Pitkäjänteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka luo vakautta

Tänä päivänä on selvempää kuin koskaan, miten riippuvaisia maamme – Suomi ja Ruotsi – sekä kansalaisemme ovat ympäröivän maailman kehityksestä.

Päällimmäisenä on tällä hetkellä pakolaiskriisi. Syyrian sota, Irakin vaikea tilanne sekä epävakaus Afganistanissa sekä useassa Afrikan maassa ovat saaneet miljoonat ihmiset pakenemaan, monet heistä Eurooppaan. Ruotsi ja Suomi kuuluvat niihin EU-maihin, jotka viime aikoina ovat ottaneet vastaan eniten turvapaikanhakijoita suhteessa asukaslukuun.

Pariisin tapahtumat olivat järkyttävä todiste siitä, että taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan on entisestään vahvistettava. Olemme sekä Suomessa että Ruotsissa joutuneet nostamaan valmiuttamme myös mahdollisten omia maitamme kohtaavien uhkien ja tapahtumien varalta.

Assadin hallinnon siviileihin kohdistamat julmat pommitukset vaativat lukuisia ihmishenkiä ja samaan aikaan ISILin raakalaismaiset hyökkäykset jatkuvat.

Omalla lähialueellamme turvallisuustilanne on heikentynyt Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamien tuomittavien toimien ja Krimin laittoman liittämisen myötä. Sotilaallinen toiminta Itämerellä ja sen ympärillä on lisääntynyt.

Kaikkien näiden tapahtumien johdosta käsissämme on vakavin eurooppalaista turvallisuutta uhkaava haaste kylmän sodan loppumisen jälkeen.

Tätä taustaa vasten haluamme molemmat korostaa pitkäjänteisen, Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen rauhaa ja vakautta tukevan strategian merkitystä.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella. Olemme sitä mieltä, että tämä linja palvelee meitä hyvin. Siitä saatu kokemus on syytä ottaa huomioon myös ajankohtaisia haasteitamme arvioitaessa. Sotilaallinen liittoutumattomuus myötävaikuttaa osaltaan myös pohjoisen Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen kokonaisuudessaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme valinneet eristäytymisen linjan. Olemme aktiivisia jäseniä Euroopan unionissa. Yhteistyö muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa on erityisen tärkeää. Vaikka emme ole Naton jäseniä, on meillä järjestöön läheinen yhteistyösuhde. Meillä on myös vahva transatlanttinen yhteys.

Suomen ja Ruotsin välisessä puolustusyhteistyössä on hiljattain otettu tärkeitä jatkoaskeleita. Yhteistyöhön sisältyvät yhteiset harjoitukset, lisääntynyt tiedonvaihto sekä satamien ja lentokenttien käyttö toistemme maissa. Edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset kummassakin maassa tehdään, voimme vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Kuten tasavallan presidentti totesi uudenvuodenpuheessaan, Suomen ja Ruotsin yhteistyön edelleen tiivistyminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on loogista.

Puolustamme yhdessä vahvasti sitä, että kansainvälistä oikeutta kunnioitetaan ja että jokaisella maalla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset valintansa. Vuoropuhelu, diplomatia, luottamuksen rakentaminen ja konfliktien ehkäisy ovat tärkeitä työkaluja vahvistaessamme yhdessä muiden kanssa yhteistä turvallisuuttamme.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat aktiivisia YK:ssa ja Etyjissä. Meistä tuli EU:n jäseniä samanaikaisesti ja edistämme unionissa usein yhteistä linjaa. Pariisin terrori-iskujen jälkeen me molemmat – kuten muutkin EU-maat unionin sopimusten mukaisesti – olemme päättäneet antaa vahvan panoksemme ISILin vastaiseen yhteiseen taisteluun.

Elämme ajassa, jossa vallitsevaa maailmanjärjestystä, perusarvojamme ja avoimia yhteiskuntiamme haastetaan monelta suunnalta. Tällaisena aikana on välttämätöntä toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on hyvin uskottavaa. Emme usko äkkikäännöksiin turvallisuuspolitiikassa. Nopeat käänteet soveltuvat erityisen huonosti maidemme turvallisuutta koskeviin asioihin. Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspolitiikkaansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.

Stefan Löfven
Ruotsin pääministeri

Juha Sipilä
Suomen pääministeri