistää tasapainoisempaa alueiden kehittymistä.

Mikä ihmeen erityistalousalue? Sananmukaisesti: kysymys on ”erityisestä”, siis selvästä poikkeamasta siitä mikä on normaalia, keskimääristä tai odotusten mukaisesta. ”Talous” tulee tässä ymmärtää laajemmin ja kattaen ainakin väestökehityksen, työllisyyden ja osaamisen. Ja kolmanneksi kysymys on ”alueesta”, jonka tarkemmat rajaukset on määriteltävä erikseen.

Näistä muodostuisi erityistalousalueen suomalainen malli, johon esimerkkejä voi toki hakea myös maailmalta. Tarve tälle on varmasti selkein itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Kysymys on taloudesta ja tuotannosta, mutta myös turvallisuudesta.

Erityistalousalueilla tulisi rohkeasti kokeilla uusia keinoja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi, työllisyyden vahvistamiseksi ja investointien edistämiseksi. Rohkaistutaan kokeilemaan, antamaan tilaa erilaisuudelle. Tarvitaan aluepolitiikkaa, joka elää tässä ajassa tasaten kehittymisen edellytyksiä maan eri osien välillä ja vahvistaen näin koko Suomea. Nykyiset aluekehitykset työkalut, kuten rakennerahasto-ohjelmat, eivät tähän selvästikään riitä.

Erityistalousalueilla voisi olla mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset investointeihin ja työllistämiseen vahvistuisivat. Alueella työskentelevät ja asuvat ihmiset voisivat myös saada erityisiä tukia, huojennuksia ja kannusteita. Myös päätösvaltaa tulisi tuoda lähemmäs paikallisia ihmisiä.

Yritysten työllistämis- ja investointiedellytysten parantamiseksi tulisi käynnistää kokeiluja esimerkiksi työnantajien alennettujen sosiaaliturvamaksujen ja vapaiden poistojen käyttöönottamiseksi. Myös yhteisöveron alentamista yrityksille, jotka investoivat heikommin kehittyville alueille, tulisi kokeilla. Lisäksi erityistalousalueilla pitää helpottaa tekijöiden saamista ulkomailta muun muassa luopumalla saatavuusharkinnasta. Itä-Suomessakin tarve tälle on monilla aloilla huutava.

Osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Alueiden tasapuolisen kehityksen kannalta keskeistä on vahvistaa inhimillistä pääomaa. Koulutusta on jatkossakin kohdennettava Itä- ja Pohjois-Suomeen erityisesti korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä. Tällä hallituskaudella korkeakoulupolitiikassa on jo tehty selvä käänne kohti alueiden tarpeiden parempaa tunnistamista. Lappeenrannassa tämä näkyy uuden yhteiskuntatieteellisen koulutuksen aloittamisena syksyllä 2023. Myös ammatillisia osaajia tarvitaan, Suomesta ja maailmalta. Innovaatiokuilua voidaan kuroa umpeen esimerkiksi TKI-panostuksia vauhdittamalla, jota edistetään muun muassa hallituksen linjaamalla uudella verovähennyksellä.

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on myös jo esittänyt monia hyviä toimenpiteitä, kuten opintolainahyvitystä harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttaville. Se on keskustan mielestä kypsä toteutettavaksi jo tällä vaalikaudella.

Hyvät kuulijat,

Oma maa, koko maa. Tässä on viime kädessä kyse yhteiskunnallisesta eheydestä. Tämän eteen keskuslaiset päättäjät ovat tehneet vuosikymmenet työtä eri puolilla maata. Tämän työn hedelmiä kannettiin vaikkapa siinä, että koronan tultua meillä oli mahdollisuudet siirtyä etätyöhän ja monipaikkaiseen työ- ja elämäntapaan. Puitteet olivat olemassa.

