Brexitin tuoma budjettiaukko ja unionin uudet tehtävät merkitsevät sitä, että edessä on vaikeat ja haasteelliset rahoituskehysneuvottelut. Yhteisenä tavoitteena on talousarvio, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaikille eurooppalaisille.
Ilmastonmuutos haastaa globaalin ruuantuotannon. Oma ruoka on kuluttajan tärkein henkivakuutus kriisien maailmassa. Siksi yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan sekä tutkimuksen riittävä rahoitus on turvattava.
Leikkauksiin ei ole varaa, sillä ne vaarantavat maatalouden kannattavuutta, ympäristönsuojelun laatua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja terveellisten ja turvallisten elintarvikkeiden tuottamista kaikille eurooppalaisille. EU:n rahoitus maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen on pidettävä asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tasolla.
Ruuantuotannon ohella on tärkeää pitää huolta unionin maaseutualueiden kehittämisestä. Yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin rahoituksella on huomattava merkitys maaseutualueiden tasapainoiselle kehittämiselle Suomessa. Maaseudun kehittämisrahoituksella on ollut suuri merkitys Suomen nettomaksuasemaan saantomme ylittäessä selvästi maksuosuutemme. Siksi neuvotteluissa on vahvasti vaikutettava maaseudun kehittämisrahoituksen turvaamiseksi.
Koheesiopolitiikalla on keskeinen rooli työpaikkojen luomisen, kestävän kasvun ja innovaatioiden edistäjänä unionin eri alueilla. Harvan asutuksen erityisrahoituksella turvataan Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteiden pysyvät tarpeet. Myös muut erityispiirteet, kuten Itämeri, arktisuus ja Venäjän raja-alue tulee huomioida koheesiopolitiikassa.
Keskustan eduskuntaryhmä kiittää pääministeriä ja hallituksen ministereitä aktiivisesta ennakkovaikuttamisesta monivuotisiin rahoituskehyksiin ja eduskunnan ajantasaisesta hyvästä informoimisesta. Edessä on paljon työtä tasapainoisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tähän työhön tarvitaan vahvaa yhteistä suomalaista näkemystä ja yhteistoimintaa yli hallitus-oppositio –rajojen.