Jälleen on varmistettava edellytykset jokaisen alueen menestykselle niiden omien vahvuuksien pohjalta. Rohkaisen teitä kaikkia ideoimaan myös tämän puoluekokousviikonlopun aikana, millaisista elementeistä erityistalousalueiden ohjelma voisi muodostua ja millä keinoilla saisimme aikaan hyvän kehityksen kierteen maamme kaikissa osissa.

Kysyn samalla muilta puolueilta: oletteko valmiit näkemään alueiden erilaisuuden ja samalla menestymisen mahdollisuudet? Onko koko Suomi tärkeä? Kuuleeko hiekkasärkät – mitä merkitsee elämisen ja yrittämisen edellytykset kaikkialla?

Miksi olemme niin yksin koko Suomen asian edistämisessä? Eikö aluepolitiikka oikeasti kiinnosta ketään muuta kuin meitä? Se on perin kummallinen juttu. Katsokaa vaikka muita pohjoismaita ja verratkaa. Miksi koulutuksen aloituspaikat pohjoisessa tai työvoima Itä-Suomessa on vain meidän asia? Tai terveyspalveluiden läsnäolo lännen harvaan asutummalla seudulla? Eikö muidenkin olisi aika herätä siihen, mitä koko Suomen menestys merkitsee meille kaikille?

Arvoisat puoluekokouksen osanottajat,

Haluan lopuksi lämpimästi kiittää yhdessä ja erikseen kaikkia teitä, jotka olette työ- ja talkootuntejanne laskematta uurastaneet tämän puoluekokouksen järjestelyiden eteen. Lappeenrantaan on ollut hyvä tulla. Ilman teitä emme olisi täällä koolla. Nämä tapahtumat eivät synny itsestään eivätkä hetkessä. Ne edellyttävät aikaa ja kärsivällisyyttä, erityisesti nyt, kun on jouduttu toimimaan myös koronan varjossa.

”Suloisessa Suomessamme, oisko maata armaampaa.” Ilman teitä, rakkaat karjalaiset, meillä ei olisi laulun rikkautta, eikä sydämestä kumpuavaa toivoa, jota ilo ruokkii. Teidän kansanedustajanne Ari Torniaisen sanoin: ”Lappeenrantaan myö tullaa kaik hymyssä suin!”

Näillä sanoilla ja ajatuksilla, vielä kerran lämpimästi tervetuloa, tehdään tästä yhdessä mieliin ja sydämiin jäävä puoluekokous!

Keskustan nousu alkaa täältä tänään – tervetuloa!

Lue seuraavaksi

Suomen Keskusta hakee viestintäpäällikköä
Onko itsenäinen ja vastuullinen viestinnän johtotehtävä sinun unelmasi? Motivoidutko vaihtuvista työpäivistä etkä säikähdä paineita? Haluatko tulla mukaan kehittämään politiikkaa aiempaa myönteisempään ja tulevaisuususkoisempaan suuntaan? Hae Suomen Keskustan viestintäpäällikön tehtävään!
28.6.2022 / Uutiset
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous 23. – 24.8. Porissa ja Satakunnassa
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous pidetään tiistaista keskiviikkoon 23. – 24.8.2022 Porissa. Kesäkokouksen yhteydessä on kansanedustajien tutustumiskäyntejä ja yleisötapahtumia Satakunnassa.
20.6.2022 / Tapahtumat
Keskustan varapuheenjohtaja Pakarinen: Kokoomuksen uudelleenharkinta erityistalousalueista paikallaan
Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen on tyytyväinen Helsingin kokoomuslaisen varapormestari Daniel Sazonovin ulostuloon erityistalousalueiden puolesta. Sazonov totesi viikonloppuna Helsingin Sanomissa, että myös Helsinki voisi hyötyä Keskustan esittämästä mahdollisuudesta perustaa erityistalousalueita.
19.6.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustan puheenjohtaja Saarikko avauspuheessaan: “Oma maa, koko maa on yhteinen vahvuutemme”